Helteisen heinäkuun sävyjä

Keltainen, oranssi ja kirkkaan punainen eivät ole lempivärejäni, mutta täytyy myöntää, että ne sopivat hienosti tällaisen hellekesän värivalikoimaan. Meiltä "pikkuaurinkoja" löytyy lähinnä kasvimaalta, johon kasvatin paljon samettiruusua ja kehäkukkaa tuholaiskarkottimiksi. Tänä vuonna siemensekoituksissa sattui olemaan erityisen paljon inhokkiväriäni eli oranssia. Onneksi suurin osa jää piiloon kasvimaalle, eivätkä siten riitele pahasti muualla olevien hempeiden sävyjen kanssa.

Tämä on tällä hetkellä kukkivista samettiruusuista minulle mieluisin väri.

Ihan hauskan näköinen tämäkin.

Oranssi... vielä iso sellainen.

Kumpikohan tässä on hätää kärsimässä, porkkana vai samettiruusu?

Porkkanoiden väliin oli eksynyt myös keltainen kääpiösamettiruusu.

Keltainen kääpiö on löytänyt tiensä myös auringonkukan ja isojen oranssien samettiruusujen juurelle.

Kääpiökokoista samettiruusua löytyy myös oranssina. Näiden kahden kummituksen lehdet ovat jostain syystä surkastuneet.

Kehäkukista kukassa ovat vasta pari esikasvatettua yksilöä, oransseja nekin. Kylvin suorakylvönä myös 'Snow Princess' -lajiketta, joka on hyvin vaalean keltainen, melkein valkoinen. Ne kukkivat ehkä jo parin viikon päästä.

Perinteisen mallinen oranssilla keskustalla.

Kerrannaisempi versio.

Ruusupapuja kylvin keväällä kuusi, mutta ainoastaan yksi iti. Taimireppana joutui jäniksenkin maistelemaksi ja on kärsinyt milloin mistäkin, mutta kukkii nyt. Tämän kukanväristä jopa pidän, sillä punainenkin on hillitymmän sävyinen ja valkean kaverina ei pistä niin silmään.

Ruusupapu 'Hestia'. Tämä ei juuri puolta metriä korkeammaksi kasvakaan.

'Musicbox'-kääpiöauringonkukkaa minulla on pari taimea ruukuissa ja kolme etupihan pensasryhmän päässä. Kaksi niistä on jo aukaissut ensimmäisen kukkansa.

Tämä vaaleankeltaisen sävy on aika kiva.

Perinteinen auringonkukankeltainen sopii hyvin punaista seinää vasten. Tämä yksilö kasvaa ruukussa, niin on helppo siirtää kulloinkin sopivampaan paikkaan.

Sain äidiltäni keväällä kaksi riippapelargonin pistokasta, joiden piti olla valkoisia. Toisin kävi: ainakin toinen niistä on punainen. Jippii... Onneksi löytyi oikeasti valkoinen sieltä alennusmyynnistä.

Aika kaukana valkoisesta, vaikka muuten onkin ihan nätti.

Apinankukka se vaan porskuttaa. Tämä kukkii aina vaan, olipa sää millainen hyvänsä. Vettä kyllä vaatii paljon.

Helteistä viikonloppua!

Ihan vain kukkia

Päivät ovat menneet kitkiessä ja tuoksuvatun juuria kaivellessa, mutta mitään näkyvää edistystä ei ole silti missään tapahtunut. Tänään saattekin "vain" postauksen täydeltä tämän hetken kukintaa.

Tulppaani 'Exotic Emperor'

Vaaleajouluruusu on muuttunut roosan sävyistä kellertäväksi.

Kevätkaihonkukka, takana varjoliljat ovat lähteneet kasvuun.

Amppelimansikat alkoivat kukkia muutama päivä aikaisemmin kuin kukkapenkissä olevat kaverinsa.

Ensimmäinen kelta-apinankukan kukka.

Niityllä piti olla kolme keltaista kevätesikkoa, mutta kaikki ovatkin näitä puna-keltaisia.

Kevätvuohenjuuren hehkua.

Pihlaja-angervon seassa jalansijaa yrittää vallata ihana tuomi. Arvatkaa vain, kumpi saa lähteä!

Tontin yhdessä kulmassa valkovuokot punastuvat aina todella viehättävästi kukinnan edetessä. Niiden ympärillä lemmikit aloittelevat kukintaa. Tämä jos mikä on hempeä parivaljakko!

Lemmikkejä ja punastuvia valkovuokkoja.

Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua!

Talvehtineita kasveja ja pistokkaita

Vajaa kuukausi sitten toin kellarissa talvehtineet kukat eteiseen. Nyt on aika katsoa, miltä siellä näyttää. Lopussa on myös eilen otettuja pistokkaita sekä pienen Tee se itse -projektin lopputulos.

Pistin apinankukan juurakon jo silloin kuukausi sitten palasiksi, joista puolet meni kompostiin ja loput saivat uutta multaa juurilleen. Käsittelyn olisi voinut tehdä vieläkin rajummin, sillä ruukku on jo aivan täynnä. Ensi vuonna pitänee jättää talteen vain kolmasosa. Ei apinankukkaa toisaalta näytä yhtään haittaavankaan tiheässä kasvaminen.

Kelta-apinankukalla on mielestäni mukavan heleänsävyinen lehdistö.

Hortensia tekee lehteä ja uutta versoa, mutta nuppuja ei vielä näyttäisi olevan tulossa.

Toinen hortensian pistokkaista. Silmut näyttävät lupaavilta... Toinen on menetetty tapaus.

Helmikuun lopussa vasta ensimmäisiin eteisessä talvehtineista ruukuista alkoi puhjeta lehtiä. Arvelin silloin, että kuukauden kuluttua tilanne olisi paljon vihreämpi. Ja onhan se.

Verenpisara. Tässä oli muutamia kirvoja, mutta nyt niitä ei ole enää pariin viikkoon näkynyt.

Runkoverenpisarakin heräsi vihdoin ja viimein. Melkein luovuin toivosta.

Ostin pari vuotta sitten valkoisen afrikansinisarjan juurakon. Kuukausi sitten ruukussa näkyi vain viimevuotiset kuivat lehdentyngät. Onko näillä ihan oikeasti tapana tehdä vain yksi lehtiruusuke vuodessa lisää? Ensimmäisenä vuonna niitä oli kaksi, viime vuonna kolme ja nyt neljä. Tässähän saa odottaa vielä kymmenen vuotta ennenkuin tuollainen pieni ruukku on täynnä! Ja minä kun elättelin toivoa, että jo tänä vuonna se tekisi edes yhden kukinnon.

Afrikansinisarja

Eilen käytin pienen hetken pistokkaiden ottamiseen. En ole niin innokas vesilasissa juurruttaja, vaan haluan päästä helpolla, joten laitan kaikki pistokkaat suoraan multaan. Jotenkin mielestäni sen vesilasissa olleeen pistokkaan juurien oikominen istutusvaiheessa on niin hankalaa. Talvetetusta lumihiutaleesta sain viisi pistokasta. Onnistumisprosentti ei päätä huimaa, sillä aiemmin otetuista neljästä pistokkaasta enää yksi on hengissä. Luulisin vian olleen siinä, että otin ne kuitenkin liian pieninä, joten tällä kertaa annoin niiden kasvaa hieman isommiksi. Kerrannaiskukkainen miljoonakelloni suuttui sisälle siirrosta ja joutui kompostin täytteeksi. Verenpisararuukussa talvehtineesta lobeliasta olen saanut jo yhden pistokkaan aiemmin leikattua. Eilen sain toisen. Vähän huvittavalta tuntuu lisätä lobeliaa pistokkaasta, mutta työ on vaivan väärti, jos se on sitä valkoista, jonka siemeniä yritin tuloksetta aiemmin keväällä etsiä.

Pistokkaita ja koulittuja lobelioita.

Äidiltäni sain kaksi riippapelargonin pistokasta, joiden väristä ei ole mitään tietoa. Matalasta valkoisesta pelakuustani otin kaksi pistokasta. Lisäksi kaivelin yhden lobeliaruukun tiheästä kohdasta taimia pariin ruukkuun. Olisin muuten viskannut ne roskiin, mutta nyt tarvitsen joka ikisen taimen, sillä alunperin arvioitu tarve on jo tuplaantunut. Eiköhän noista rääpäleistäkin joskus kukkivat kasvit tule.

Lopuksi pieni DIY-projekti: minikasvihuone periaatteella "katso, mitä kaapin perältä löytyy". Tässä pohjana on muovinen säilytyskori, nurkissa puusäleet rautalangalla koriin kiinnitettyinä ja koko komeuden päällä muutamalla teipinpalalla ja niitillä kiinnitetty leikkokukkien kääreenä ollut sellofaani. Hamstereille naureskellaan, mutta tällä(kin) kertaa siitä "turhasta roinasta" oli oikeasti hyötyä! Kasvari näyttää kuvassa epämääräiseltä, mutta on oikeasti yllättävän tukeva. Lisäksi se on kevyt siirrellä paikasta toiseen. Toinen päädyistä on kokonaan avattava, joten tuuletus ja taimien pois ottaminenkin sujuu näppärästi. Korkeutta on tarpeeksi hieman isommillekin juurrutettaville. Sellofaani ei välttämättä tule olemaan kovin pitkäikäinen seinämateriaali, mutta minullapa onkin toinen palanen valmiina odottamassa :D

DIY-kasvari. Oikea sivuseinä on raollaan, jotta ilma pääsee hieman kiertämään eivätkä taimet homehdu.

Lumituisku ehti jo tännekin, mutta tuskin hanget kovin paljoa kasvavat, sillä ulkona on melkein kaksi astetta lämmintä. Ihme, ettei sada vetenä. Huomenna sateenkin pitäisi jo loppua ja tulla keväisempi keli. Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kellarin kuulumisia ja multahommia

Tänään koitti vihdoin se päivä, että pääsin raahaamaan ruukut pois kellarista. Ei siellä paljoa niitä ollutkaan: jalohortensia, kelta-apinankukka ja kolme prinsessaliljaa. Kaikki olivat jo alkaneet puskea versoa ja totta kai kirvat olivat osan niistä löytäneet. Isännän vapaapäivän ansiosta pääsin vaihtamaan mullat osalle eteisessä talvehtineista kukista sekä apinankukalle, jonka kasvuhalut yllättivät taas tänä vuonna. Sitä saa olla kurittamassa joka ikinen kevät ja silti se kasvaa ruukkunsa umpeen jo alkukesään mennessä!

Kelta-apinankukka ennen mullanvaihtoa.

Apinankukka käsittelyn jälkeen. Puolet kasvustosta lähti kompostiin.

Hortensia

Hortensia kasvatti viime kesänä yhden verson reilusti muita pidemmäksi. Lyhensin sen samanmittaiseksi muiden kanssa, katkaisin leikatun osan kahtia ja laitoin pätkät kokeeksi juurtumaan. En ole ennen kokeillut juurruttaa tätä, enkä oikeastaan tarvitse toista hortensiaa, mutta kun en vain raaskinut heittää roskiinkaan... Ehkä joku onnellinen saa sen lahjaksi, jos onnistun :)

Prinsessaliljatkin olivat jo alkaneet kasvattaa uutta versoa.

Prinsessat ja hortensia saavat totutella valoon jonkun aikaa ennen kuin vaihdan niille multaa. Ne ovat myös muista kasveista erillään niin kauan, että saan niistä kirvat hävitettyä. Mullanvaihdon lisäksi otin pari pistokasta pelargonista ja kylvin vihreää basilikaa. Edellisistä kylvöistä on itänyt punainen basilika ja herneet. Aiemmin kylvetyt timjami ja salvia ovat myös itäneet. Jännitettävää riittää siis vielä hetkeksi ja sitten pääseekin jo kylvämään lisää.

Toivon hartaasti, että kelit lämpenevät viimeistään siinä vaiheessa kun taimet ovat koulimiskokoisia, että saan ne eteiseen pois pikku puutarhureiden ulottuvilta. Muutama purkki (=15) mahtuu toistaiseksi olemaan keittiön työtasolla, mutta sitten olen pulassa, kun ruukkumäärä kasvaa! Miten te muut hallitsette taimirumban koulimisen ja ulos tai kasvihuoneeseen istuttamisen välillä?