Toivepostaus: aurinkopenkin kesä

Navettapiika (Navettapiian puuhamaa -blogi) toivoi minun esittelevän aurinkopenkkiä tarkemmin ja tässä siitä jonkinlainen kooste. Aurinkopenkki paistattelee nimensä mukaisesti auringossa melkein koko päivän. Se on rinteen huipulla ja sen maa on hiekkaista, joten kasvit talvehtivat siellä yleensä ongelmitta. Hiekkainen maa on myös hyvä pienten taimien väliaikaissijoituspaikkana, sillä siellä ne kasvattavat nopeasti aivan valtavat juuret. Aurinkopenkki on kokenut neljän kesän aikana isoja mullistuksia, mutta nyt parin viimeisen vuoden aikana kasvit ovat alkaneet löytää paikkojaan. Ritarinkannukset, kärhöt ja puistoatsalea 'Illusia' ovat saaneet olla paikoillaan istutuksesta lähtien, mutta kaikki muut ovat vaeltaneet ympäriinsä kuin parhaimmatkin kiertolaiset. Kivikkorinteen alkutaipaleesta kertovasta postauksesta Kiviä, kiviä näkyy myös aurinkopenkin lähtötilannetta vuodelta 2016. Jo silloin olin päättänyt, että joskus aurinkopenkki laajenee aidan viertä myöten kohti talon sivustaa ja sehän tapahtui kesällä 2018.

Aurinkopenkin kevät alkaa kevätkurjenmiekkojen ja kevättähtien iloisella sekamelskalla. Istutin näiden sekaan tänä syksynä vielä vaaleamman sinistä 'Alida'-kevätkurjenmiekkaa.

Touko-kesäkuun vaihteessa kukkivat pikkusydämet ja pikkuampiaisyrtit. Naapurin omenapuu kaatui heinäkuun alun myrskyssä, joten tämä ihana trio jäi yhden kesän ihmeeksi.

Toissa kesänä tehty laajennuskaan ei ole säästynyt muutoksilta, vaikka mukamas suunnittelin sen hyvin jo nurmikkoa poistaessani. Pensaat ja puuvartiset onneksi ovat saaneet olla paikoillaan. Köynnösportin luokse istuttamani jaloangervot eivät viihdy siellä, joten loputkin niistä lähtevät pois viimeistään ensi keväänä.

Omenapuun kukinnan jälkeen on saksankurjenmiekkojen vuoro. Nämä tosin siirsin tuonne pikkuampiaisyrttien taakse aikaisen ränsistymisen takia. Ja nyt mietin, että näinköhän tulevat edes näkymään sieltä mihinkään?

Tätä kulmasta näkyy koko penkki. Puistoatsalea 'Illusia' kurkistelee tarhakeijunkukka 'Hansien' takaa. Olen istuttanut penkkiin joka syksy lisää ukkolaukkoja, sillä niiden ränsistyvät lehdet peittyvät mainiosti rehevien isotähtiputkien, ritarinkannusten ja purppurapunalatvojen sekaan.

Olen yrittänyt kasata aurinkopenkin kasvivalikoimaa siten, että siellä olisi läpi kesän runsasta kukintaa ja mielenkiintoista katsottavaa. Penkkiä tulee katseltua paljon, sillä se näkyy keittiön ikkunasta ja on myös ensimmäisenä vastassa, kun astuu ulko-ovesta pihalle. Värimaailma on pääasiassa vaaleanpunaisen eri sävyjä höystettynä sinisellä ja valkoisella. Kurjenmiekkojen ja sinikatanoiden terävät lehdet tuovat vaihtelua penkin pyöreänpehmoisiin muotoihin. Kurjenmiekkoja näkyykin toivottavasti jo ensi kesänä tasaisin väliajoin pitkin penkkiä. Alla olevasta kuvasta erottuu selvästi ritarinkannusten edessä olevat siperiankurjenmiekat ja niiden oikealla puolella olevat sinertävämmän vihreät saksankurjenmiekat. Piiloon jäävät vielä saksankurjenmiekkojen "yläpuolella" heti aidan vieressä oleva pieni siperiankurjenmiekka sekä ihan kuvan oikeassa reunassa olevat tarhakurjenmiekat. Lisäksi työn alla on saada myös tummaa lehtiväriä toistumaan pitkin penkkiä.

Yläilmoista keskikesällä. Kuistin katonharjan varjo osoittaa suoraan kohti purppurakeijunkukka 'Palace Purplea', jota yritän saada pikku hiljaa lisättyä. Niiden yläpuolella aidan edessä on kesäkukkia siihen saaka kun pensaat ottavat tilan haltuunsa.

Isotähtiputket kukkivat runsaasti pitkin kesää. Loppukesällä niiden rinnalla kukkii värililja 'Lollypop'.

Loppukesällä aurinkopenkin alkupäätä dominoi näyttävästi kukkiva tiukukärhö 'Arabella' sekä valtavan kokoisia kukkia tekevä loistokärhö 'Elsa Späth'. Toiveissa olisi saada tähänkin penkkiin lisää kärhöjä.

Etualalla maksaruoho 'Strawberries and Cream', sen takana komeamaksaruoho 'Herbstfreude' ja 'Arabellan' sininen kukkapilvi.

Loistokärhö 'Elsa Späth' ei tänä vuonna ehtinyt kiivetä aidan huipulle saakka, mutta näkyvät ne kukat alempaakin.

Kärhöjen ohella purppurapunalatvat tuovat väriä myöhään syksyyn. Taaempana on korkeampi, etualalla matalampi 'Phantom'-lajike. Niiden edessä punatähkä 'Floristan Weiss'.

Lopuksi vielä muutama kuva aurinkopenkin pienistä puuvartisista. Ja ne todella ovat pieniä, sillä jouduin oikein etsimään osaa niistä kosmosten ja sarvileukoijien seasta penkkiä kitkiessäni.

Kesäkuussa äitini kevätatsaleasta irrotettu taivukas ei ole hirveästi kesän aikana kasvanut, mutta on topakkana hengissä kuitenkin. Se on majaillut kosmosten suojassa ja kasvatellut toivottavasti juuriaan.

Omasta mustilanhortensiasta otettu taivukastaimi katkesi viime vuonna maata myöten poikki enkä ollut varma, jaksaako se lähteä talven jälkeen kasvuun. Maasta nousi kesän mittaan kolme versoa, joten oli hyvä, etten hankkinut vielä uutta tainta tilalle.

Siemenestä kasvatettu mongolianvaahtera on ollut vähän hankala tapaus ja on saanut jo melkein lähtöpassitkin monta kertaa. Tänä kesänä se ylsi vihdoin kurkkimaan aidan yli. Johan se korkea aika olikin viisivuotiaalle. Sen juurella on koivuangervoja.

Aurinkopenkissä kasvaa myös pistokkaasta kasvatettu purppuraheisiangervo. Se on mongolianvaahterasta kaariportin suuntaan. Istutin sen vasemmalle puolelle alkukesästä kukkivaa saksankurjenmiekkaa pariksi angervon oikealla puolella kasvavalle tarhakurjenmiekka 'Black Swanille'.

Purppuraheisiangervon kummallakin puolella on nyt kurjenmiekkaa ja edessä pikkusydäntä. Aidan edessä heisiangervon vasemmalla puolella on isotähtiputki ja aivan oikeassa ylänurkassa näkyy pikkuisen siirrettyä syysleimua.

Jos aurinkopenkin tarkempi kasvivalikoima kiinnostaa, niin kasviluettelot-välilehdeltä se löytyy. Sen pitäisi olla ajan tasalla, mutta ihmisen muisti kun on mitä on, niin saattaa sieltä vielä joku puuttua.

Aivan pian puistoatsalea 'Illusia' on taas aurinkopenkin näyttävin ilmestys (kuva viime syksyltä). Sen punaisuus korostuu, kun vieressä olevat siperiankurjenmiekat muuttuvat keltaisiksi.

Tänään töihin ajaessani kiinnitin huomiota ruskavärejä saaneisiin puihin. Punaisia ja keltaisia väripilkkuja näkyy jo monin paikoin. Toivottavasti ruska kehittyy oikein loistavaksi tänä vuonna. Tämän päivän postissa oli myös pöytäkirja kunnan tekemästä kompostointitarkastuksesta. Ei tullut huomautettavaa, minkä toki etukäteen tiesinkin. Hyvää viikkoa teille!

Kaikenkirjavat kukkaset

Värisarjan päätösosassa esittelen kaikki jämät, eli puutarhani kirjavat kukkaset. Tähän postaukseen pääsivät ne kukat, joissa on selvästi kahta eri väriä, eivätkä ne näin ollen sopineet mihinkään muuhun sarjan postauksista.

Tulppaanit ja esikot ovat puutarhani ensimmäiset kirjavat väriläiskät.

Tulppaanit 'Grand Perfection' nousevat sinisestä lemmikkimerestä.

Sirkustelttatulppaanit ('Peppermint Stick') huojuvat ensi keväänä taustalla näkyvien kuusten edessä. Pois tämmöiset luumutarhaan suunnittelemastani pastelliunelmasta!

Dramaattinen pihaesikko. Sain kesällä toisen pihaesikon alun, mutta sen väriä en tiedä. Jännittävää nähdä, millainen kukka siihen tulee.

Näiden niittyrinteessä kasvavien esikoiden piti olla aivan tavallisia keltaisia kevätesikoita.

Akileijat ovat loppukevään ja alkukesän sulostuttajia. Hauska, miten jotkut niistä katsovat taivasta kohti toisten tuijottaessa ujoina varpaitaan.

Sinivalkea japaninakileija aloittaa touko-kesäkuun vaihteessa. Tämä on mukava kukkapenkin reunuskasvina, sillä se jää noin parinkymmenen sentin korkuiseksi. Tänä keväänä näitä söpöliinejä pitäisikin olla enemmän, sillä sain viime kesänä pikkutaimia äidiltäni ja kylvin myös siemeniä.

Tämän korkean, viininpuna-valkoisen akileijan lajike olisi mukava tietää. Arvelin sitä aiemmin 'William Guinnessiksi', mutta olisiko 'Winky Red & White' kuitenkin lähempänä totuutta?

Nyppykurjenpolvella on terälehdissään niin huomiotaherättävän violetit suonet, että pääsi siksi tähän postaukseen.

Nyppykurjenpolvi on kesä-heinäkuun vaihteen kukkija.

Värililja 'Lollypop' ja puulilja 'Friso' kukkivat viime kesänä ensimmäistä kertaa. Kukintaa ei voinut edes parhaalla mielikuvituksella kuvailla loisteliaaksi. Jospa tänä kesänä pärjäisivät molemmat paremmin.

Puulilja 'Friso' jäi viime kesänä aika surkeannäköiseksi ilmestykseksi, mutta istutinkin sen vasta keväällä. Taisi kuivuus vaivata.

Värililja 'Lollypop' tuli salamatkustajana jonkin muun kasvin mukana. Mikäs siinä, onhan se ihan nätti.

Kärhöt jatkavat puutarhan kukkaloistoa pitkälle syksyyn saakka. Loistokärhö 'Piilu' on tällä hetkellä kärhöistäni ainoa kaksivärinen. Jännä nähdä, millaisia tulevat olemaan tämän jälkeläiset, jos syksyllä kylvämäni siemenet joskus itävät ja kehittyvät kukkiviksi taimiksi saakka.

Tämä kuvakulma saa noin puolitoistametrisen 'Piilun' näyttämään valtavalta.

Nyt olen esitellyt melkein kaikki puutarhani kukat, jotka kukkivat viime kesänä. Muutaman puuttumisen huomasin tässä matkan varrella, mutta jäipähän materiaalia tehdä tulevaisuudessa uusi sarja. Ja pitäähän sitä nyt viime kesän hankinnatkin joskus esitellä kukkivina! Kaikki sarjan postaukset löydät klikkaamalla sivun oikeassa laidassa olevan tunnisteluettelon kohdasta värisarja tai klikkaamalla tästä.

Mitä piditte kukan värin mukaan kasatusta postaussarjastani? Kaunista, talvista viikkoa!

Ensimmäiset jalokärhöt kukassa!

Parin päivän sukulaisreissu takana ja sillä aikaa oli kaksi kärhöihanuutta päättänyt aukaista ensimmäiset kukkansa. Tervetuloa kotiin, taisivat nämä toivotella!

Jalokärhö 'Xerxes' / 'Elsa Späth'. Taustalla pikkusydän.

Sama 'Xerxes' aidan toiselta puolelta kuvattuna.

Ruukussa kasvava jalokärhö 'Hagley Hybrid'.

Ajomatkan varrella oli sopivasti erään kesäpihan loppuunmyynti, josta mukaan tarttui kärhö 'Voluceau'. Sen pitäisi olla Jackamanii-tyyppinen ja kestävä. Katsotaan, miten hänen käy. Jostain syystä kärhöhyllyllä ei hirveästi enää valinnanvaraa ollut, mutta ei ostamani taimi minusta ihan toivottomalta tapaukselta näytä. Se pääsee isompaan ruukkuun vahvistamaan juuristoaan loppukesäksi ja ensi talveksi. Etupihan pensasryhmään olen jonkun aikaa miettinyt reunuskasviksi 'Otson Karkki' -puolukkaa, mutta niin hinnakkaita ovat olleet, etten ole raskinut niitä ostaa. Loppuunmyynnissä oli yksi taimi -70% ja sehän piti totta kai napata saman tien matkaan. Kolmas mukaanlähtijä oli melkein ilmainen iisopin taimi.

Alennusmyyntilöydöt saavat odotella istutusta kasvimaan käytävillä varjoisassa.

Äidiltäni saatujen taimien mukana tuli pari vuotta sitten pieni liljan sipuli. Jätin sen aurinkopenkkiin kasvamaan kokoa ja odottamaan lopullista sijoituspaikkaansa. Nyt on ensimmäinen kahdesta nupusta auki ja värin perusteella se sopii melkein mihin tahansa kukkapenkeistäni.

Lilja 'Lollypop'

Reissun aikana daalia 'Wittem' oli kokonaan aukaissut ensimmäisen kukkansa. Kukassa piti olla häivähdys lilaa, mutta ilmeisesti helteen takia kukka on täysin valkoinen. Ei haittaa, kaunis on silti. Daalian kavereiksi lykkäsin alkukesällä kolme pikkubasilikan tainta. Niistä on tullut hauskan näköisiä minipuita.

Daalia 'Wittem'.

Korkein basilikapuu on 20-senttinen, matalin puolet siitä. Kivien ja basilikojen välissä näkyy valeistutuksessa olevia isotähtiputken taimia.

Aurinkopenkissä on auennut uusia ritarinkannuksia. Muistelinkin, että minulla piti olla myös vaaleansinistä, mutta yllärinä vaaleiden seasta on noussut yksi tummansininen kukinto valkoisella keskustalla. Vielä on yksi ritarinkannuksista nupullaan. Sekin on jotain sinisen sävyä, mutta jäi merkitsemättä tarkemmin muistiin viime kesänä.

Ritarinkannukset ovat jo sen verran kookkaita, että näkyvät hyvin kadullekin. Oikeassa laidassa 'Elsa Späth' -kärhö.

Tämä on hienon värinen.

Ylläri taivaansinisten seassa.

Koko kesä on ollut lämmin, mutta nyt on jo melkein liiankin kuumaa. Osa ruukkukukista ja kaikki pikkutaimet on pitänyt siirtää varjoon, ettei tarvitsisi olla joka hetki niitä kastelemassa. Onneksi öisin on toistaiseksi ollut viileämpää, niin ei maa kuivu ihan niin nopeasti. Mutta jos saisi ihan pienen toivomuksen esittää, haluaisin lämpötilasta viitisen astetta pois ja sopivasti sadetta öisin. Oho, siinä olikin jo kaksi toivomusta. Voin tyytyä myös jompaan kumpaan ;)

Ihanaa heinäkuun puolta väliä!