Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiviallas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiviallas. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Vähän laiskotti...

Muutaman päivän on laiskottanut enkä ole saanut oikein mitään aikaiseksi. Johtuu varmaan tästä värittömästä, koleasta ja märästä syyssäästä.
Puistoatsalea 'Illusia' ei pettänyt tänäkään vuonna. Nyt huomasin myös, että oli oikea ratkaisu siirtää päivänliljat 'Stella d'Oro' sen lähelle.
Valkosipulit sain sentään istutettua, vaikka laiskottikin. Istutin tänä vuonna 30 melkoisen muhkean kokoista kynttä.
Miten minusta tuntuu, että valkosipulin kynnet ovat vuosi vuodelta suurempia?
Kehäkukan kanssa.
Penkistä piti ensin kitkeä rikkaruohot ja repiä herneet ja härkäpavut pois. Tähän tuli kaksi riviä ja aivan kuvan yläreunassa näkyvään tyhjään lavaan toiset kaksi riviä. Surkean pienet punajuuret ja viimeiset kynityt mangoldinreppanat saivat vielä jäädä yrittämään kasvamista.
Kivikkorinnekin edistyi taas pikkuisen. Kärräsin pari kottikärryllistä multaa monttuihin ja istutin keltamaksaruohoa. Ripottelin myös ketoneilikan, esikon ja niittyhumalan siemeniä mullokselle.
Keltamaksaruohoa tuli sekä valotolpan eteen että taaemmas aiemmin istutettujen maanpeitekasvien vierelle. Siemeniä kylvin kuvan vasempaan reunaan pienelle alalle.
Kylvin myös kääpiöauringonkukansiemeniä ison kiven ympäristöön. Toivon mukaan ne pitävät mullasta puskevat heinät ja vatut kurissa, jotta vuoden päästä saa istuttaa perennoja puhtaaseen maahan. Nauhukset voisivat sopia aidan ja kiven väliin takimmaisiksi tuomaan syksyyn kukintaa.
Vätystelypäivien ajankuluksi sopii myös kivien siirtely. Sain vihdoin autotallin vieressä olevaan multakasaan edes jotain muutosta ja kärhökaaripenkkiin jatkoa.
Rinteeseen sai tehtyä kivillä korotetun istutusalueen. Penkin tässä päässä on vielä kottikärryllinen liikaa multaa, joka pitäisi kärrätä jonnekin. Nurmikkokin on nyt penkin edestä tasaisempi, kun täytin jyrkästi viettäneen luiskan kukkapenkin reunan tasalle. Viettävä sivu vaatii vielä pientä tasoittelua.
Olisin halunnut jatkaa penkin aivan autopaikkaan asti, mutta käytäntö on osoittanut sen, että tuossa on aina halkoja tai puunrunkoja odottamassa uunipuiksi pilkkomista. Penkki on myös hieman kummallisen muotoinen nyt, mutta ehkä tulevaisuudessa polku pitenee yhden betonilaatan verran ja penkin etunurkka siirtyy saman verran...
Takareunaan tulivat suurimmat kivet. Isäntä siirsi tuon isoimman, minä punnersin loput.
Marjapensaiden välissä oleva kiviympyrä on nyt entinen. Neljä isointa kiveä jäi vielä odottamaan sopivaa sijoituspaikkaa. Palsternakat saavat kasvaa kokoa niin pitkään kuin vain lämmintä riittää.
Istutin myös ruukkumuratit talvehtimaan uuteen penkkiin kesän ajan ruukussa majailleen jaloangervo 'Weisse Glorian' ja uusien ostosteni kaveriksi. Kylvin huhtikuussa tiibetinkatkeron siemeniä ja yritin pitää ne mahdollisimman pitkään lumen seassa saamassa kylmäkäsittelyä. Muutama taimi ilmestyi ruukusta kesän mittaan ja istutin ne nyt samaan penkkiin. Aion suojata muratit ja syysvuokon lehdillä tai havuilla, joten siinä samalla saavat katkeron pikkutaimet talvisuojan pakkaselta.
Keväällä kylvämäni tiibetinkatkeron pienet taimet piilottelevat muratin oksan alla. Tarhasyysvuokko 'Pamina' on valkokirjavan muratin vieressä ja kellertävälehtinen valkovarjohiippa jaloangervon edessä. Siirsin myös rikkoviuhkan varjohiipan viereen.
Onneksi alkoi sataa, niin ei tarvinnut pidempään vetelehtiä ulkona... saanut taaskaan mitään aikaiseksi... ;)
Jos ei ihan viimeinen, niin ainakin viimeisten joukossa oleva päivän pakollinen kärhökuva. Pakkanen vei minulta melkein kaikki kärhön kukat, mutta osa nupuista säästyi ja nyt on pari kukkaa auki.
Muistakaahan käydä osallistumassa perennansiemenarvontaan. Pian onkin hyvä aika kylvää niiden siemenet saamaan kylmäkäsittely talven aikana. Jos ei itsellä ole tarvetta, niin kauniissa pusseissa olevat siemenet sopivat myös lahjaksi puutarhaystävälle ;) Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Kasvimaakuulumisia ja uusi kuvakulma

Toukokuun ja kesäkuun alun kuivuudesta ja kuumuudesta sekä kastelijan laiskuudesta huolimatta kasvimaamme ei (vielä) ole hätää kärsimässä. Päin vastoin; tämänhetkinen kasvu näyttää lupaavimmalta koko kasvimaahistoriamme aikana. Valkosipulit ovat venyttäneet vartensa huimiin korkeuksiin ja saivatkin tänään kesän toisen lannoiteannoksensa.
Valkosipulien kanssa kasvaa samettiruusua, esikasvatettu salaatintaimi, pari salviaa sekä punajuurta, jotka ovat vasta itäneet.
Perunoita kylvimme neljään otteeseen, joista viimeisimmät vasta tällä viikolla. Ensimmäisenä kylvetyt alkavat olla "jopa" kymmensenttisiä. Maa-artisokka kasvaa aikamoista vauhtia, sillä varret ilmestyivät maan pinnalle vasta viikko sitten. Herneet kylvimme kahdessa erässä parin viikon välein. Isommat ovat olleet ilman harsoa viikon verran, mutta pienemmillä pidän lintujen takia harson niin kauan, että alkavat tarvita tukikeppejä. Kymmensenttiset taimet saavat olla rauhassa.
Pari perunaa.
Maa-artisokan taimia.
Herneet saivat tuoksuvatun oksista tukiristikon.
Huhtikuun lopussa lumen keskelle tehty koekylvös näyttää ihan hyvältä... kauempaa katsottuna. Läheltä paljastuu, että osa pinaateista tunkee tänäkin vuonna kukkanuppuja ja retiisit keskittyvät lehtien kasvattamiseen. Pinaatit myös itivät todella epätasaisesti. Kivialtaan porkkanat ovat hieman isompia kuin reilu viikko myöhemmin kasvimaan puolelle harson alle kylvetyt lajitoverinsa. Härkäpavut ovat myös hieman isompia kivialtaassa kuin kasvimaan puolella (pari viikkoa myöhemmin kylvetty). Tosin härkäpavuista iti kivialtaassa vain puolet, eli kaksi. Syytä en tiedä. Salaatit itivät todella hitaasti, joten niissä eroa ei juuri ole, vaikka kasvimaalle salaattia kylvettiin yli kaksi viikkoa myöhemmin. Jos kivialtaassa olisi ollut harso koko ajan, olisivat kylvökset varmasti huomattavasti kookkaampia. Ensi vuonna taidan kokeilla aikaista kylvöä harson kanssa.
Kivialtaan kylvös. Oikeassa ylänurkassa pikkubasilikan taimi, jolle en muuta paikkaa keksinyt.
Kivikkorinteessä talvehtinut timjami sai keväällä siirron kasvimaan lähelle ja on nyt kukassa. Ainoa kesäkurpitsamme alkoi olla jo turhan kookas pikkuruukkuunsa, joten istutin sen viimevuotiseen kompostikasaan. Myös marjasadosta näyttää tulevan ihan mukava.
Timjami kukkii.
Kesäkurpitsassa on jo pieniä nuppuja.


Punaherukan oksat näyttävät tältä. Nyt sopivasti vettä taivaalta, kiitos, etteivät karise.
Piharemppa edistyy hissun kissun, välillä kärryllinen multaa tuonne, hiekkaa sinne ja sepeliä tänne. Etupihan pensaat saivat alleen kerroksen sanomalehtiä ja sen päälle risuhaketta katteeksi. Ja perusteellisen kastelun toki ennen kattamista. Nyt ei ainakaan puhtaaseen multaan lentele "nurmikolta" voikukan, ratamon ja rönsyleinikin siemeniä. Pensasryhmän päätyyn jäi vielä iso ala tyhjää, joten istutin siihen loput samettiruusut ja kolme kääpiöauringonkukkaa. Siinä olivatkin viimeiset istutettavat kesäkukan taimet, sillä sain eilen istutettua tuoksuvatturinteeseen viimeiset leijonankidat. Yhteensä niitä tuli sinne sata kappaletta. En malta odottaa niiden kukintaa!
Seinän vierus sai kerroksen sepeliä. Kiveys ei ole edistynyt yhtään, mutta multakasa on jo pienempi. Istutetut kesäkukan taimet katoin ruohosilpulla.
Tontin rajalla olevia kukkapenkkejä katsotaan yleensä pihan puolelta. Tällä kertaa kömmin lasten majapaikaksi kaavailemani pihlajan oksien alle ja kuvasin sieltä. Parin vuoden takainen visio alkaa hiljalleen toteutua.
Kotkansiiven ja soreahiirenportaan (?) välistä kurkitaan takapihalle.
Kotkansiiven ja varjoliljan välistä näkyy varjopenkin kasvillisuutta ja hieman sivupihallekin. Pihlajan oksat kaartuvat katoksi, vaikkei niitä tässä kuvassa näykään.
Kulkureitti pois piilopaikasta kulkee soreahiirenportaiden takaa varjopenkin ja happaman maan kasvien penkin välistä luumutarhaan.
Kesäistä alkanutta viikkoa kaikille!