Joulukuu pikakelauksella

Yritin tehdä yhteenvedon koko kuluneesta vuodesta, mutta nyt ei riittänyt inspiraatiota muistella joka kuukautta ja kasvukauden huippuhetkiä. Niinpä päätin kertoilla vain joulukuun kuulumiset, sillä joulukalenterin vuoksi kaikki jäi raportoimatta. Ehkä teen vuosikoosteen joku toinen päivä.

Karolta jouluiset terveiset! Kuva otettu sukulaisissa pienellä namipalkalla.

Säiden puolesta oli hyvin tasaista: lunta, pikkupakkasta ja lisää lunta. Kolaamista on riittänyt ja lunta tuntuu tulevan jo korvistakin ulos. Eikä ihmekään, kun kolaa on saanut lykkiä jo marraskuun ensimmäisestä päivästä saakka. Nyt lunta on 50cm. Ihmeitä tietysti voi tapahtua, mutta nyt näyttää uhkaavasti siltä, että tänä talvena mitataan ennätyksellisen korkeat hanget ainakin tällä seudulla. Mummoni sanoi, että jouluun mennessä on satanut kolmasosa talven lumista. Niinpä vanhan kansan ennustuksen mukaan koko talven aikana tulee 150-senttiset hanget. Jukrat... Toisaalta, loppiaiseen mennessä pitäisi olla puolet talven lumista sataneet ja jos viikossa ei sada eikä sula yhtään, niin hangista tulisikin vain metrin syvyiset. Paljon on sekin. Kipakampaa pakkasta on kuitenkin nyt tulossa ja sitä myötä toivottavasti pitkästä aikaa myös aurinkoista säätä. Tänään aurinko jo pilkistelikin mutta kameraa en ehtinyt ulkoiluttaa, jotta olisin saanut kuvatodisteita.

4.12 olin kuvannut vastasataneen lumen kuorruttamat luumupuut valaistuksessaan.

10.12. sai kahlata jo ihan kunnolla jänisverkkoja ja pensaita ravistelemaan.

Nappasin heti joululoman alkajaisiksi itselleni pienen flunssan, joten joulu meni osittain sairastaessa. Kollega joskus sanoikin työstressin olevan tehokas vasta-aine kaikille taudeille, sillä heti kun loma alkaa ja ihminen rentoutuu, iskee takuuvarmasti joku pöpö. Nyt tuli todistettua sekin todeksi. Onneksi tauti ei estänyt sukulointia ja kipeää kurkkua lukuunottamatta olokin oli oikein hyvä koko ajan. Vuoden viimeiset päivät vietämme myös sukulaisten kesken, kun saamme pariksi päiväksi vieraita meille. 

Jäädytimme lasten kanssa ennen joulua vesi-ilmapalloilla jääkoristeita.

Jääkuplat laiteltiin etupihan kukkalaatikoihin havujen sekaan.

Kuplan sisälle ujutettu ledi toi jään kuviot kauniisti esille.

Joulukukkaosastolla menin taas perinteisen valikoiman voimin, eli kukkina oli amarylliksiä, hyasintteja ja yksi tulilatva. Lapset olivat pääinsinöörejä asetelmien teossa, joten koristeiden määrässä ei pihistelty. Hyasintit olivat myös heidän valitsemiaan. Annoin ohjeeksi etsiä sellaiset, missä olisi mahdollisimman monta nuppua tulossa. Aika hyvin he osasivatkin jo vertailla kasveja ja valikoida niistä parhaimmat ostoskärryyn. Samoin tulilatvoista löytyi sellainen yksilö, minkä olisin itsekin valinnut. Lapset olisivat tosin halunneet valkoisen sijaan jonkun värikkäämmän, mutta eivät nostaneet meteliä, kun muistutin, että he saivat päättää hyasinttien värit. Aika usein kuulee sanottavan, kuinka paljon vanhemmat nauttivat vauva- ja pikkulapsiajasta ja kaipaavat sitä aikaa. Toistaiseksi olen itse sitä mieltä, että tämä nykyinen hetki voittaa kirkkaasti kaikki aiemmat vuodet. Lapset ovat edelleen lapsia (ja käyttäytyvät ikänsä mukaan), mutta yhteinen tekeminen päättyy enää harvemmin siihen, että joku pilaa koko hauskuuden suuttumalla, hajottamalla jotain tai heittäytymällä täysin yhteistyökyvyttömäksi ja -haluttomaksi. Stressitasot pysyvät alempana, kun mahdollisten riidanaiheiden tai katastrofien ennakoinnin sijaan suurin huolenaihe on se, kuinka estää huomaamattomasti kaikkien mahdollisten koristeiden päätymisen yhteen kukka-asetelmaan.

Vaaleanpunainen hyasintti sai koristeekseen punaisia muovikoristeita sekä naavaa, käpyjä ja jäkälää.

Tulilatvalle sain estettyä muiden koristeiden laittamisen. Mainio valinta oli tämä kapeasuinen suojaruukku!

Amaryllis ja hyasintit saivat juurelleen käpyjä, naavaa, tonttuja, joulupukin lahjasäkin, lahjapaketteja, kanelitankoja, tähtianiksia, muoviomenoita ja vaikka sun mitä...

Yhtä runsas koristekimara on myös sipulina ostetulla 'Cherry Nymph' -amarylliksellä. Kuva otettu 10.12.

Amarylliksistä valkoinen ehti juuri kukkia kahden kukkavanan voimin ennen joulua. Joulunpyhien aikaan sipulista ilmestyi vielä kolmas kukkavana, jonka kasvua nyt seuraan. Toivottavasti sekin jaksaa kukkia. Viimejouluinen 'Harlequin' ei ole vielä työntänyt minkäänlaista vihreää sipulistaan, jos ei lasketa emosipulin viereen ilmestynyttä ohutta lehteä. Ilmeisesti joku pieni sivusipuli on kehittynyt sipulin juureen ja lähtenyt kasvuun. Koska emosipuli on edelleen napakka eikä siitä ryömi harsosääskiä, oletan sen olevan vain lepotilassa ja heräilevän joskus. Toinen viime joululta säästetty amaryllis oli lähtenyt mädäntymään, vaikka tuntui aiemmin terveeltä. Mädäntymisen paljastivat sipulista lehahtaneet harsosääsket, joiden takia päätin kantaa koko ruukun varovasti ulos ja tutkia siellä sipulia tarkemmin. Silloin paljastui, että sipulin keskusta oli ulkokuorta lukuunottamatta pehmennyt ja mennyt mustaksi, pienten toukkien täyttämäksi mönjäksi. Yöks!

Tänään, 29.12 'Cherry Nymph' on vihdoin aukaisemassa ensimmäistä nuppuaan.

Joulunpunainen 'Cherry Nymph' ei ehtinyt jouluksi kukkaan, mutta kelpaavat minulle kukat myöhemminkin talvella. Ensimmäinen kukinto alkaa juuri aueta ja toinen nuppu on työntynyt esille sipulista. Toivon, että muhkea sipuli työntäisi vielä kolmannenkin nupun alkuvuoden ilokseni.