Sinivalkoista -haaste

Unelmia ruusuista -blogin Tita haastoi minut juuri sopivalla hetkellä Puutarhahetki-blogista lähteneeseen sinivalkoista-haasteeseen, sillä olin jo mielessäni miettinyt, mistä sitä seuraavaksi postaisi. Ulkona on ohut kerros lumisohjoa, joka ei oikein houkuttele kuvauskierrokselle, joten näin pääsen livahtamaan näppärästi kesäkuva-arkistoihin. Olen osallistunut samaan haasteeseen kaksi kertaa aiemminkin ja kummallakin kerralla valikoin mukaan ainoastaan sellaisia kuvia, joissa on sekä sinistä että valkoista. Samalla linjalla siis jatketaan.

Toukokuinen lumisade hautasi kevätkurjenmiekat ja kaiken muunkin alleen. Veikeitä kuvia silloin kyllä sai, vaikka meillä kevät ei vielä ollutkaan niin pitkällä kuin eteläisemmässä osassa Suomea.

Posliinihyasintin hempeän sinivalkoiset kukat ansaitsevat paikkansa tässä haasteessa vaikka joka vuosi. Erityisesti silloin, kun vesimyyrä oli pupeltanut kaikki loput.

Suloinen krookus 'Pickwick'.

Kummitädin esikot kylki kyljessä.

Valkovuokot ja helmililjat.

Vähän hempeämpi yhdistelmä tulee lemmikeistä ja 'Princess Zaide' -narsisseista.

Keto-orvokki on kuin vesiväreillä maalattu.

Lemmikit ja oravanmarja sulassa sovussa.

Rönsyakankaalin yksittäisissä kukissa erottuu hento häivähdys valkoista, kun tarkkaan katsoo.

Liila vai vaaleansininen? Olkoon kaukasiantörmäkukka 'Perfecta' tällä kertaa sininen, kun kerta kukan keskeltä löytyy vähän valkoista kaveriksi.

Tämä kuva oli ihan pakko laittaa tähän postaukseen, vaikka se on ollut ainakin kahdesti aiemminkin täällä blogissa. Pikkuampiaisyrtit ja päivänkakkarat muodostavat todella sinivalkoisen yhdistelmän.

Viimeiseksi kuvaksi sopii kesäisen hempeä sinipellava taustallaan valkoiset tuoksupielukset.

Haasteen säännöt:
-kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista)
-tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa
-haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
-käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haastepostauksen kommenttikenttään.
-Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #sinivalkoista_haaste ja @puutarhahetki.

Haastan kuvakansioita penkomaan seuraavat blogit:

Hirnakan torppa

Kivisen Vilmalla

Kottikärryn kääntöpiiri

Syksy saapuu

Ensimmäinen luumu alkaa punertaa viipurilaisen punaluumun oksilla.

Linnutkin ilmestyivät pihaan. Pajulintu tähyilee syötävää sorjalaukka 'Mount Everestin' kuihtuneella kukinnolla.

Eräästä yöstä näytti tulevan kylmä, joten kävin varmuuden vuoksi iltahämärässä keräämässä sylillisen kukkia maljakkoon. Pinkkiä, purppuraa, valkoista ja violettia. Viides kimppu jäi kuvaamatta, tuoksuherneitä ja revonhäntää siinäkin.

Olen aamuisin ennen töihin lähtöä käynyt askartelemassa kivipolkua nuotiopaikalle. Tekemistä riittää vielä.

Polun paikkaa kaivaessakin tuli vastaan sellainen kivi, josta ei pääse eroon. Kivi otettiin siis osaksi polkua ja mäen jyrkkyys määriteltiin sen mukaan. Siksi lähdin tekemään polkua myös näin hassusti keskeltä.

Isäntä vetäisi kivestä pystyssä törröttävän nurkan rälläkällä tasaiseksi (tuo vaaleampi, sinertävä kiven osa melko keskellä kuvaa). Nyt ei murru varvas polulla kävellessä.

Kulkureitillä on vielä pieni este, joka vaatii isompia lihaksia siirtyäkseen. Haluaisin myös polun vasemmalle puolelle vielä toisen puolikaaren muotoisen kivipengerryksen tasaamaan kukkapenkin korkeuseroa, mutta ensin pitää kaivaa sopivia kiviä.

Nuotiopaikan suunnasta näyttää tältä. Aivan kuvan yläreunassa mulloksessa tönöttävät kepit merkkaavat sitä jättimäistä järkälettä, joka löytyi nurmikkoa poistaessa. Koska sitä ei saa pois, pitää istutukset suunnitella sen sijainnin mukaan.

Polulta löytyi myös tällainen litteä kivi. Siitä saattaa tulla nuotiopaikalle pöytä.

'Piilu' ehti aukaista ainakin muutaman kukan ennen hallaöitä...

... ja rantalaukkaneilikka 'Sea Pink' yhden kukinnon ennen rusakoita. Alkukesän kukinta meni pahuksen pitkäkorvien takia mönkään.

Muutaman vuoden vanhoista sinipellavan siemenistä lähti kasvuun yksi taimi, joka aloitti vihdoin kukinnan. Tästä kuvasta tulee jotenkin kesäinen olo.

Perhosiakin näkee vielä. Tässä sitruunaperhonen ja amiraali...

... ja tässä nokkos- ja neitoperhonen samalla syyssyrikän kukinnolla.

Ja vaikka hallayöt ovat uhkailleet saapumisellaan, on meillä käynyt alimmillaan vasta kolmessa asteessa. Daalia ja hortensiatkin ovat virkeän näköisiä, joten ehkä ihan vielä ei tarvitse alkaa laskea päiviä kevääseen. Kukkasipuleita voi sen sijaan alkaa hamstrata. Tai kokeilla, josko onnetar suosisi ja posti toisi kivan paketin... Käykäähän siis osallistumassa arvontaan!