Puutarhurin manikyyri

Varoitus: seuraava teksti EI sisällä kosmetiikkavinkkejä. Oman harkinnan käyttö neuvojen noudattamisessa on myös suotavaa.

Kesä on rankkaa aikaa puutarhaharrastajan sormille ja erityisesti kynsille. Hanskojen käyttö on suositeltavaa, mutta kukapa niitä aina muistaa. Joskus voi käydä niinkin, että aloittaessa hanskat ovat kädessä, sitten pitää tehdä jotain tarkkaa ja lopulta hanskat lojuvat jossain matkan varrella. Kesä on myös täynnä juhlia, jotka pakottavat puutarhurit välillä poistumaan kukkapenkeistään ja silloin täytyy uhrata pieni hetki käsien saattamiseen edustuskuntoon. Esittelen tässä havainnollisin vaihekuvin helpon ja nopean puutarhurin manikyyrin, sillä pitäähän sitä vielä onnittelukimppu ehtiä tekaista ennen juhliin lähtöä...

1. Ensimmäisenä leikataan kynnet.

2. Sitten tehdään perusteellinen käsikylpy.

3. Seuraavana vuorossa on hoitava kuorinta.

4. Viimeisenä pestään kädet.

5. Valmista tuli! 

Näin helposti ja nopeasti voi saada kauniit kynnet valmistujaisiin, rippijuhliin, syntymäpäiville tai vaikka kesähäihin.

Projektit etenevät

Tuoksuvattutaistelua ei ole vielä voitettu, mutta voittajafiilis on kuitenkin, sillä puolet mokomasta kasvustosta on revitty. Myönnetään, osa ärräpäiden kanssa. Jotkut puskat sen sijaan eivät ilmeisesti aavistaneet joutuvansa häädetyiksi, sillä olivat jääneet ihan pintamultiin kasvamaan. Olen monta kertaa kiittänyt mielessäni sitä, että ne on istutettu hyvin hiekkaiseen maahan eikä tiukkaan saveen. Lähimmäs kivikkorinnettä on jo istutettu leijonankitaa, koreatörmäkukkaa sekä sarvileukoijaa. Katoin taimien välit saman tien ruohosilpulla ja tuoksuvatun lehdillä, ettei tarvitsisi olla joka päivä niitä kastelemassa.

Rouva Hiidenkivi 50 - tuoksuvattu 0. Taustalla näkyy hieman naapurin kukkivaa omenapuuta.

Kerroin aiemmin keväällä etupihalle tulevasta pensasryhmästä ja kiveyksen uusimisesta. Kaivuri on tulossa kesäkuun alussa. Nälkä kasvoi syödessä ja kaivuuhommaa on myös sivupihalla. Työmaata on aloiteltu jo sen verran, että talon päädystä on otettu materiaalia kivikkorinteen laajennukseen. Tälle yhdelle seinustalle oli edellinen asukas valanut kauniita, pyöreitä luonnonkiviä violetinsävyiseen betoniin, kun muualla talon sekä piharakennusten ympärillä on tumman harmaata sepeliä reunakivellä rajattuna. Betonikiveys oli jo halkeillut ja vuohenkello, maahumala sekä juolavehnä puskivat rakosista. Toisessa päässä muurahaiset olivat majoittuneet betonin alle. Aikansa hyvin palvellut ratkaisu vaihtuu nyt uuteen.

Yllätyin, kuinka nopeasti betonikiveyksen sai hajotettua. Aikaa meni varmasti murto-osa siitä, mitä sen tekemiseen on mennyt.

Tällaisia saatiin useampi kottikärryllinen. Vielä kun saisi betonista tarttuneet värjäytymät pois.

Tämän viikon urakkana on purkaa vanha laatoitus pois etupihalta ja jatkaa vatun repimistä, jos aikaa jää ja tulee sopiva tarmonpuuska. Siitä ei kuitenkaan paineita oteta, sillä taimiakaan ei ehkä riitä koko alalle... Vaikka meillä onkin mukavat naapurit, niin ehkä he eivät arvosta keskeneräisiä projekteja ihan niin paljoa, että haluaisivat katsella kynnöspeltoa muistuttavaa aluetta koko kesää. Vatturinne näkyy nimittäin kahden naapurin keittiön ikkunoista ja suorastaan hyppää silmille kaikkien etupihoilta katsottuna! Toivottavasti he pääsevätkin ihastelemaan sen sijaan näitä (kuvat viime kesältä):

Niin hempeän värinen, kuin vaahtokarkki.

Tämä oli erikoisen näköinen yksilö. Toivottavasti näitä tulee myös tänä kesänä.

Kaikki vaaleanpunaisen sävyt ja valkoinen olivat edustettuina.

Aurinkoista alkuviikkoa!

Kohta...

Nyt riittää jännitettävää, sillä useasta kasvista aukeaa ihan pian ensimmäisiä kukkia. Aiemmin aloittaneet lopettelevat tai jatkavat vielä kukintaansa ja värimaailma muuttuu uusien puhjetessa kukkaan.

Tulppaani 'Grand Perfection'. Voiko täydellisempää ollakaan?

Minulle on näemmä sattunut näitä myöhäisempiä tulppaanilajikkeita, sillä 'Queen of Night' -tulppaanitkin vasta alkavat aueta. Istutin näitä pussillisen toissa syksynä ja yllätyin, miten moni jaksaa kukkia tänäkin vuonna.

Ihana 'Queen of Night' nostaa kukkansa ylpeästi katselukorkeudelle.

Laukkojen isokokoiset pallot koristavat kohta kukkapenkkejä ympäri pihaa. Ripottelin näiden sipuleita syksyllä useisiin kukkapenkkeihin, jotta niitä näkyisi joka ikkunasta.

Laukka 'Purple Sensation'

Bellikset ovat kukkineet jo pitkään eivätkä lopeta ennen syyspakkasia, mutta itsekseen kun saavat kylväytyä, niin sieltä löytyy aina erilaisia ihanuuksia. Viime vuonna melkein kaikki olivat melko yksinkertaiskukkaisia ja valkeita sekä hennon vaaleanpunaisia. Tänä vuonna on kerrannaisempien ja tummempien värisävyjen vuoro, vaikka puhtaan valkeitakin on seassa.

Tämä pieni belliksen siementaimi näyttää olevan erityisen pörröinen. Ihana nähdä, millainen tämä on huomenna.

Avautumassa olevat lehdetkin voivat olla jännittäviä. Tässä sulkavaleangervo.

Tämä vanha saksankurjenmiekka ei petä koskaan.

Lyydianmaksaruoho alkaa kohta kukkia kivikkorinteessä.

Tarhakeijunkukka 'Hans' nostaa kukintonsa pian puolen metrin korkeudelle.

Puistoatsalea 'Illusia' oli aukaissut yön aikana ensimmäisen kukan. Kohta pensas on niitä valkoisenaan. Sain tämän mieheltäni ensimmäisenä äitienpäivänäni pari vuotta sitten ja jännitän aina keväällä, onko se selvinnyt talvesta ja kukkiiko se.

Puistoatsalea 'Illusia'

Ensimmäiset härkäpavun kukat alkavat aueta. Veikeitä minusta.

Pihaesikon dramaattisen väriset kukat nousevat pian lehtiruusukkeen yläpuolelle. Tämä kukkii minulla ensimmäistä kertaa.

Tähtilevisia oli yllättänyt aukaisemalla yön aikana ensimmäiset kukkansa. Kohta kivikkorinteessä on pinkki väriläiskä, kun levisia alkaa kunnolla kukkia.

Tähtilevisia 'Litlle Plum'

Tänne on luvattu hieman viileämpää säätä, joten ehkä toukokuun huima tahti hieman hidastuu kesäkuulle siirryttäessä ja ehdin nauttia näistä uusista ihanuuksista pidempään.

Ihmeorkideat vain jatkavat kukintaa

Olen kertonut teille orkideastani, joka kukkii lähestulkoon jatkuvasti (muistinvirkistys täällä). Sehän teki pari keikiäkin. Ensimmäinen keiki lähti maaliskuun lopulla äidilleni ja siihen on nyt tulossa pari kukkavanaa. Itselleni jääneen keikin irrotushetkellä 5.4. emokasvissa oli tulossa kukkavana, jonka arvelin kukkivan muutaman kuukauden päästä. Toisessa kukkavanassa oli jo silloin pari kukkaa auki. Aika-arvio meni pahasti yläkanttiin, sillä ihmeorkideani on jo pari viikkoa näyttänyt tältä:

Taempi kukkavana oli keikin irrotushetkellä tulossa. Kuvan yläreunassa keiki numero 3.

Keikihän kukki, kun irrotin sitä. Mietin silloin, suuttuuko se pahastikin, kun mennään häiritsemään kesken kukinnan. Nyt vaikuttaa siltä, ettei kasvi ollut siitä moksiskaan. Siinä on kymmenen kukkaa auki ja kaksi avautuvaa nuppua. Lisäksi näyttää siltä, että uusia nuppuja olisi tulossa.

Entinen keiki, nykyinen orkidealapsi.

Sama hieman eri kulmasta.

 Näiden kanssa samalla ikkunalla on kukintansa huhtikuun puolenvälin tienoilla aloittanut orkidea. Se näyttää tältä:

Ei enää yhtään niin nätti kuin ikkunalautakaverinsa.

Taidan vaihtaa tämän kukintansa kuukaudessa lopettaneen orkidean tilalle toisesta huoneesta yhden, joka oli aloittanut uuden kukkavarren tekemisen. Tämä saa tulla näkösälle sitten, kun alkaa seuraavan kerran tehdä nuppuja.

Kärhöjen ruukutusta ja pistokaslisäystä

Olen vuosia sitten viimeksi lisännyt jalokärhöjä pistokkaasta. Tänä keväänä siihen tuli tilaisuus, kun istutin kaksi kärhöä ruukkuihin ja toinen niistä innostui samantien kasvattamaan versoilleen mittaa. Kärhön latvominen istutuksen yhteydessä vahvistaa sen juuristoa ja vaikka istutuksesta onkin jo hetki aikaa, tuskin tämä silti haitaksi on.

Kärhön istutus ruukkuun

Muutaman euron halpataimet ovat yleensä pieniä ja ne myydään ihan pikkuisissa ruukuissa. Sellaisten kasvuunlähtö ja varsinkin talvehtiminen on epävarmempaa kuin ison yksilön ja olenkin ottanut tavaksi istuttaa ne ensin vuodeksi ruukkuun kasvattamaan juuristoa. Talvetan ruukkukärhöt kellarissa ja istutan seuraavana keväänä maahan. Tässä postauksessa ruukutettavana on 'Multi Blue' pari viikkoa sitten.

Juuristo on hyvän näköinen eikä liian vyyhtiytynyt. Joskus halpataimien juuret ovat kiertäneet jopa kolmesti multapaakun ympäri.

Taimi kastellaan hyvin ennen istutusta. Kiertämään lähteneet juuret oiotaan ja kärhö istutetaan hieman entistä syvempään. Laitoin ruukun pohjalle salaojituksen lecasorasta. Multana käytin sekä kesäkukkamultaa että kestomultaa (pussien jämät) ja varastolannoituksena hitaasti liukeavia lannoiterakeita samaan tapaan kuin kesäkukille. Mullan pinnan alle jäävät lehdet nyppäistään pois.

Kärhö kannattaa istuttaa mahdollisimman isoon ruukkuun. Minulla on 30cm syvä ja 35cm leveä saviruukku.

Jalokärhöjä istuttaessa peitän versot karkealla hiekalla juuripaakun pinnasta mullan pintaan asti. Se vähentää sienitautien ja lakastumistaudin riskiä. Aluskasviksi voi istuttaa jotain matalajuurista kesäkukkaa, minä laitan lobeliaa. Aluskasvin tehtävä on suojata mullan pintaa ja ruukun reunoja auringonpaisteelta, jotta kärhön juuristo pysyisi viileänä. Tässä vaiheessa voisi myös lyhentää versoja, minä en raskinut isoja nuppuja napsia pois, mutta yhden latvan katkaisin.

Tähän vielä lobeliaa ja tukikepit.

Pistokaslisäystä

Olen kokeillut kymmenisen kertaa lisätä jalokärhöjä pistokkaasta ja onnistunut 6-7 kertaa. Epäonnistuneet kokeilut ovat olleet pääosin talvetuksessa kasvuun lähteneistä kärhöistä helmikuussa otettuja pistokkaita. Minun kokemukseni mukaan jalokärhö vaatii pitkän juurtumisajan, tarpeeksi valoa ja sopivan ilmankosteuden. Sopivan ilmankosteuden saaminen on osoittautunut haastavaksi: muovipussissa pistokkaat alkavat helposti homehtua ja isompaa muovihuppua on joskus haastava saada pysymään irti kärhön latvasta ja lehdistä. Tuuletus ehkäisee hometta, mutta pistokaskin nuupahtaa silloin nopeasti. Minä kokeilen ensimmäistä kertaa kärhön juurruttamiseen viritelmää, minkä tein aiemmin keväällä kesäkukkien pistokaslisäykseen. Muiden pistokkaiden kanssa se on toiminut loistavasti, jospa siihen saisi kärhöllekin sopivat juurtumisolosuhteet.

Pistokas 'Hagley Hybrid' -jalokärhöstä. Parhaassa mahdollisessa pistokkaassa olisi lyhyemmät nivelvälit, mutta kelpaa tämäkin.

Minulla on onnistunut parhaiten sellaiset pistokkaat, joissa yksi lehtihangan kohta jää mullan alle ja pinnalle jää latva ja yksi lehtipari. Varsipistokkaat voi myös saada juurtumaan, mutta itse en ole onnistunut niiden kanssa. Juurtumisen aikana kärhö saattaa kuivattaa latvansa ja lehtien kärkiä, mutta niitä vain leikataan sitä myöten pois. Niin kauan kun pistokkaassa on edes yksi elävä lehti, niin on toivoa juurtumisesta.

Alin lehtipari nyppäistään pois ja pistokas lyhennetään n.1cm lehtihangan alapuolelta.

Mullaksi laitoin taimimullan ja karkean hiekan seosta. Ruukkuna on halpataimen kapea, mutta syvä ruukku. Pistokas kasvattaa juuret leikkauskohdan yläpuolella olevan lehtihangan kohdalta, eli juurtumiskohdan ja mullan pinnan väliin jäävän varren pituudella ei ole väliä. Kunhan pistokas vain pysyy tukevasti pystyssä. Joskus kokeilin pistokkaita, joissa mullan alle jäi kaksi lehtihankaa, mutta siinäkin lopputulos oli se, että juuria kehittyi ainoastaan niistä alempaan. Sinänsä ristiriitista, sillä kukkapenkissä kärhöt kasvattavat usein juuria mullan alle jäävistä lehtihangoista, jopa melkein maanpinnasta. Ehkäpä kärhö tarvitseekin ensin kunnon juuret yhteen kohtaan ennen kuin voi harkita uusien kasvattamista ylempää.

Pistokas valmiina minikasvariin tehohoitoon.

Ruukutettu pistokas kastellaan ja laitetaan minikasvariin tai vastaavaan. Tuuletellaan tarvittaessa varovasti ja seurataan sen vointia. Voi kestää hyvinkin kuukauden, että kärhöä pystyy yhtään pitämään kasvarin ulkopuolella ja jopa kolme kuukautta ennen kuin uutta kasvua alkaa näkyä. Siinä vaiheessa, kun pistokas on kunnolla juurtunut, kasvukin on nopeaa. Jos onnistun, loppukesään-alkusyksyyn mennessä pistokkaassa pitäisi olla sen verran hyvä juuristo, että sen voi ruukuttaa 1-2 litran kärhöruukkuun. Ensi kesänä tämä onkin jo kukkiva taimi.

Kultareunus

Mielessäni olen ajatellut keskentekoisen luumutarhamme pastellisävyjen täyttämäksi hattarapilveksi. Sinne on jo istutettu luumupuut, belliksiä, mantsuriankärhö, pinkkiä ja valko-lilaa kurjenpolvea sekä japaninakileijaa. Taustalla lainehtii sininen lemmikkimeri. Luumutarhaan jäävät aukkopaikat täytän tänä vuonna tuoksumiekkaliljalla, vaaleanpunaisilla ja valkoisilla leijonankidoilla sekä liiloilla koreatörmäkukilla. Sitten siellä piti  olla aivan ihania, valko-pinkkejä 'Peppermint Stick' -tulppaaneja. Auts. Siinä meni vaaleanpunainen hattara, kun kaikki 15 tulppaania ovatkin räikeän kelta-oransseja.

Eilen oli tuulinen päivä.

Mieli teki kaivaa kaikki samantien ylös ja siirtää takanurkkaan pensashanhikkien ja tetenarsissien kaveriksi, mutta ehkä maltan odottaa kukinnan loppuun. Jospa nämä yhtäkkiä muistaisivat olevansa valko-pinkkejä. Jokaisella pilvellä on kultareunus, ehkä tässä on sitten sellainen.

Tämän sateenkaaren näen olohuoneen sohvalta.

Onneksi olohuoneen ikkunasta näkyy myös ihanat kukintaansa aloittelevat 'Thalia' -orkideanarsissit ja kaksi viimeistä 'Exotic Emperor' -tulppaania. 'Thalian' kukintaa onkin luvassa pitkän aikaa, sillä vasta ensimmäinen ryhmä on kukassa. Loput ovat varjoisammassa ja nousivat pari viikkoa näitä myöhemmin.

'Thalian' kukinta aluillaan.

Aurinkopenkissä helmililjat ovat parhaimmillaan. Pisara-penkissä lasten hiekkalaatikon luona 'Fanal'-jaloangervot ovat nousseet. Nuoret lehdet oikein leimuavat, kun auringonvalo osuu niihin. Kontrasti vihreän nurmen kanssa on parhaimmillaan huikea.

Helmililjamättäät peittyvät kukinnan jälkeen ritarinkannusten ja siperiankurjenmiekkojen väliin.

Jaloangervo 'Fanal' upeimmillaan.

'Fanal' on tummalehtisin omista jaloangervoistani. Lehtien väri tulee edukseen sekä nurmikkoa että lasten leikkipaikan hiekkaa vasten.

 Kesäistä alkanutta viikkoa!

Hyökkäykseen!

Kenraali Tuoksuvattu on kerännyt joukkonsa ja valmistautuu hyökkäämään. Tukikohdaksi on pystytetty leiri vallattavan alueen luoteisnurkkaukseen.

Tästä leiristä tullaan tappelemaan viimeiseen versoon!

Vakooja Peltovalvatti on onnistunut soluttautumaan alueelle ja välittää tietoja Majuri Leskenlehdelle pohjois- ja itäreunalta. Majuri Leskenlehti on hajauttanut pataljoonansa hyökkäämään pohjois-, itä- ja etelärajoilta yhtä aikaa. Tiedustelijoiksi hän on pakkovärvännyt Voikukan ja Rönsyleinikin.

Leskenlehti strategisessa palaverissa Rönsyleinikin, Voikukan ja Vakooja Peltovalvatin kanssa.

Samaan aikaan  Eversti Pihlaja-angervo on kärsinyt hetkellisen tappion alueen itälaidalla ja joutunut peräytymään. Divisioona on kuitenkin pian taas täydessä hyökkäysvalmiudessa.

Pihlaja-angervo valmistautuu uuteen hyökkäykseen.

Alueen etelälaidalla loppukesän ilmahyökkäystä valmistelee Jättipalsamin Lennosto. Sisäpiirin tietoja välittää vakoojaksi osoittautunut Vuohenkello, joka on salakavalasti onnistunut linnoittautumaan eteläiseen osaan aluetta. Vuohenkellon välittämiä tietoja ilmeisesti salakuuntelee Kapteeni Korte, joka yrittää vaivihkaa soluttaa itsensä alueelle.

Jättipalsamin Lennosto rakentamassa hyökkäyskoneistoaan.

Vuohenkello on onnistunut tekemään nurmikolta aluevaltauksen.

Kapteeni Korte luulee olevansa ovela, kun pujottelee valkovuokkojen seassa.

Länsirajalla puolustus on pahasti pettänyt ja Vänrikki Vuohenputki joukkueineen valtaa aluetta keskilehteä näyttäen.

"Ruohonleikkuri? Hähähää! Lapio? Ruahhhahaa! Maansiirtokone? Älä edes vaivaudu, voiton mahdollisuuksia ei ole!"

Pahalta näyttää, mutta ilman taistelua en häviä tätä sotaa!

Ihan vain kukkia

Päivät ovat menneet kitkiessä ja tuoksuvatun juuria kaivellessa, mutta mitään näkyvää edistystä ei ole silti missään tapahtunut. Tänään saattekin "vain" postauksen täydeltä tämän hetken kukintaa.

Tulppaani 'Exotic Emperor'

Vaaleajouluruusu on muuttunut roosan sävyistä kellertäväksi.

Kevätkaihonkukka, takana varjoliljat ovat lähteneet kasvuun.

Amppelimansikat alkoivat kukkia muutama päivä aikaisemmin kuin kukkapenkissä olevat kaverinsa.

Ensimmäinen kelta-apinankukan kukka.

Niityllä piti olla kolme keltaista kevätesikkoa, mutta kaikki ovatkin näitä puna-keltaisia.

Kevätvuohenjuuren hehkua.

Pihlaja-angervon seassa jalansijaa yrittää vallata ihana tuomi. Arvatkaa vain, kumpi saa lähteä!

Tontin yhdessä kulmassa valkovuokot punastuvat aina todella viehättävästi kukinnan edetessä. Niiden ympärillä lemmikit aloittelevat kukintaa. Tämä jos mikä on hempeä parivaljakko!

Lemmikkejä ja punastuvia valkovuokkoja.

Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua!