Askartelua ja siemeninventaario

Vaikka kevätkylvöjä ei meillä kannata ennen helmi-maaliskuun vaihdetta juuri aloitella, en malttanut pysyä enää poissa siemenvarastoistani. Askartelin myös joulun aikaan tulleesta paperipussista siemenpusseja, jotta pääsisin eroon muutamasta teipatusta suodatinpussin rumiluksesta sekä minigrip-pusseista. Helposti sähköistyvistä muovipusseista on inhottavaa yrittää saada varsinkin pieniä siemeniä ongittua ulos.

Yhdestä käytetystä paperipussista sai askarreltua neljä isompaa ja neljä pienempää siemenpussia.

Itse pussi on hieman jäykempää paperia, jonka toivon kestävän useamman vuoden käyttöä. Jatkokäyttöä varten näissä on aukollinen tasku, johon saa näppärästi pujotettua aina uuden etiketin, kun sisältö vaihtuu. Nämähän voisi koristella vaikka miten hienosti, mutta päädyin nyt tällaiseen simppeliin pikaratkaisuun.

Läppäpuolelle liimasin palan kontaktimuovia, josta läppää kiinni pitävä teippi on helppo irrottaa ja kiinnittää uudelleen vaikka kymmeniä kertoja. Avaamisen helpottamiseksi teipin alareuna on kertaalleen taitettu.

Jos nämä pussit kestävät käytössä muutamankin vuoden, sanoisin, että lahjapakettina ollut paperipussi on niin hyvin hyötykäytetty kuin on mahdollista. Siemenpussien jälkeen jatkoin askartelua pikkuisen erityyppisellä projektilla. Vanha puutarhamuistiinpanovihkoni oli jo täyteen tuherrettu ja sen lisäksi käsin piirretty istutuskartta niin sekava, ettei siitä saanut enää selvää. Niinpä oli aika ottaa uusi lehtiö käyttöön. Uusi vihko on tällä kertaa kierreselkäinen, jotta tarpeettomaksi käyneet muistiinpanot ja suunnitelmat on helppo repäistä välistä pois.

Vanhasta vihkosta otin talteen edellisvuosien kasvimaakartat ja tein niille pienen säilytystaskun uuden vihkon kasvimaaosioon. Vasemmalla on kumppanuuskasvilista ja oikealla taskun alla ensi kesän kasvimaasuunnitelma, jota olen jo pikkuisen aloittanut.

Uuden vihkon monisivuinen istutuskartta on valtava parannus edelliseen vihkoon, jossa kaikki kasvit oli sovitettu yhden sivun kokoiseen karttaan ja numerolista oli useamman sivun mittainen. Kasvit, joista minulla on useampi lajike, kuten kärhöissä, numeron perässä on vielä kirjain. Esimerkiksi koodi 18K on mantsuriankärhö ja 32B jaloangervo 'Fanal'. Jokaisella kasvilla on listassa vain yksi numero, joten pikkuisen joutuu selaamaan sivuja, jos samaa kasvia on useammassa penkissä. Etsimistä helpottaa kuitenkin numerojärjestys, josta näkee suoraan, onko etsittävä kasvi kenties listan alku- vai loppupäässä. Jokaisen puuvartisen olen merkinnyt karttaan omalla ympyrällään, muut kasvit ainoastaan alueittain. Niistä ei minusta ole mitään järkeä merkitä kappalemäärää.

Uusi pihakartta muuttui simppelimmäksi: koko pihan karttaan on numeroitu eri istutusalueet...

... jotka esitellään yksityiskohtaisemmin seuraavilla sivuilla. Jokainen kasvilaji on numeroitu ja sen mahdollisimman tarkka paikka piirretty karttaan.
Tälla aukeamalla on aurinkopenkki, varjokuja ja keltainen nurkka.

Hankimme edelliseen kotiin nettikirpparilta kapean laatikoston, jolle ei ole ollut oikein järkevää käyttöä tässä kodissa. Viime kesänä huomasin sen sopivan hienosti siemenpussien säilytykseen. Nyt kävin varastot läpi ja järjestelin siemenet odottamaan kevään kylvöpuuhia.

Laatikosto on kodinhoitohuoneessa, jotta sekä siemenaarteeni että pieni orkidea ovat lapsiportin takana turvassa pikkutuhol... puutarhureilta.

Ylimmässä laatikossa on yksivuotisten kesäkukkien siemeniä suunnilleen kylvöajankohdan mukaan lajiteltuna.

Seuraavassa laatikossa syötäviä lajiteltuna vain esikasvatettaviin ja suorakylvöisiin.

Kolmannessa laatikossa on perennojen siemeniä. Vielä pitäisi muutama pussi askarrella lisää, sillä siemeniä on vielä suodatin- ja muovipusseissa
ja jopa talouspaperin sisällä rahkapurkissa!

Kahdessa alimmassa laatikossa on tyhjiä siemenpusseja, nimilappuja ja muuta kylvöissä mahdollisesti tarvittavia pikkutavaroita. Varastoa läpikäydessä huomasin, että joka laatikossa on jonkun verran ylimääräisiä siemeniä. Osan nappasin mukaan syksyllä alennusmyynneistä siltä varalta, jos vaikka innostuisin niitä kasvattamaan ja perennalaatikkoon taisi vähän lipsahtaa syksyn siemenkirjeestä ylimääräistäkin... Säilyypähän noissa itävyydet yleensä aika hyvin, eli kaikkia ei tarvitse onneksi kerralla kylvää.

Eteisen välioveen on mukava ennen joulua askarrella silkkipaperista lumihiutaleita. Lasin takana pysyvät turvassa pikkukätösiltä.
Joutaisivat pikku hiljaa pois, kuten muutkin joulukoristeet.

Viimeiset askartelut olivatkin täällä blogin puolella. Lisäsin sivun ylälaitaan uuden 100 lintua -haasteen ja siirsin vanhan huomaamattomampaan kohtaan. Uudessa haasteessa on linkki sinne, jos jotakuta kiinnostaa käydä kurkkimassa. Kävin myös läpi blogin oikeassa reunassa olevan Kivoja puutarhablogeja -listani, johon en ollut muistanut lisätä kaikkia seuraaamiani blogeja. Yritin löytää kaikki puuttuvat, mutta mainitse toki, jos oma blogisi ei ole siellä, vaikka tiedät minun seuraavan sitä. Ketään ei ole tarkoitus syrjiä :)

Uuden vuoden lumimyräkkä hautasi ennen joulua tehdyt lumilyhdyt kinoksen sisään. Ovat kyllä mielestäni kauniita noinkin.

Mielelläni ottaisin myös vastaan parannusehdotuksia blogin ulkoasun ja käytettävyyden suhteen. Onko jotain, mikä ei toimi tai on muuten vain sekava tai epäkäytännöllinen? Tai onko joku aihe, mistä toivoisit minun postaavan? Iloista uutta viikkoa kaikille!

Syksyn värejä

Teen usein kimppuja puutarhani kukista, mutta harvemmin esittelen niitä täällä blogissa. Suurin syy on se, että suurimmaksi osaksi ne näyttävät juuri siltä, mitä ovatkin: kaikki ylimääräiset tai väreiltään kukkapenkkiin sopimattomat kukat on vain laitettu samaan maljakkoon ja toivottu parasta. Myös ne "oikeat" asetelmantekoyritykset näyttävät jostain syystä samalta. Nyt kuitenkin tuli mielestäni yksi onnistuneimmista asetelmista, joten uskallan sen jopa esitellä.

Tuoksumiekkalilja sekä pionin ruskalehti.

Pionin lehden väriä oli hyvin vaikea saada toistumaan kuvattuna oikeanlaisena, mutta tässä kuvassa näkyy edes hieman sen upean purppuraista häivähdystä.

Pionin ruskaväriset lehdet houkuttivat leikittelemään itselleni hyvinki vieraalla värimaailmalla ja materiaaleilla. Kimpussa on pionin lehtien lisäksi ukkolaukan ja värimintun siemenkotia sekä kukkina tuoksumiekkaliljaa sekä yksi leijonankita.

Valkoinen raikastaa ja anilliininpunainen leijonankita tuo pikkuisen räväkkyyttä.

Irmeli pääsi taas lentoon, sillä tänä kesänä on kaivettu niin paljon uutta kukkapenkkiä, että piti saada uudet ilmakuvat pihakarttaan. Kuvasimme heti aamupäivästä, jolloin piha oli melkein kokonaan varjossa eikä kuviin tullut juurikaan ylivalottuneita kohtia. Myös kukkivat kasvit ja ruskavärit erottuvat hyvin.

Lentoon lähdettiin kadun päästä. Eipä ole muuten tullut ennen kuvattua tästä kulmasta. Pitääpä muistaa tämäkin kuvakulma ensi kesänä.

Syksyinen metsä näyttää upealta ilmasta katsottuna, kun koivut ja haavat hehkuvat keltaisina. Omalta pihalta niitä ei juuri huomaakaan, sillä takapihaa reunustavat kuuset peittävät näkymää metsän suuntaan.

Pihakarttaan tuli pieniä muutoksia. Muutin takapihalla happaman maan penkin nimen metsänreunaksi, sillä siellä kasvaa nyt myös ritarinkannuksia ja mahdollisesti tulevaisuudessa penkin laajetessa lajivalikoimakin muuttuu. Uusi nimi on myös paljon mukavampi käyttää. Talon päädyn entisen ongelmapaikan nimi on varjokuja ja roska-astian viereinen niitty on pikkuniitty.

Päivitän tänään sekä tämän kuvan että kaikki ostetut ja siirretyt kasvit Kasviluettelot-välilehdelle. Saatanpa laittaa sinne uusia kukkakuviakin...

Kesän mukavimmat työmaat olivat kivikkorinne sekä aurinkopenkin laajennus varjokujan päähän.

Perheen karvakorva laihtui ulkoisesti pienen koiran verran, sillä hän päätti tehdä tällä kertaa karvanvaihdon kerralla. Taisi hellekesä ja melko nopeasti viilentynyt sää olla tämänkin takana, sillä normaalisti Karo vaihtaa karvansa pikku hilljaa ruumiinosa kerrallaan. Muutaman viikon päästä neidillä onkin sitten komea talviturkki yllä.

Noin paljon pohjavillaa mahtuu pieneen koiraan.

Meillä ei vielä ole ollut hallaöitä, mutta viime yönä oli jo lähellä. Mittarin mukaan oli käynyt alimmillaan 1,9 asteessa, mutta se on ollut tilanne seinän vieressä. Kauempana seinästä on varmasti ollut kylmempää, mutta ei vielä pakkasta, sillä pakkasmittarina toimiva daalia on edelleen terhakkaasti pystyssä. Kumpareella asumisen edut huomaa selvästi, sillä naapureiden autojen ikkunat olivat aamulla jo jäässä. Sieltä se syksy tulla rymistää.

Pihakartta ja kasvilistat

Nyt tulee postaus, josta jo aiemmin vihjasin: nimittäin pihakartta ja kasviluettelo. Ne löytyvät nyt omalta välilehdeltään sivun ylälaidasta kohdasta Kasviluettelot (tai klikkaamalla tästä). Yli viikko meni selvitellessä moneen kertaan korjailtuja muistiinpanojani, jotta sain tehtyä niistä siistin ja selkeän listauksen. Kartan piirtämisestä puhumattakaan! Ihmeellistä, miten paljon voi pienenkin pihan laitossa kertyä nimilappuja ja muistiinpanoja kolmen kesän aikana!