Kukkakimppukalenteri: 22. luukku

Syksyn viimeisiä kukkia vietiin maljakkoon, kun satuin huomaamaan, että useampi pakkasyö ei ollutkaan nitistänyt vielä ihan kaikkia. Kimpun nimi voisikin olla vaikka "Viimeiset urhoolliset".

Syysasterit ja myskimalvat kestävät pakkasta oikein hyvin. Tarhalyhtykärhö PRINCESS KATEN nuput eivät enää auenneet.

Keltatörmänkukkakin kestää pakkasta näemmä erinomaisesti.

Astialla, johon tämän myöhäissyksyn pikkukimpun keräsin, on pieni tarina takanaan. Johonkin koulutuspäiville piti tuoda mukanaan lasipurkki kansineen tuunattavaksi. Paikan päällä ohjeistettiin koristelemaan purkki työtilasta löytyvillä tarvikkeilla (joita siis oli ihan laidasta laitaan: maaleja, kankaita, helmiä, nappeja, nauhoja, luonnonmateriaaleja...). Minä menin aikalailla helpoimman kautta ja vetäisin purkin ympärille vain suikaleen pitsiä reunoistaan kuumaliimalla kiinni ja pari kierrosta ohutta kultalankaa päälle. Kanteen liimasin kanelitangon, tähtianiksen ja höyhenen. Lopuksi paljastettiin tuunattujen purkkien tarkoitus: purkkeihin piti keksiä (omalla ajallaan) kehuja, kauniita ajatuksia ja tsemppiviestejä itselleen ja säilyttää ne jossain näkösällä. Sitten aina huonon päivän iskiessä voisi sieltä käydä nostamassa jonkun ja saada näin piristystä päiväänsä. Paljastetaan nyt, kun "rikos" on jo vanhentunut, etten koskaan kirjoittanut ensimmäistäkään lappusta purnukkaani. Ehkä jonkun päivää oikeasti piristää nostaa purkistaan lappu, jossa lukee, että "Oletpa kaunis tänään!" tai "Osaat varmasti!", mutta minun juttuni moinen ei ole. Paljon enemmän piristää purkista pursuava kukkakimppu.

Aina tämä lippulappuset voittaa!

Joulu lähestyy vauhdilla mutta vielä löytyy kimput parille päivälle.