perjantai 28. elokuuta 2026

Päiväperhosten joukkoryntäys

Odotan aina malttamattomana, milloin loppukesän suuret päiväperhoset ilmestyvät puutarhaan. Mitä pidemmälle elokuuta mennään, sitä suuremmaksi huoli kasvaa, jos perhosia ei ala saapua. Missä ne oikein kuhnivat vai onko niitä tulossa ollenkaan?

Amiraali reunusasteri 'Sinipilven' kukilla.
Pitkään perhoset pitivät minua taas jännityksessä mutta kolmisen viikkoa sitten reissussa rähjääntyneen näköinen keisarinviitta kävi pyörähtämässä ohdakeperhosen kanssa puutarhassa. Tiedustelijoita varmaankin. Sen jälkeen oli pieni tauko mutta vajaa pari viikkoa sitten ilmestyi muutama amiraali, siitä muutama päivä eteenpäin muutamia sitruuna-, nokkosperhosia ja ohdakeperhosia. Päiväperhosten pääjoukko oli siis saapumassa.
Sitruunaperhonen
Purppurapunalatva (tai ilmeisesti purppurapunalatvio uudelta nimeltään) on kukkiessaan takuuvarma perhosmagneetti. Jos perhosia on lähistöllä, niin ennemmin tai myöhemmin ne löytävät tiensä punalatviolle.
Nokkosperhonen
Keisarinviitta on vähän reissussa rähjääntynyt
Ohdakeperhonen
Punatähkäkin on oikein hyvä perhoskasvi.
Punatähkät ovat perhosten kuvaamisen kannalta hieman haastavassa paikassa. Ne jäävät varjoon juuri silloin kun olisin itse kotona niiden kukilla käyviä perhosia kuvaamassa. Perhoset viihtyvät mieluummin aurinkoisissa ja suojaisissa kohdissa kukkivien kasvien luona, varsinkin kun nyt on ollut auringonpaisteesta huolimatta aika koleaa. Ainoastaan yksi pieni hätäpäissään ihan kummalliseen paikkaan lykätty ylimääräinen punatähkän taimi sattui olemaan perhosten kannalta sopivammassa paikassa juuri kuvaushetkellä ja ainakin yksi amiraali sen oli sieltä löytänyt.
Amiraali syyshortensialla.
Kaikki syyshortensiat eivät houkuttele perhosia mutta 'Prim White' näyttää olevan ihan kohtuullinen perhoskasvi. Siinä on ilmeisesti riittävästi niitä oikeita, mettä tuottavia pikkuruisia kukkia ja vähemmän isoja "valekukkia". Mustilan- ja kuutamohortensia kiilaavat kuitenkin 'Prim Whiten' ohi perhos- ja pörriäiskasveina. Niissä käy jatkuva surina ja perhosten siipien lepatus.
Punahatuillakin riittää vilskettä. Kuvassa kolme amiraalia ja kaksi neitoperhosta.
Neitoperhoset saapuivat meille viimeisenä. Toistaiseksi amiraaleja on eniten mutta veikkaan neitoperhosten kiilaavan lähipäivinä amiraalien ohi. Niitä on ainakin aikaisempina vuosina näkynyt eniten.
Neitoperhonen punahatulla
Neitoperhonen jättiverbenalla.
Loistokärhö 'Elsa Späth'
Tietysti päivän kärhökin piti saada postauksen loppuun. Perhosia siinä ei kyllä näy, kuten ei kärhöissä muutenkaan kovin usein mutta pysytään kuitenkin samalla alueella perhosten kanssa, eli aurinkopenkissä. Loistokärhö 'Elsa Späth' on upeimpia loistokärhöjäni, ainakin jos katsotaan kukan muotoa ja kokoa. Aidan laudat ovat 10cm levyisiä, joten voitte siitä vähän mallailla kukkien kokoa. Aurinkoista viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!