Näytetään tekstit, joissa on tunniste arovuokko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arovuokko. Näytä kaikki tekstit

lauantai 19. kesäkuuta 2021

Laukkoja ja väripilkkuja

Nyt on laukkojen vuoro päästä postauksen päätähdiksi. Tällä hetkellä kukkivien laukkojen värimaailma on kovin rajoittunut, mutta haitanneeko tuo mitään. Laukkojen kukinnot ovat hauskoja palloja, jotka keikkuvat eri korkeuksilla. Matalimmalla kukkii hieman vaisun värinen pallolaukka. Se ei ole kunnolla valkoinen mutta ei myöskään oikein minkään muunkaan värinen. Viime keväänä ne kukkivat lemmikkien edessä ja näyttivät lähinnä harmailta ja likaisilta. Nappasin silloin yhden taittuneen kukinnon mukaan ja kiertelin ympäri pihamaata etsimässä sille sopivia kumppaneita. Yksi aika hyvä väripari löytyikin.

Pallolaukan vaaleus sopii hienosti purppuraheisiangervon tummanpuhuviin lehtiin.
Yleiskuvassa kamera päättikin vaimentaa purppuraheisiangervon väriä, mutta luonnossa yhdistelmä näyttää oikein hyvältä. Lisäksi tuivioiden alle saa piilotettua kätevästi laukkojen pian kuihtuvat lehdet.
Ääripäästä toiseen: sorjalaukka 'Mount Everest' keikkuu kasvojeni korkeudella. Pisimmät yksilöt yltävät peräti 160 sentin korkeudelle ja matalimmatkin kurkottelevat melkein metriin.
Sorjalaukkojen kanssa minulla on ollut vähän huonoa tuuria. Olen istuttanut niitä muistaakseni kaksikymmentä kappaletta pensasryhmään. Ensimmäisenä vuonna niistä kukki neljä, joista yksi oli violetti. Toisena vuonna vain viisi innostui kukkimaan. Tänä vuonna kukkia on peräti kahdeksan. Toivottavasti näiden määrä lähtee pikku hiljaa runsastumaan kun siementaimet alkavat kukkia. Näille laukoille ehdottomasti oikea paikka on pensaiden välissä, sillä kuten kookkaalta kasvilta voi olettaa, niin näilläkin on aivan valtavat lehdet. Laukkamaiseen tapaan ne myös alkavat kellastua rumasti jo ennen kuin kukinta on kunnolla alkanutkaan.

Pensashanhikkien, pikkujasmikkeiden ja mustilanhortensian sekaan laukkojen lehdet piiloutuvat hyvin.
Alkuviikolla aurinkopenkin ukkolaukat vielä kukkivat lemmikkien ja atsalean kanssa kilpaa. Vasemmassa reunassa aidan takana pilkottaa naapurin kookkaan syreenin latva.
Istutin syksyllä takapihalle pari pussillista saksalaisen halpakaupan laukkoja. Toisessa pussissa oli vain valkoisia ja liilansävyisiä laukkoja ilman sen kummempia lajikenimiä. Toisessa pussissa oli mustalaukkaa, 'Violet Beautya' ja 'Miamia'. Jotta tunnistaminen olisi mahdollisimman vaikeaa, sekoitin vielä sipulit keskenäänkin. Ainoastaan mustalaukoiksi olettamani mustankirjavat sipulit istutin muutaman sipulin ryhmiin. Osa laukoista on tehnyt vain lehdet ja muutama on kuivattanut nuppunsa, mutta kyllä noita kukkiviakin näyttäisi aika kivasti tulevan.
Takapihan laukkakimarasta nämä valkoiset ehtivät ensimmäisinä kukkaan. Ne näyttävät kovasti 'Mount Everesteiltä', mutta ovat pikkuisen matalampia. Aivan pian taustalla olevat violetit alkavat availla nuppujaan.
Laukoissa kun ei kovin räväkkää värimaailmaa ole, niin laitetaan loppuun muutama värikkäämpi kukkija.
Rantalaukkaneilikka 'Sea Pink' kukkii tänä vuonna hyvin eivätkä rusakotkaan ole huomanneet sitä. Vieressä kivikkomehitähti 'Dark Beauty' ja taustalla nukkapähkämö, jonka hopeainen väri sopii hienosti rantalaukkaneilikkaan.
Rönsyakankaalit ovat nyt kärhökaaripenkin väripilkku. Vasemmassa reunassa näkyy jo ensimmäisiä syreenin kukkia. Pian pensaat ovat upean näköisiä, sillä nuppuja on valtavasti.
Purppurakeijunkukka 'Palace Purple' on ilmeisesti löytänyt mieleisen paikan aurinkopenkistä. Väri sopii kivasti belliksiin.
Viikon takainen kuva takapihalta oli jäänyt julkaisematta, vaikka tässä on niin ihanasti sävy sävyyn sopivat kukkijat. Etualalla tulppaani 'Sorbet', taustalla atsaleat 'Tarleena' ja 'Satomi' sekä alppiruusu 'Mikkelin' nuput.
Ja vielä yksi valkoinen viimeiseksi. Arovuokkoni eivät ole levinneet eivätkä kovin komeasti kuki muutenkaan, mutta ovat sentään hengissä ja tekivät muutaman kukan ilokseni.
Ja huomenna sitten avoimet puutarhat -tapahtuma. Itselläni on mahdollisesti yksi kohde tiedossa, mutta eipä tässä lähistöllä kovin montaa puutarhaa ole tänäkään vuonna avoinna. Aurinkoista huomista teille, jotka esittelette ihania pihojanne meille muille puutarhahörhöille, samoin teille, jotka lähdette ihastelukierrokselle!

tiistai 7. tammikuuta 2020

Viehkeä valkoinen, osa 2

Vuosi sitten aloittamani värisarja saa jatko-osia, sillä Lappalainen etelässä -blogin Nila heitti avoimen haasteen, jossa pyydettiin esittelemään puutarhan valkoisia perennoja. Viime kesänä puutarhassani kukki monta kasvia ensimmäistä kertaa, joten uusi postaus aiheesta taitaakin olla ihan paikallaan. Listalla on myös pari puuvartista kasvia, vaikka niitä ei pyydettykään. Jätin alkuperäisestä värisarjasta ainoastaan kesäkukat pois, joten jatkan tämän postauksen samalla linjalla ja tuttuun tapaan suunnilleen aikajärjestyksessä keväästä syksyyn. Aivan varhaiskevään kukkijoita ei ole tullut uusia, mutta toukokuun puolivälistä eteenpäin löytyy vaikka mitä.
'Princess Zaide' on puhtaan valkoinen, pienitorvinen narsissi.
Perunanarsissi 'Bridal Crown'. Jännittävää nähdä, talvehtivatko nämä meillä.
Vanha jouluruusuni kukkii epämääräisen kellertävän-punertavan värisenä, mutta tämä äidiltäni saamani siementaimi kukki ainakin ensimmäisellä kerrallaan puhtaan valkoisena.
Tarhakylmänkukan piti olla liila, mutta olikin valkoinen. Mikäpäs siinä, nätti on tämäkin. Muistinkohan vaihtaa syksyllä sen ympärille tummempia kiviä?
Pikkusydän 'Alba' kukki viime keväänä ensimmäistä kertaa.
Luumu 'Laatokan Helmi' oli varsinainen yllättäjä.
Nyt aletaan olla jo kesäkuun puolella.
Rikkoviuhka, eli vaahtera-angervo on aivan uusi tuttavuus. Mielenkiinnolla odotan, kuinka se talvehtii ja onko kukkia tulossa alkukesällä.
Palloesikko 'Alba' oli viime kevään hankinta. Jännityksellä odotan, puskeeko tämäkin kukkapallonsa sentin pituisessa varressa multaa vasten, kuten toisessa penkissä kasvava liila lajitoverinsa.
Arovuokkojen ensimmäistä kukintaa.
Papukaijatulppaani 'White Parrot' saattoi jäädä yhden kevään ihmeeksi, mutta olivatpahan komeita!
Päivänkakkara 'May Queen' kukkii kesäkuulta elokuulle, tosin omat pikkutaimeni aloittivat viime vuonna vasta syyskuussa.
Sorjalaukka 'Mount Everest'. Viime vuonna 20 sipulista kaikki nousivat, mutta vain kolme kukki ja niistäkin ainoastaan kaksi valkoisena. Mitähän tänä vuonna on odotettavissa?
Ällistyin, kun aloin selaamaan puutarhani kasviluetteloa läpi, sillä valkoisia kukkijoita löytyi ja löytyi koko ajan lisää. Eivätkä ne suinkaan tähän loppuneet, sillä koko loppukesä on vielä käymättä läpi. Seuraa siis vielä kolmas postaus valkoisista kukista. Koska uusia kasveja tuli viime kesänä melkein joka värissä lisää, ajattelin tehdä muistakin väreistä postaukset värisarjan jatkoksi.

Edellisen postauksen valkoisista kukista löydät täältä, klik tai tunnisteluettelosta kohdasta valkoiset kukat. Koko värisarjaa pääset lueskelemaan selainversion oikeassa reunassa olevasta kuvasta tai tunnisteluettelon värisarja-kohtaa klikkaamalla.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Kesäillan ihanat

Äskeisellä pihakierroksella löytyi todella paljon kaikkea ihanaa. Tule kanssani kiertelemään Hiidenkiven puutarhan kesäillassa!
Aloitetaan kierros etupihalta, jossa kukkivat nyt vaaleanpunaiset espanjansinililjat. Tiukukärhö 'Arabella' on ilmeisesti matkalla tervehtimään näiden toisella puolella kasvavaa loistokärhö 'Elsa Späthiä'.
Varjokujalla ei ole nyt mitään ihmeellistä nähtävää, joten pujahdetaan suoraan takapihalle ihanuuksien ihmemaahan.
Arovuokko kukkii ensimmäistä kertaa.
Vuokon vieressä on tulossa herkkuja.
Luumutarhassa kukkivat edelleen ihanat 'Sorbet'-tulppaanit. Näitä on ehdottomasti saatava lisää!
Korallikeijunkukat kukkivat yhtäaikaa lemmikkien kanssa. En ole ihan varma, pidänkö kuitenkaan tästä itsekseen syntyneestä väriyhdistelmästä.
Viime kesänä metsänreunapenkkiin siirtämäni pieni lehtosinilatva on suorastaan villiintynyt: korkeutta on metrin verran ja kukkavanoja peräti 19!
Nyppykurjenpolvet ovat aloittelemassa kukintaa. Taustalla kukkii muutama talvesta selvinnyt bellis.
Nyppykurjenpolvien takana on näin söpö parivaljakko: koristelaukka 'Cameleon' ja valkoinen lemmikki.
Talvetettu karjalanneito kukkii jo komeasti. Ehkä ensi vuodeksi investoin vähän kauniimpaan amppeliruukkuun.
Jatketaan kierrosta sivupihalle ja patiolle.
Kärhökaaren uusi osa näyttää nyt tältä. Etualalla kukkivat rönsyakankaalit, taustalla aloittelemassa puistosyreenit.
Pation kärsivällisyysharjoitus on ehdottomasti afrikansinisarja. Tämä näyttää ensin pullistavan kaikki nuppunsa yksitellen kukintakokoiseksi ennen kuin raottaa ensimmäistäkään kukkaa. Eikä muuten pidä siinä kiirettä!
Sinisarjan kanssa samassa ruukussa oleva pelargoni on helteiden vuoksi päättänyt muuttaa kukanvärinsä vihertävän valkoisesta vaaleanpunertavaksi. En pane pahakseni.
Kellarissa talvetettu 'Hagley Hybrid' alkaa kukkia.
Kukkapenkkiä kaivellessa löysin suloisen kiven, jolle löytyi paikka grillikatoksen vieressä olevasta kiviryhmästä. Sopii istumapaikan viereen, eikö vain?
Suloisia yllätyksiä loppuviikkoonne!