Kukkakimppukalenteri: 24. luukku

Ja viimeistä viedään! Nyt ei turvauduta syksyn viimeisiin jämiin, vaan kehiin pääsee aiemmin kesällä kasattu kimppu, jonka päätähtinä loistavat punaiset gladiolukset.

Gladioluksen kukissa on vähän samaa muotokieltä kuin jouluisissa amarylliksissä.

Kaverina vielä tiukasti nupullaan olevaa komeamaksaruoho 'Herbstfreudea' sekä pari daaliaa.

Vihreinä käytin sormivaleangervon ja valkotäpläimikän lehtiä sekä (ilmeisesti) siperiankurjenmiekan pitkiä lehtiä. Ehdin jo kirjoittaa edelliseen lauseeseen päivänliljan, mutta sitten tuli mieleen joku muistikuva siitä, että olisin kyninyt siperiankurjenmiekkamättäitä. Saatoin kyllä napsia molempia mutta ehkä kimppuun päätyivät lopulta kurjenmiekat.

Kimpulla oli kokoa ja näköä, joten mikäs sen juhlavampi valinta jouluaaton luukkuun.

Juhlavuutta hieman nakertavat gladiolusten vänkyrät latvat. Muistutan vielä, että leikoksi tarkoitetut gladiolukset kannattaa tukea jo ennen kaatumista eikä vasta sitten kun ne ovat pötkötelleet muutaman päivän, kuten itse tein. Parista latvasta voitte selvästi huomata, milloin kukkavarsi on ollut kaatuneena ja missä vaiheessa se on tuettu uudelleen pystyyn. Toisaalta, eikös se täydellisyydentavoittelu olekin aika epätervettä ja stressaavaa, kun vaihtoehtoisesti voi ottaa vähän rennommin? Muistakaa se, jos viime hetken joulustressi yrittää iskeä kimppuunne (heh). Lopuksi vielä muutama kollaasi koko joulukalenterin kimpuista. Mikä on suosikkisi?

Spiraaliin sidottuja kimppuja ja itsenäisyyspäivän gladiolukset.

Räväkämpiä värejä ja Inkerin kukkalaatikko.

Hörhelöitä ja maksaruohokimppu. Numerot tulivat vahingossa pienempinä kuin muihin kollaaseihin mutta ehkä niistä saa selvän.

Oikein hyvää, rauhallista ja tunnelmallista joulua kaikille blogini lukijoille!