Niskasta kiinni ja puutarhaan!

Nyt oli pakko saada laiskamato karistettua niskasta ja edistettyä puutarhapuuhia. Syksy etenee vääjäämättä ja pian ulkona ei tarkene tehdä mitään ilman toppavaatteita ja rukkasia. Sadepäiviltäkään ei voi välttyä, joten poutahetket on käytettävä tarkkaan hyväksi.

Komeamaksaruoho 'Herbstfreude' ehti tänä vuonna aukoa kukkansa joka puolella pihaa. Tämä yksilö on luumutarhassa.

Kasvimaalla on edelleen juureksia nostamatta, mutta sain istutettua valkosipulit ja ystävältä saadut pikkuiset ilmasipulin alut sekä tyhjennettyä jälkikompostorin sisällön kesän aikana vajuneiden kasvilavojen täytteeksi. En tiedä, kuinka paljon siinä on enää ravinteita kesäkurpitsan, krassien ja salkopapujen jäljiltä mutta onpahan se kuitenkin rikkaruohotonta multaa, josta tulee lisäksi humusta kasvimaalle. Kippasin myös muutaman kesäkukkaruukun sisällöt kasvilavojen täytteeksi, niin tulevat biohiiletkin hyötykäyttöön. Loput tyhjennän sitten kun juurekset on nostettu. Ainakaan mustajuurilla ei ole vielä mikään kiire. Kaivelin nimittäin rivin reunimmaisia vähän esille ja isoin yksilö oli vain reilun sentin paksuinen. Painelin mullat takaisin ja komensin mustajuuria pullistelemaan ennen talvea. Jospa ne tottelisivat, jotta saataisiin edes pieni annos keittoa tehtyä.

Luumutarhan atsaleat jäivät vähän vaisun värisiksi. Keskellä 'Satomi' on vielä melko vihreänkirjava ja saattaa punastua aika nätisti, jos vain säät sallivat.

Valkosipuleita istuttaessani löysin muutaman etanan munarykelmän yhdestä lavasta. Epäilen munia lehtokotilon tekeleiksi, sillä näyttivät kookkaammilta kuin "tavallisten" etanoiden munat ja niitä oli melkoisen paljon pienellä alueella. En ole kuitenkaan nähnyt kotiloita kasvimaalla, joten varma en ollut. Litistelin joka tapauksessa kaikki löytämäni pallerot ja aion käydä loppuja juureksia nostaessani mullan erityisen tarkasti läpi niin etanoiden, kotiloiden kuin niiden munienkin varalta. Nilviäisiä ei tässä puutarhassa kaivata! En enää tänä syksynä kylvä etanaraetta, sillä koko ajan tulee kylmempää eivätkä nilviäiset enää varmasti paljoa liiku saati sitten syö rakeita kun on kasviravintoakin tarjolla. Tehokkaampi on varmasti kylvää etanarakeet keväällä talven jäljiltä nälkäisille etanoille ja kotiloille syötäväksi.

Yksi jouluruusuista on jo näin innokkaana kukkimista aloittelemassa. Muissa ei näy vielä nuppuja.

'Viipurilaisesta punaluumusta' on vihdoin saatu kaikki luumut kerättyä. Pelkästään siitä saatiin tänä vuonna peräti 27kg luumuja ja lisäksi vielä 'Laatokan Helmen' 3kg ja 'Kuntalan' vajaa 2kg. Tavoitteena pitämäni 10kg ylitettiin siis kolminkertaisesti, kiitos viipurilaisen. Hilloa ja luumuketsuppia olen tehnyt monta annosta talven varalle, ja on tuolla se koronan jälkimainingeissa tehty liköörikin tulossa. Vaikka osa sadosta menetettiin muumiotaudille, niin jäi noista riittävästi syötäväksikin. Hyvillä mielin jäädään odottamaan ensi vuoden satoa. Puut ovatkin jo melkein valmiita ottamaan talven vastaan, sillä parin päivän rankkasateet ja tuulet tiputtivat niistä melkein kaikki lehdet pois. Vielä pitäisi kiskoa linnunpelätiksi viritetyt muovipussisuikaleet pois oksilta ja laitella jänisverkot paikoilleen.

Loistokärhö 'Hagley Hybridin' siemeniä.

Tänä vuonna kärhöt aloittivat kukinnan sen verran aikaisin, että muutama niistä ehti tehdä siemeniä. En tiedä, ovatko ne itämiskykyisiä, mutta pitäähän sitä taas kerran testata. Raakoja tai puoliraakoja ne ainakin ovat, mutta ajattelin tällä kertaa kokeilla tehdä suunnilleen kaikki toisin kuin aiempina vuosina. En siis kuivata siemeniä sisällä, vaan kylvin ne saman tien karkean hiekan ja kasvusammalen seokseen. Jotkut kasvit itävät nopeammin, jos siemenet eivät ehdi kuivua, mutta en yhtään tiedä, kuuluvatko loistokärhöt siihen joukkoon. Nyt sen näkee, kuinka käy ja voihan sitä käydä vielä syksyn mittaan keräämässä varmuuden vuoksi lisää siemeniä. Ajattelin antaa kylvösten olla huoneenlämmössä lumentuloon saakka ja viedä sen jälkeen ruukut hankeen. Tai jos ei tule lunta ennen joulua, niin kiikutan ruukut kellariin kylmäkäsittelyyn. Olisihan se vain aika hienoa saada kasvatettua kärhö itse siemenestä kukkivaksi yksilöksi.

Ylinnä 'Voluceau', alhaalla 'The President' ja 'H. Hybrid' "häntien" katkaisun jälkeen. Luin jostain, että se saattaisi parantaa itämistä. Kaikki keinot käytössä siis.

Yritän kovasti vältellä ajatusta jänisverkkojen virittelystä mutta kai sekin pitäisi joskus tehdä. Mieluummin ennen kuin jänöt tulevat kartoittamaan talviruoka-apajia atsaleojen tai pensasmustikoiden luota. Joskus on käynyt mielessä, että pitäisi kitkeä ennen verkkojen laittamista mutta taidanpa jättää sen kevääseen. Silloin on enemmän intoa päästä tekemään ihan mitä tahansa puutarhassa kuin nyt. Mukavampia ja ennen kaikkea nopeampia tekemistä odottavia hommia on ruusukaalien ja viimeisten juuresten sadonkorjuu sekä pikakompostorin tyhjennys. Kärrään puolivalmiin massan puutarhakompostin valmiimmalle puolelle, niin ei täyty jälkikompostori ennen aikojaan. Ja tyhjentämisestä tuli mieleen, että kasvimaan vesitynnyrit pitää myös tyhjentää ennen talvea. Siinäpä vasta "erittäin mukava" askare kylmiin syyspäiviin... Pitänee kokeilla, saisiko sen tyhjennettyä lappoamalla. Kastuisi vaatteet vähemmän kuin ämpärirallissa.

Muutaman vuoden vanha jouluatsalea melkein kuoli viime talvena mutta on sittemmin vironnut ja kukkiikin pikkuisen.

Atsalean otin jo eteiseen, niin ei pääse vahingossa nuput ja kukat paleltumaan. Jotenkin jäi sellainen mielikuva, että se pitäisi tuoda nuppuvaiheessa lämpöisempään, niin nuput lähtisivät aukeamaan kunnolla. En vain ollut kirjoittanut sitä tietoa mihinkään ylös. Atsalea saakin olla jonkun aikaa eteisessä ja tulla vasta sitten sisälle, niin ei tule kerralla liian suurta lämpötilan muutosta. Tuskin kovin komeaa kukintaa on tänä syksynä tiedossa mutta jospa ainakin jo kehittyneet nuput lähtisivät aukeamaan. Tänä talvena pitää ehdottomasti muistaa kastella sitä useammin kuin viime talvena, ettei se taas karista kaikkia lehtiään.

Kukka lähikuvassa.

Lämpömittari näyttää neljää astetta, joten taidanpa vielä vetäistä harson paremmin seinustalla oleville kasveille. Saapa nähdä, onko aamulla taas kuuraa. Kolea sää näyttää nyt muuttuvan melko hyytäväksi. Älkää palelluttako itseänne!

Jalokärhöjen siemenlisäyskokeilu

Nyt ollaan jännän äärellä, sillä keräsin aiemmin jalokärhöistäni siemenet sisälle kypsymään loppuun ja nyt ne on kylvetty. Tietoa isokukkaisten kärhöjen siemenlisäyksestä oli aika hankala saada, mutta löysin sen verran tietoa, että ainakin briteissä ne voi kylvää suoraan ulos ja itävät omia aikojaan 600 päivän sisällä. Itäminen voi olla melkoisen hidastakin, sillä viimeiset voivat odotuttaa jopa kolme vuotta! Suurin osa siemenistä itää kuitenkin 1-1,5 vuoden sisällä kylvöstä. Halusin kuitenkin kokeilla, sillä on aika harvinainen tilanne, että näillä korkeuksilla jalokärhöt ylipäätään ehtivät tehdä siemeniä. Pitkän, lämpimän kesän ihme siis.

Koska siemeniä oli paljon, päätin tehdä kylvökokeiluja. Laitoin samaan settiin myös perennasiemenkirjeestä ottamani kellokärhön siemenet. Jotta eri emokasvien siemenet eivät sekoittuisi, leikkasin ylimääräisistä kasvien muovisista nimilappusista suikaleet väliseiniksi ja merkkilapuiksi. Merkkilaput on numeroitu ja varmuuden vuoksi piirsin vastaavat numerot myös ruukkujen kylkeen. Siltä varalta, että paperille ja tietokoneelle kirjoittamani muistiinpanot häviävät, laitan "koodin" vielä tännekin ylös. Suluissa on siementen lukumäärä.

Ei numeroa='Piilu' (2kpl), 1='Justa' (12kpl), 2=kellokärhö (5kpl), 3='The President' (11kpl), 4='Jan Pawel II' (11kpl), 5='Justa' (8kpl), 6='The President' (7kpl), 7='Jan Pawel II' (8kpl)

Kastelu ja peittäminen vielä ja sitten vain odotellaan itämisen ihmettä.

Kaikki ruukut saavat olla ensin muutaman päivän sisällä lämpimässä jotta siemenet imevät kunnolla vettä itseensä. Sen jälkeen laitan yhden ruukun (nrot 5,6,7) ulos talveksi. En tiedä, kuinka hyvin jalokärhön siemenet kestävät pakkasia, joten siksi suurin osa siemenistä jää eteiseen, jossa olosuhteet pysyvät lähempänä Keski-Euroopan talvea. Maaliskuussa otan ainakin eteisessä olleet ruukut lämpimään ja ulkona talvehtineet heti kun saan ne lumen alta esille. Katsotaan, miten käy.

'Justan' ja 'The Presidentin' siemeniä jäi jonkun verran yli. Jos jollakin on kiinnostusta kokeilla kasvattaa itse jalokärhö siemenestä, voin postittaa postimerkin hinnalla. Vanhempina ollut 'Justa', 'The President', 'Piilu' sekä 'Jan Pawel II'. Jos ei ole kiinnostusta tai siemeniä jää vielä yli, laitan loput perennasiemenkirjeeseen, kunhan se ehtii minulle asti.

Pitäkää peukkuja kokeilulleni!