Näytetään tekstit, joissa on tunniste violetit kukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste violetit kukat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

Violetin sävyjä, osa 3

Välillä on kiva katsella kesän vihreyttä kukkakuvia ja kun täällä näyttää (ja tuntuu) edelleen hyvin talviselta, niin annetaan palaa nyt. Värisarja on jäänyt vielä kesken viime kesän kukkien osalta, joten jatketaanpa violetin ja liilan sävyisten kukkasten parissa. Sarjan ensimmäinen osa löytyy tästä ja toinen täältä.

Saksalaiskaupan siemenpussista kehkeytyi nätti liila ristikki. Lajikenimeä ei kerrottu mutta väliäkös sillä. Toivottavasti kaikki taimet kukkivat tänä vuonna.
Tarhakylmänkukka on söpö liilanakin. Olisi minulla ollut pari kuvaa runsaamminkin kukkivista yksilöistä, mutta tässä suuruudenhullussa taimessa on minusta täydellistä kevään tunnelmaa.
Kevättähdistä on kuvia sarjan aikaisemmissakin osissa, mutta tämä lilliputtikokoinen krookus 'Barr's Purple' pääsee nyt ensimmäistä kertaa värisarjaan mukaan.
Viime kevään upein yllätys: 'Harmonyn' sijaan tullut luumunsävyinen kaunotar. Istutin syksyllä 'Purple Hill' -lajiketta näiden lähistölle, joten kukkavertailua on tiedossa, ellei sitten tullut taas jotain aivan muuta kuin piti.
Kummitädin esikoista yksi oli hyvin tummanpuhuvan violetti väriltään. Kamera ja aurinko vain vääristävät sävyä liian siniseksi.
Laukkasekoituspussista tuli näin hieno laukka. Tämän väri sopi täydellisesti 'Gold Standard' -kuunliljan lehtiin.
Toisesta laukkasekoituksesta löytyi myös hyvin kauniita kukintoja. Nämä kukkivat aika myöhään, kuitenkin ennen mustalaukkoja, jotka ovat vielä nupullaan.
Idänkurjenpolvi 'Birch Double' oli viime kevään hankintoja. Tämä on ilmeisesti samaa kuin vanha tuttu 'Plenum' (miksi ihmeessä pitää keksiä uusia nimiä kasveille?).
Pikkuinen kuunlilja 'Blue Mouse Ears'. Jokohan tätä saisi tänä vuonna jaettua?
Loppuun upea kärhökaunotar 'Proteus'. Viime kesänä ainoastaan tämä yksi kukka oli kerrannainen, muut yksinkertaisia, joten voi olla, että tälläkin lajikkeella ainoastaan vanhat versot kukkivat kerrannaisina.
Toivottavasti nautitte näistä violetin ja liilan sävyistä. En laita kuvaa, mutta kerronpahan vain, että meille satoi sunnuntai-illan ja maanantai-iltapäivän välillä peräti 20cm lunta. Eilen (tiistaina) aamulla piti hieraista silmiä, sillä lämpömittari näytti -18 astetta ja yllätys yllätys, luntakin satoi lisää. Vähän jo toivoin, että tässä olisi saanut pikku hiljaa laittaa edes ne paksuimmat toppavaatteet odottamaan ensi talvea mutta toisin kävi. No, otetaan vastaan tämä uusi talvi ja odotetaan pipo leukaan asti vedettynä, jos vaikka huhtikuu toisi tullessaan lämpimämpää säätä.

perjantai 24. tammikuuta 2020

Violettia ja pikapäivitys pihalta

Värisarjaan tulee muutama violetti kukkanen lisää. Postauksen lopussa on myös pikainen päivitys puutarhan lumitilanteesta.
Salamatkustajana tullut suloinen, mutta nimetön krookus ilahdutti ensimmäisten joukossa keväällä.
Balkaninvuokot kukkivat luumutarhassa viime keväänä ensimmäistä kertaa. Toivon, etteivät jäisi yhden kevään ihmeiksi, vaan lisääntyisivätkin.
Puutarhatapahtumasta ostettu violetti esikko pääsi kärhökaaripenkin laajennusosan reunuskasviksi.
Tämän vaaleamman liilan esikon ostin myös samaisesta puutarhatapahtumasta. Se sulostuttaa kantopuutarhaa. 
Pallerolaukat kukkivat vaakatasossa.
Harvoin on mukava työpäivän jälkeen aloittaa kotimatka puhdistamalla auto lumesta, mutta eilen illalla olin iloinen, kun huomasin päivän aikana sataneen muutaman sentin verran lunta. Tosin kotipihalla oli pieniä vaikeuksia päästä liukastelematta ulko-ovelle, sillä päivällä kotoa lähtiessä näki hyvin pälvipaikat jäätiköiden välissä enkä siksi laittanut nastakenkiä jalkaan. Vaikka pääsin kaatumatta sisälle asti, niin tulipa taas todettua, että pakkaslumen peittämä jää on hyvin liukasta.
Keittiön ikkunasta paljastui ensimmäisenä aamulla, että rusakko oli käynyt etsimässä pensasryhmästä syötävää. Mustilanhortensia oli vielä toistaiseksi säästynyt parturoinnilta, mutta jäljistä päätellen tässä on selvästi tuumattu, että tähän tullaan, jos ei parempaa vatsantäytettä löydy.
Parin metrin päästä löytyi pikkuampiaisyrttejä pahimpaan nälkään.
Tuuli oli viskannut pensasryhmän puistoatsalealta verkon monen metrin päähän autotallin seinustalle.
Takapihakin on taas ainakin hetkellisesti lumen peitossa. Ikkunasta ei näkynyt jäniksenjälkiä, mutta aivan varmasti niitä tuolla metsänreunassa on.
Nyt on lämpötila nollassa, mutta ennusteiden mukaan seuraavan viikon ajan pysytään turvallisesti pakkasen puolella. Alkuviikolla näyttäisi tulevan jopa yli kymmenen asteen pakkasia. Lumisadettakin ennusteet mahdollisesti lupailevat, joten nyt se talvi taitaa vihdoin kunnolla alkaa. Miltä teillä näyttää? Joko on talvi vai jatkuuko epämääräinen syyssää edelleen?

torstai 10. tammikuuta 2019

Violetin sävyjä

Aloitin syksyllä värisarjan, jossa esittelen puutarhani eri värisiä kasveja. Tähän postaukseen olen kerännyt violetin eri sävyjä liilasta hyvin tummaan violettiin. Määrällisesti eniten violetteja kukkijoita meillä on loppukeväällä ja alkukesällä sekä loppukesästä alkaen, kun kärhöt aloittavat kukinnan. Läpi kasvukauden on kuitenkin melkein joka hetki jotain liilaa tai violettia kukassa. Viime kesänä tuli myös hankittua monta tähän postaukseen sopivaa kasvia, jotka eivät vielä kukkineet, ja joitakin jaoin isommalle alalle, joten ensi kesänä voikin olla aivan erilainen tilanne kunkin ajankohdan päävärien suhteen.
Krookus 'Vanguard' on ihanan hempeä sävyltään.
Ensimmäisiä violetteja kukkijoita ovat krookukset ja kevättähdet. Heti niiden jälkeen aloittaa edellisten asukkaiden jäljiltä metsänpohjaa laajana kasvustona peittävä pikkutalvio. Toukokuun lopulla aloittavat kukintansa saksankurjenmiekka sekä palloesikko, jonka ostin viime keväänä.
'Flower Record' sai aikaiseksi ainoastaan yhden kukan. Sipuleita oli kuitenkin 15kpl.
Pelastin keväällä 2015 yhden isokevättähden kukkivan taimen nurmikolta. Viime keväänä niitä oli jo monta kukassa. Kiitos edelliselle asukkaalle tästä söpöläisestä.
Laskin pikkutalvion tämän postauksen kasveihin mukaan, vaikka tarkalleen ottaen metsä ei kuulukaan tonttiimme. Pari versoa yrittää kuitenkin kurotella herukoita kohti, joten ei varmaan mene montaakaan vuotta, että tästä on tullut vuohenputken kaltainen riesa.
Liila palloesikko näyttää ennemminkin pinkiltä tässä ilta-auringossa otetussa kuvassa. Tämän talvehtiminen jännittää hiukan.
Tämä vanha saksankurjenmiekka on luotettava alkukesän kukkija.
Tulppaanin 'Queen of Night' lasken myös kuuluvaksi tähän postaukseen, vaikka se ei ihan violetti olekaan. Vähän valaistuksesta riippuu, onko tässä mustanpuhuvassa kaunottaressa enemmän punaista vai violettia pohjasävynä.
Photobomb-tulppu tunki kuvaan, kun yritin saada tuulisena päivänä (miksi ihmeessä!?) kuvattua taustalla olevaa kolmen ryhmää.
Kamera oli jollain automaattiasetuksella ja tarkensi sopivasti lähimpään kohteeseen.
Kesäkuussa kukkivat ukkolaukat ja osittain niiden kanssa päällekkäin aloittelee kurjenpolvi. Kesäkuun lopulla alkavat kukkia kangasajuruoho ja puistosyreenit.

Lajikenimeä vailla oleva (tarha?)kurjenpolvi oli syksyllä jo sen verran kasvanut, että sain jaettua sen muutamaan osaan.
Kangasajuruoho 'Magic Carpet' on väriltään jotain vaaleanpunaisen ja liilan välilltä. Kauempaa näyttää violetimmalta, joten laitoin tämän siksi tähän postaukseen.
Puistosyreenejä.
Heinäkuussa aloittavat kukinnan kuunliljat, joista liilakukkaisia minulla on viittä erilaista. Uusimmista tulokkaista ei ole vielä kuvia, mutta melko samanlainen kukkahan niissä on kaikissa. Muutama muukin heinäkuun kukkija löytyy.
Etualalla ilmeisesti isoraitakuunlilja (hosta undulata 'Albomarginata'), taustalla oleva keltaisempi on 'Gold Standard'.
Pienikokoinen kuunlilja, jonka tummat kukat näyttävät suhteettoman suurilta kasvin kokoon nähden. Lajike saattaa olla 'Pilgrim'.
Keväällä siirretty pieni jalopähkämö olisi tarvinnut enemmän kastelua, mutta jaksoi silti tehdä yhden minikokoisen kukinnon.
Lehtosinilatva oli viime kesän yllätyslöytö kasvimaalta. Väriltään tämä on sinisen ja violetin rajamailla.
Karpaattienkello
Ja sitten päästäänkin asiaan, nimittäin näihin loppukesän kaunottariin. Tiukukärhö 'Arabella' aloittaa kärhöjen juhlat, heti sen perässä loistokärhö 'Elsa Späth' sekä tarhaviinikärhö 'Justa'. Myöhäisempiä ovat loistokärhöt 'Multi Blue' sekä 'The President'.
Pieni 'Arabella' auringonpaisteessa. Noin puolessa lähteistä tämä on tarhakellokärhö, lopuissa tiukukärhö. Tiukukärhö kuulostaa hauskemmalta, joten
 käytän sitä niin kauan, että saan faktatietoa siitä, kumpi tämä virallisesti on.
Upea 'Elsa Späth'. Tästä ihanuudesta voi lukea lisää Lempikukkani-haasteesta.
Tarhaviinikärhö 'Justa' kukkii ahkerasti suloisin, pienehköin kukin.
'Multi Blue' oli niin pieni taimi, että talvehtii nyt kellarissa. Toivottavasti kasvatteli kesän aikana kunnon juuret, että pärjää sitten jatkossa maassa.
Loistokärhö 'The President' on tummimman violetti kärhöistäni.
Syksyn päättää komeasti syysasteri, joka ei hätkähdä pakkastakaan.
Syysasterin ehdoton valttikortti on pakkasenkestävyys ja myöhäinen kukinta-aika. Harva kasvi on kukassa enää lokakuun lopussa, säistä riippuen jopa marraskuun alussa.
Tässä olivat puutarhani violetit kukkijat. Tämä olikin värisarjassa seitsemäs postaus ja pikku hiljaa alkavat värit käydä vähiin. Seuraavana vuorossa on sininen. Aiemmat postaukset löydät tämän linkin takaa. Mukavaa loppuviikkoa!