Valkoista ja sinistä ripauksella pinkkiä

Jatketaan lomareissun aikana kukkaan ehtineiden kasvien parissa. Lopussa on myös yksi tänään melkein auki ehtinyt, erittäin malttamattomasti odottamani ensikukkija. Ensikukkijoita kertyi muuten tähän postaukseen useampikin.

Kiitos rouva R:lle! Ensimmäinen sinulta tullut luhtaesikko kukkii ja hellanlettas kun se on söpö, Kerrassaan ihana rimpsuhelma!

Luhtaesikon lähettyville itsekseen vaeltanut belliskin sattui sopivasti olemaan valkoinen. Risutornin keskellä on viime keväänä itänyt amerikanvuokon taimi ja siinäkin on yksi nuppu tulossa.

Luhtaesikko ja kumppanit asustavat majapenkissä. Siellä alkukesän värimaailma näyttääkin olevan pitkälti siniliilan ja valkoisen sävyissä, sillä luhtaesikon ja belliksen lisäksi palloesikot ja sinikämmen ovat liiloja ja narsissit valkoisia. Sinikämmen ei kyllä tänä vuonna vielä kukkinut, mutta ehkäpä se liittyy joukkoon ensi vuonna. Pian siellä alkaa aueta laukkoja, joista minulla ei enää tässä vaiheessa ole mitään aavistusta, mitä lajia sinne tulikaan syksyllä upotettua. Melko varmasti se oli saksalaismarketin sekoituspussi. Lisää valkoista tulee rikkoviuhkasta jahka se päättää siirtyä kukkimismoodiin. Tiedä sitten, koska sellainen ihme mahtaa tapahtua. Siirrytään seuraavaksi suolle, jossa jatkuu sama sinivalkoinen tunnelma.

Viime vuonna taimipäiviltä ostettu nimetön imikkä paljastaa vähän sähäkän sinistä väriä. Taisin missata ensikukinnan? Voisikohan tämän lajike olla tarhaimikkä 'Majeste'?

Imikästä eteenpäin kukkivat nyt tuoksumatarat. Ylänurkassa vielä viimeisiä helmililjoja.

Aurinkopenkin kurjenmiekat, pikkuampiaisyrtit ja muutama ukkolaukka tänään ilta-auringossa. Sininen hehku oli kerrassaan valloittava, mutta eihän se oikein kameralle taltioitunut.

Sitten pari ripausta pinkkiä: syreenitulppaani 'Lilac Wonder' kukkii vaaleanpunaisten bellisten kanssa. Harmi kun vesimyyrä söi loput tulppaanit.

Rönsyakankaali 'Rosea' kukkii, vaikka jaoin tuppaan keväällä moneen osaan. Tämän kaverina ovat tismalleen samansävyinen varjorikko sekä liila ristikki. Kunhan kaikki vähän leviävät, näky tulee olemaan kaunis.

Japaninakileijojen pääkukinta taisi mennä minulta ohi. Onneksi niitä on vielä useampikin kukassa, sillä näky on hurmaava valkoisten lemmikkien kanssa.

Kivikkorinteessä on pieni tupas valkoista sammalleimua.

Huomenna aamupäivästä olisi kesän paras kitkemishetki kuukalenterin mukaan. Olen aikaisempina vuosina ollut aina jossain muualla juuri silloin enkä ole voinut testata sen tehoa, mutta tänä vuonna olen kotona. Olen kyllä vähän skeptinen kuun mukaan toimimisen suhteen, mutta voikukkien kaivaminen kivipolkujen saumoista on niin tuskallisen hidasta ja tympeää puuhaa, että olen valmis kokeilemaan, auttaisiko kuun mukaan toimiminen tosiaan hommassa. Toiveena olisi, että polut pysyisivät vähintään avoimiin puutarhoihin asti puhtaina. Jos voikukat tosiaan lähtevät huomenna selvästi helpommin kuin muina päivinä ja kaiken lisäksi maahan jääneistä juurenpätkistä kasvaa erittäin hitaasti ja kituliaasti uusia taimia, olen valmis kääntämään kelkkani kuukalenterin suhteen. Se on nyt pyhästi luvattu täällä blogissa! Kukkapenkeistä nyhtää kuka tahansa ja milloin tahansa pitkiä rikkaruohon juuria kun maa on sopivan kosteaa, mutta kivipolkujen saumat asettavat melkoisen haasteen. Kerääpä kuu nyt oikein vahvat energiat huomista koitosta varten!

Kesän ehkä odotetuin ensikukkija, sinivaleunikko, on nyt melkein auki. Huikea tuo sinisen sävy!

Kuinkahan tässä nyt malttaa edes nukkua huomiseen, kun moinen sähäkkyys odottaa kukkapenkissä? Ja tuleekohan kiveyksien saumojen kitkemisestä, yhtään mitään vai meneekö koko aika unikon luona ravatessa? Hyvää viikonloppua!

Viehkeä valkoinen, osa 4

Muutama vuosi sitten aloittamani värisarja on kaivannut jo pitkään täydennystä. Valkoisista kukista oli jo kolme postausta mutta jostain syystä valkoista vain tulee jatkuvasti lisää kukkapenkkeihin, joten sarjaan tarvittiin neljäskin osa. Tuttuun tapaan mukana ovat sipulikukat, perennat ja puuvartiset, kesäkukkia en ota mukaan ettei nyt ihan leviä käsiin tämä homma. Kasvit ovat taas suunnilleen aikajärjestyksessä.

Mätäs valkoisia kevättähtiä on vielä pieni mutta leviää toivottavasti muutamassa vuodessa.

Kummitädiltä tullut esikko kukkii runsaasti. Keltainen silmä on sen verran pieni tässä, etten viitsinyt lajitella tätä kirjaviin kukkasiin.

Narsissi 'Acropolis'.

'Lemon Beauty' sai myös jäädä tähän postaukseen, vaikka sillä onkin keltavoittoinen torvihässäkkä. Keltainen osuus kuitenkin pienenee kukinnan edetessä selvästi.

Valkoinen kirjopikarililja kukki meillä perinteistä punaista aikaisemmin.

Valkovarjohiippa 'Niveum' sulostuttaa varjokujalla kantopuutarhassa.

Tarha-alppikärhö 'Albina Plena' kukkii kärhökaaripenkin takaosassa.

Keltaiset osat siperiankurjenmiekan terälehdistä vaalenevat kukinnan edetessä.

Paljon kaikenlaista on kuvassa mutta huomio on nyt valkoisessa mustalaukan kukinnossa.

Nimetön haltiankukka on ihan siinä rajalla, onko valkoinen vai hennosti vaaleanpunainen. Tulkitsin tämän nyt kuitenkin valkoiseksi. Nuput ovat kyllä selvästi punertavia.

Peittokurjenpolvi 'Biokovo' (ehkä).

Purppuraheisiangervon ja tuivion rinnalla pallolaukka näyttää valkoiselta.

Nietospensas 'Yuki Snowflake' on ehdottomasti valkoinen.

Valkoinen isotähtiputki kukki viime kesänä ensimmäistä kertaa.

Sinikatanat 'Alba' kukkivat myös ensimmäistä kertaa näin runsaasti.

Näihin helteisiin tunnelmiin on hyvä lopettaa. Valkoisia kukkia jäi vielä jonkun verran esittelemättä mutta kaikista ei ole kunnon kuvia ja olihan sitä jo tässäkin postauksessa melkoisesti katsottavaa. Siispä jää ensi talvellekin sarjan jatko-osaan aineksia. Jos valkoiset kukat kuuluvat suosikkeihisi, käypä kurkkaamassa myös sarjan ensimmäinen, toinen sekä kolmas osa. Valkoisen lisäksi täydennystä on tulossa ainakin vaaleanpunaisiin ja violetteihin kukkiin kunhan saan pengottua kansioita.

Sinivalkoista -haaste

Unelmia ruusuista -blogin Tita haastoi minut juuri sopivalla hetkellä Puutarhahetki-blogista lähteneeseen sinivalkoista-haasteeseen, sillä olin jo mielessäni miettinyt, mistä sitä seuraavaksi postaisi. Ulkona on ohut kerros lumisohjoa, joka ei oikein houkuttele kuvauskierrokselle, joten näin pääsen livahtamaan näppärästi kesäkuva-arkistoihin. Olen osallistunut samaan haasteeseen kaksi kertaa aiemminkin ja kummallakin kerralla valikoin mukaan ainoastaan sellaisia kuvia, joissa on sekä sinistä että valkoista. Samalla linjalla siis jatketaan.

Toukokuinen lumisade hautasi kevätkurjenmiekat ja kaiken muunkin alleen. Veikeitä kuvia silloin kyllä sai, vaikka meillä kevät ei vielä ollutkaan niin pitkällä kuin eteläisemmässä osassa Suomea.

Posliinihyasintin hempeän sinivalkoiset kukat ansaitsevat paikkansa tässä haasteessa vaikka joka vuosi. Erityisesti silloin, kun vesimyyrä oli pupeltanut kaikki loput.

Suloinen krookus 'Pickwick'.

Kummitädin esikot kylki kyljessä.

Valkovuokot ja helmililjat.

Vähän hempeämpi yhdistelmä tulee lemmikeistä ja 'Princess Zaide' -narsisseista.

Keto-orvokki on kuin vesiväreillä maalattu.

Lemmikit ja oravanmarja sulassa sovussa.

Rönsyakankaalin yksittäisissä kukissa erottuu hento häivähdys valkoista, kun tarkkaan katsoo.

Liila vai vaaleansininen? Olkoon kaukasiantörmäkukka 'Perfecta' tällä kertaa sininen, kun kerta kukan keskeltä löytyy vähän valkoista kaveriksi.

Tämä kuva oli ihan pakko laittaa tähän postaukseen, vaikka se on ollut ainakin kahdesti aiemminkin täällä blogissa. Pikkuampiaisyrtit ja päivänkakkarat muodostavat todella sinivalkoisen yhdistelmän.

Viimeiseksi kuvaksi sopii kesäisen hempeä sinipellava taustallaan valkoiset tuoksupielukset.

Haasteen säännöt:
-kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista)
-tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa
-haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
-käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haastepostauksen kommenttikenttään.
-Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #sinivalkoista_haaste ja @puutarhahetki.

Haastan kuvakansioita penkomaan seuraavat blogit:

Hirnakan torppa

Kivisen Vilmalla

Kottikärryn kääntöpiiri

Viehkeä valkoinen, osa 3

Reilu vuosi sitten aloittamani värisarja sai jo yhden osan verran jatkoa, kun esittelin edellisessä postauksessa lisää puutarhani valkoisia kukkijoita. Valkoisia kukkijoita tuli viime kesänä niin monta lisää, etteivät kaikki edes mahtuneet yhteen postaukseen, joten tässä tulee jatkoa. Edellinen postaus päättyi kesäkuun alkupuoliskolle, nyt jatkamme siitä eteenpäin.

Tupastiarellat aloittivat meillä kukinnan kesäkuussa ja jatkoivat pakkastentuloon saakka.

Särkynytsydän 'Alba' ei ole vieläkään innostunut kukkimaan kovin näyttävästi, vaikka onkin kasvanut pikkuisen isommaksi joka vuosi. Ehkäpä ensi kesänä...

Valkoinen lemmikki ja koristelaukka 'Cameleon'? Nämä pienet laukat kukkivat aivan eri värisinä mitä niiden piti, joten vähän ihmeissäni odotan ensi kesää. Mitähän maasta sitten paljastuu, kun sipulit ovat toivon mukaan isompia ja kotiutuneet kunnolla?

Isorikko kukkii kesäkuun loppupuolelta heinäkuulle.

Isoin koivuangervoistani kukki komeasti vanhalla paikallaan. Ensi kesänä se kukkii aurinkopenkissä kahden kaverin kanssa.

Myskimalva 'Alba' kukkii kesäkuun puolivälistä jopa pitkälle syksyyn, kun muistaa leikellä kuihtuvia kukkavarsia välilllä pois.

Siirrytään heinäkuun puolelle ja jatketaan kohti syksyä.

Varjoliljasta näkyi sarjan ensimmäisessä postauksessa vain muutama nupullinen varsi töyhtöangervon takana. Varjoliljani on vanhaa suomalaista kantaa ja tuoksuu ihanasti heinäkuun alussa.

Jaloangervo 'Weisse Gloria' kasvaa kärhökaaren viime kesänä tehdyssä laajennusosassa.

Syyshortensia 'Prim White kasvatteli ensimmäisestä kukinnostaan valtavan kokoisen.

Punatähkä 'Floristan Weiss' aloittelee elo-syyskuussa ja jatkaa myöhään syksyyn. Punainen punatähkä houkuttelee mielestäni enemmän perhosia kuin tämä valkoinen.

Miten ihmeessä näitä valkoisia kukkia on näin paljon ehtinyt kertyä? Muutamasta kasvista minulla ei ole vielä kukintakuvia, joten sarjaan on tulossa ehkäpä vuoden päästä vielä neljäskin osa. Seuraavana jatketaan kuitenkin seuraavaan väriin, joka on keltainen. Uskokaa tai älkää, mutta niitäkin on tullut pari lisää.

Viehkeä valkoinen, osa 2

Vuosi sitten aloittamani värisarja saa jatko-osia, sillä Lappalainen etelässä -blogin Nila heitti avoimen haasteen, jossa pyydettiin esittelemään puutarhan valkoisia perennoja. Viime kesänä puutarhassani kukki monta kasvia ensimmäistä kertaa, joten uusi postaus aiheesta taitaakin olla ihan paikallaan. Listalla on myös pari puuvartista kasvia, vaikka niitä ei pyydettykään. Jätin alkuperäisestä värisarjasta ainoastaan kesäkukat pois, joten jatkan tämän postauksen samalla linjalla ja tuttuun tapaan suunnilleen aikajärjestyksessä keväästä syksyyn. Aivan varhaiskevään kukkijoita ei ole tullut uusia, mutta toukokuun puolivälistä eteenpäin löytyy vaikka mitä.

'Princess Zaide' on puhtaan valkoinen, pienitorvinen narsissi.

Perunanarsissi 'Bridal Crown'. Jännittävää nähdä, talvehtivatko nämä meillä.

Vanha jouluruusuni kukkii epämääräisen kellertävän-punertavan värisenä, mutta tämä äidiltäni saamani siementaimi kukki ainakin ensimmäisellä kerrallaan puhtaan valkoisena.

Tarhakylmänkukan piti olla liila, mutta olikin valkoinen. Mikäpäs siinä, nätti on tämäkin. Muistinkohan vaihtaa syksyllä sen ympärille tummempia kiviä?

Pikkusydän 'Alba' kukki viime keväänä ensimmäistä kertaa.

Luumu 'Laatokan Helmi' oli varsinainen yllättäjä.

Nyt aletaan olla jo kesäkuun puolella.

Rikkoviuhka, eli vaahtera-angervo on aivan uusi tuttavuus. Mielenkiinnolla odotan, kuinka se talvehtii ja onko kukkia tulossa alkukesällä.

Palloesikko 'Alba' oli viime kevään hankinta. Jännityksellä odotan, puskeeko tämäkin kukkapallonsa sentin pituisessa varressa multaa vasten, kuten toisessa penkissä kasvava liila lajitoverinsa.

Arovuokkojen ensimmäistä kukintaa.

Papukaijatulppaani 'White Parrot' saattoi jäädä yhden kevään ihmeeksi, mutta olivatpahan komeita!

Päivänkakkara 'May Queen' kukkii kesäkuulta elokuulle, tosin omat pikkutaimeni aloittivat viime vuonna vasta syyskuussa.

Sorjalaukka 'Mount Everest'. Viime vuonna 20 sipulista kaikki nousivat, mutta vain kolme kukki ja niistäkin ainoastaan kaksi valkoisena. Mitähän tänä vuonna on odotettavissa?

Ällistyin, kun aloin selaamaan puutarhani kasviluetteloa läpi, sillä valkoisia kukkijoita löytyi ja löytyi koko ajan lisää. Eivätkä ne suinkaan tähän loppuneet, sillä koko loppukesä on vielä käymättä läpi. Seuraa siis vielä kolmas postaus valkoisista kukista. Koska uusia kasveja tuli viime kesänä melkein joka värissä lisää, ajattelin tehdä muistakin väreistä postaukset värisarjan jatkoksi.

Edellisen postauksen valkoisista kukista löydät täältä, klik tai tunnisteluettelosta kohdasta valkoiset kukat. Koko värisarjaa pääset lueskelemaan selainversion oikeassa reunassa olevasta kuvasta tai tunnisteluettelon värisarja-kohtaa klikkaamalla.