perjantai 31. elokuuta 2018

Kukkia ja metsää

Välillä pitää vain ihastella kukkia ja ympäröivää luontoa. Tänään on sellainen päivä... tai siis pari päivää sitten oli, kun otin näitä kuvia. Aurinko paistoi ja oli lempeän lämpöinen sää. Sitä on mukava muistella, kun ulkona näyttää niin kolealta, että tekee mieli tehdä tulet uuniin.
Hempeän pinkkejä koreatörmäkukkia.
Aurinkopenkissä kukkii itsekseen kylväytynyt kirjokiurunkukka...
... jonka alta pomppasi pienen pieni sammakko. Kesällä meidän pihasta olivat pikkueläimet vähissä, mutta nyt niitä taas alkaa näkyä.
Portaille keräsin ämpäriin ison kimpun tarha- tai kanadanpiiskua metsästä sekä kasvimaan käytäville retkahtaneet samettiruusut ja kehäkukat. Oikea kukkakärpästen paratiisi!
Kärhökaaressa 'Jan Pawel II' kukkii aina vain. Toivottavasti muutaman vuoden kuluttua koko kaaren yläosa olisi kukkien peitossa.
Daalia 'Wittem' ujostelee ja yrittää piilottaa kukkansa pikkubasilikojen sekaan.
Olin juuri menossa kuvaamaan takapihan kukkia, kun orava kipaisi maasta läheiseen puuhun. Oravia on nyt näkynyt melkein joka päivä. Ilmeisesti joku tämän kesän poikue on lähtenyt tutkimaan maailmaa. Tämäkin orava oli aika pieni. Hetken aikaa tuijottelimme toisiamme, kunnes pikkukurre vipelsi matkoihinsa.
Pelkäsin kurren tipahtavan häntä edellä oksalta, sillä niin paljon se huojui edestakaisin. Tekniikka taisi olla vielä hakusessa.
Metsä houkutteli tekemään pienen kierroksen sielläkin. Seuraavat kuvat ovat takapihallamme olevasta pienestä metsiköstä, josta olisi mukava lainata taidokkaasti maisemia. Vielä pitää pohtia, mitä se "taidokkaasti lainaaminen" sitten olisi, mutta eiköhän sekin ajan kanssa loksahda kohdilleen.
Kuusten maanpintaa myöten menevät juurakot ovat hienoja. Takapihan nurmikosta näkyy pikkuisen kuvan oikeassa reunassa ylhäällä.
Tämä ei näy meidän pihalta, vaikka onkin vain muutaman metrin päässä tontin rajasta. Suoraan edessä näkyvät edellisen kuvan kuuset toiselta puolelta.
Tämän kuusen juurakko näkyisi happaman maan penkin takana, jos saisi hävitettyä nuo pihlaja-angervot kokonaan pois.
Komeita kivenjärkäleitäkin nököttää vähän joka puolella. Vaahteran siementaimet pitäisi myös käydä nykimässä pois, ettei koko metsänpohja pusikoidu.
Tästäpä pääsenkin takaisin kuvaamaan sitä minkä orava keskeytti. Luumutarhan tuoksumiekkalilja on avannut toisen kukkansa. Minusta sen tuoksu on tympeä, melko epämiellyttävä. Pitäisikö sen tuoksua sille vai onko hajuaistissani jotain vikaa? Kauniin näköinen se todellakin on.
Koreatörmäkukka ja tuoksumiekkalilja ovat viehkeä parivaljakko.
Tällainen kuvakierros tällä kertaa. Iloista viikonloppua!

P.S. Oletteko käyneet jo osallistumassa sipulikukka-arvontaan?

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Vihdoinkin istutushommia!

Viime päivinä olen päässyt viimeinkin istuttamaan, jakamaan ja siirtelemään kasveja. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet etupihalla aurinkopenkissä. Aurinkopenkin laajennus on nyt kaivettu kokonaan ja istutettu siltä osin kun sen pystyy. Jättiläismäiseksi kasvaneet pikkusydämet saivat tehdä ensimmäisinä tilaa paremmin käyttäytyville kasveille. Muistelin, että silloin kun istutin ne, maa oli niiden kohdalla todella hiekkaista. Aloin kuitenkin epäillä muuta, kun pikkusydämet lähtivät maailmanvalloitukseen ja kasvoivat 50-60cm korkeiksi kuivassa, aurinkoisessa paikassa.
Alkutilannetta näkyy tässä pari viikkoa sitten otetussa kuvassa. Pikkusydämet kiven vasemmalla puolella.
Muisti ei pettänyt: multaa ei pikkusydämillä ollut nimeksikään, vaan maa oli hiekkaisempaa kuin lasten hiekkalaatikossa. Pikkusydänten juuristokin oli yllättävän pieni ja ihmettelen, miten ne oikein pärjäsivät koko kesän. Kertaakaan en kastellut niitä, eivätkä ne kyllä näyttäneet vettäkään kaipaavan.
Tällainen maa paljastui pikkusydänten kohdalta. Aika paljon lisäsin multaa ennen keijunkukkien istutusta.
Aika minimaaliset juurakot näin isoiksi kasveiksi.
Pikkusydämet pääsivät suunnilleen lopulliselle paikalleen laajennusosan keskivaiheille. Niiden paikalle siirsin tarhakeijunkukkaa ('Hans'), joiden paikalle siirtyi komeamaksaruoho 'Herbstfreude'.
Uusittu ilme. Pari viikkoa sitten kiven eteen siirretyt karpaattienkellot ovat saaneet olla rauhassa jäniksiltä ja aloittelevat nyt kukintaa.
Tiukukärhö 'Arabella' saa kasvaa maanpeittokasvina kiven ja maksaruohojen ympärille.
Komeamaksaruohon eteen istutin tummalehtistä maksaruohoa ('Strawberries and Cream'). Penkin etureunasta lähtivät bellikset kokonaan pois. Niiden paikalle lisään pikkuhiljaa kaukasianmaksaruoho 'Summer Glorya', jonka pitäisi pärjätä bellistä paremmin myös tämänkaltaiset kuivat kesät. Talven yli siinä saavat olla penkin laajennusosaan tulevat mustilanhortensia, purppuraheisiangervo sekä koivuangervot. Muuten olisin istuttanut nekin jo omille paikoilleen, mutta kunta tarjoutui myrkyttämään tuoksuvatukat pois. Nämä tulisivat juuri tuoksuvatukon eteen, joten katsoin viisaammaksi jättää kaikki arvokkaammat kasvit varmuuden vuoksi toistaiseksi istuttamatta. En nimittäin jaksa uskoa, ettei myrkyttäessä pisaroita lentelisi aidan tällekin puolelle.
Päivänliljojen edessä on pari kaukasianmaksaruohoa jo aloittelemassa etureunan valtausta, polun vasemmalla puolella pensaat toivottavasti lyhytaikaiseksi jäävässä väliaikaiskodissaan.
Pihaan tullessa näyttää tältä. Tästä tulee vielä hyvä.
'Elsa Späth' -kärhön vieressä kasvava ritarinkannus oli kasvanut jo niin isoksi, että päätin lohkaista siitä palasen takapihalle happaman maan kasvien penkin takalaitaan. Samalla tuli tilaa siirtää yhtä siperiankurjenmiekkaa taaemmas. Siitä sain myös pienen jakopalan samaiseen penkkiin takapihalle. Nyt kärhöllä on hyvin tilaa kasvaa ja sitä pääsee myös ihastelemaan lähempää.
Myös polku siirtyi alkupäästään hieman vasemmalle. Kärhö kiipeää aitaa vasten tarhakeijunkukkien takana.
Penkin laajennusosaan tuli pieni istuskelupaikka, johon pitää etsiä kiva tuoli. Istumapaikan taakse tulevat mongolianvaahtera ja vatukon myrkytystä odottelevat pensaat. Pikkusydämiä saan äidiltäni lisää, jos nyt istutetut saavat myrkkyroiskeita päälleen.
Tänne tuli myös pieni polku. Haluaisin siihen hieman isompia kiviä, mutta niitä ei ollut nyt käytettävissä. Eiköhän niitä jostain kukkapenkistä vielä löydy, niin vaihdan sitä mukaa parempia tilalle. Reunuskasvina on bellis.
Aurinkopenkin kivikkorinteen puoleinen osa muuttuikin todella paljon, vaikka kasvit pysyivät melkein samoina. Takapihan ja entisen ongelmakujanteen muutoksista kerron myöhemmin lisää.

Kivoja elokuun viimeisiä päiviä!

maanantai 27. elokuuta 2018

Puolivuotissynttärit ja arvonta!

Yhteistyössä Viherkeskus Focus

Ensimmäisestä blogipostauksestani tulee tänään kuluneeksi puoli vuotta ja voi ihme, miten nopeasti se aika on kulunutkaan! Alkuun jännitin, mitähän tästä tulee ja haluaako kukaan edes lukea juttujani. Huoli oli turha, sillä puutarhakuulumisten kertominen on ollut todella antoisaa puuhaa ja teitä lukijoitakin on kertynyt jo todella mukavasti. Kiitos, kun luette postauksiani ja kommentoitte niitä. Kommenttinne piristävät päivääni ja usein niistä löytyy uusia tiedonjyväsiäkin, joita mielelläni kerään täyttämään pohjatonta puutarhatietouden varastoani.
Ensimmäinen tuoksumiekkalilja aukaisi kukkansa juuri sopivasti.
Puolivuotissynttärit antoivat hyvän tekosyyn pienelle arvonnalle ja mikäs sen sopivampi palkinto tähän vuodenaikaan kuin kukkasipulit. Aivan Kuopion kyljessä, Siilinjärven Toivalassa, on reilut pari vuotta toiminut Viherkeskus Focus (löytyy myös Facebookista), johon suuntasin tutkimaan sipulikukkatarjontaa. Melkein meni pää pyörälle, kun pääsin hyllyjä ja pöytiä katselemaan.
Sipulit oli kivasti lajiteltu värin ja lajin mukaan. Jos etsii jotain tiettyä väriä, niin tästä jos mistä sen löytää helposti.
Lisää valikoimaa löytyi sivupöydiltä.
Osa liljoista.
 Tulppaaneissa riittää valinnanvaraa joka makuun. Oikeita ihanuuksia!




Joitakin yksittäisiä herkkuja...
Eikö ole upea narsissi!
Veikeä helmililja.
Espanjansinililja. Tämä oli siinä ja siinä, ostanko vai en. Voi olla, etten kauaa pysty vastustamaan kiusausta...
 Erilaisia valmiita settejäkin oli vaikka kuinka monta. Tässä parhaita paloja:
Tällaisen voisi viedä vaikka lahjaksi syksyllä synttäreitään viettävälle ystävälle.
Tämänkin kohdalla piti harkita pitkään. Tulppaani on oikea herkku!
Ja entäs tämä sitten!
Tiukan harkinnan jälkeen päätin kuitenkin ostaa pussin narsisseja, valkoisia laukkoja sekä balkaninvuokkoja. Laukat tulevat uuteen pensasryhmääni, mutta narsissien ja vuokkojen paikkoja en ole vielä miettinyt ollenkaan. Vuokoista minulla ei edes ole mitään kokemusta, mutta olivat niin suloisen näköisiä...
Tämän päivän ostokset.
Viherkeskus Focus osallistui arvonnan järjestämiseen lahjoittamalla kolme kukkasipulipussia:
Laukkaseos, samettisen tummanvioletti tulppaani 'Cracker' sekä valkoinen hollanninkurjenmiekka 'White Van Vliet'.
Arvon nämä yhtenä settinä. Arvontaan voit osallistua olemalla lukijani (tai rekisteröitymällä lukijakseni) joko täällä bloggerissa tai blogit.fi -palvelussa sekä jättämällä kommentin tähän postaukseen. Ainoastaan yksi arpa osallistujaa kohti. Haluaisin kuulla, oletko jo miettinyt syksyn sipulikasvihankintoja sekä mistä kukkasipuleista pidät eniten. Arvontaan voi osallistua 9.9. klo 12.00 asti, jonka jälkeen arvon voittajan.

Onnea arvontaan!

P.S. Palkinto postitetaan vain Suomeen.

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT.

lauantai 25. elokuuta 2018

Sadepäivän sulostuttajat

Viimeöinen sade teki helmiä puutarhaan. Suloisimmin vesipisarat kerääntyivät tällä kertaa kärhöjen siemenhahtuvapalloihin.
Miten näin viehättävä yksityiskohta on voinut jäädä minulta aiemmin huomaamatta?
Paljon kimmeltäviä helmiä...
Kaunista... 
'Jan Pawel II' jaksaa kukkia. Vesipisarat vain kaunistavat sitä.
Mantsuriankärhö ei niin vesipisaroilla koristaudu, mutta sen tuoksu sateen raikastamassa ilmassa oli aivan uskomaton.
Varjoliljan pullea siemenkota valutti vesipisarat hiljalleen vartta pitkin alas.
Pisarajonoja päivänliljan lehdillä.
Komeasinikuunlilja 'Elegans' on yksi parhaita sadepisarankerääjiä. Pisarat jäävät upeasti sen lehdille.
Vaaleanpunainen prinsessalilja aloitti vihdoin kukinnan.
Daalia 'Wittem' aukaisi ensimmäisen kukkansa, joka on kokovalkoisen sijaan kauniisti lilankirjava.
 Suloista viikonloppua!

torstai 23. elokuuta 2018

Perennojen siemensatoa

Pihan vuosi -blogista on lähdössä pian perennansiemenkirje kiertoon ja olenkin kerännyt joistain kasveista siemeniä siihen laitettavaksi. Kovin kummoisia aarteita minulta ei löydy, mutta ehkä joku on näistäkin kiinnostunut.
Siemensaalis odottamassa pussittamista.
Bellis (eli kaunokainen eli tuhatkauno) on saanut kylväytyä minulla melko vapaasti. Tämä näyttää olevan hyvin talvenkestävää kantaa ja värejä löytyy puhtaan valkoisesta melko tummaan pinkkiin. On yksinkertaista ja hyvinkin kerrottua. Keräsin siemeniä mielestäni kauneimmista, mutta näistähän voi tulla ihan mitä vain. Siementaimet alkavat kukkia parin kuukauden kuluttua kylvöstä, joten ne ehtii kylvää myös ensi keväänä. Tai sitten vain ripotella maahan jo syksyllä.
Vain pieni osa kaunokaisistani.
Vaaleanpunaisen myskimalvan, tarhakylmänkukan sekä nyppykurjenpolven siemenet on kerätty äitini puutarhasta. Tarhakylmänkukan siemenet on kerätty sinisistä kukista, mutta niistä on vuosia sitten kylväytynyt itsekseen myös tummanpunainen versio. Kylvin niitä tuoreeltaan ruukkuun ja ovat itäneet ihan hyvin. Nyppykurjenpolven siementen itämiskyvystä en tiedä, sillä oma ruukkukokeiluni ei vielä viherrä. Laitoin joitakin päiviä sitten siemeniä kylmäkäsittelyyn ihan vain testatakseni itävyyttä. Vielä ei ole elonmerkkejä, mutta katsotaan miten käy.
Myskimalvat kukkivat komeasti kiven kupeessa köyhässä maassa aurinkoisella paikalla.
Tarhakylmänkukka
Nyppykurjenpolvella on paksuhkot ja röpelöiset lehdet.
Isotähtiputken siemeniä keräsin myös. Itävät vähän turhankin hyvin, ainakin jos saavat vapaasti kylväytyä. Karpaattienkelloja minulla on nyt tarpeeksi, joten loput siemenet pääsevät kirjeeseen muiden iloksi.
Isotähtiputki.
Karpaattienkello.
Saksankirvelin siemenet herättivät hetken aikaa ihmetystä, sillä en ollut varma, ovatko mustat mötikät kuihtuneiden kukkien tilalla siemeniä vai siemenkotia. Pienen tutkimisen ja googlettelun tuloksena päädyin siihen johtopäätökseen, että ne ovat siemeniä.
Saksankirvelin siemenet taitavat olla isoimmasta päästä.
Saksankirveli kukkii toukokuun lopulla. Monikäyttöinen hyötykasvi ja vielä koristeellinenkin.
Valkea varjolilja on tehnyt pulleat siemenkodat, mutta eivät taida ehtiä kypsiksi vielä ensimmäiselle kierrokselle. Aion olla mukana seuraavallakin kierroksella, joten laitan siemenet sitten siihen.
Varjoliljan siemenkotia.
Ukkolaukan ('Purple Sensation') siemeniäkin löytyisi, mutta viitsiikö kukaan kasvattaa niitä siemenestä asti, kun melko edullisesti saa kuitenkin jo heti seuraavana vuonna kukkivia sipuleita? Hihkaise, jos olet kiinnostunut, niin laitan niitäkin siemenkirjeeseen mukaan.
Ukkolaukat ehtivät jo karistaa osan siemenistään maahan, mutta on tässä vielä jokunen.
Tällaisia minulta löytyy.