Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuivuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuivuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Ensimmäiset ja viimeiset

Alkukesä vaihtuu keskikesään kun viimeiset kevätkukkijat ovat lopettaneet kukintansa ja keskikesän kukkijat aloittavat. Ne ajat ovat käsillä juuri nyt. Varjopenkistä löytyi viimeinen esikonkukka ja kärhökaaresta viimeinen tulppaani. Kärhökaaressa on myös vielä yksi helmililjamätäs kukassa. Laukkoja on ympäri pihaa ja ne kaikki alkavat olla kukintansa loppusuoralla.
Viimeinen esikonkukka kurkistelee ujosti lehtien lomasta.
Tulppaani 'Queen of Night' ihan viimeisillään. Taustalla 'Elina'-pionin nuppuja.
Varjoisassa paikassa helmililjojenkin kukat kestävät pitkään. Kolme viimeistä kukassa.
Violetit pallerot muuttuvat pian vihreiksi palleroiksi.
Keskikesän kukkijoista meillä ehtivät tänä vuonna ensimmäisinä kukkaan päivänlilja 'Stella d'Oro' sekä pensashanhikki 'Creme Brule', jotka aukaisivat kukkansa toissapäivänä.  Eilisen ja tämän päivän aikana kukkiaan ovat aukoneet keltapäivänlilja, unkarinsyreeni, korallikeijunkukka, ketoneilikka sekä seittimehitähti. Löysin myös ensimmäiset tomaatinraakileet.
Päivänlilja 'Stella d'Oro' alkaa kukkia.
Pensasryhmässä kukkii ensimmäinen 'Creme Brule'. Kukat ovat puolikerrottuja ja niistä saa nauttia lumentuloon asti.
Vanhanajan keltapäivänliljan kukat tuoksuvat ihanalle. Kunhan niitä on enemmän kukassa, tuoksuu koko etupiha.
Unkarinsyreenin avautuvista kukista oli tullut nauttimaan myös joku kovakuoriainen.
Korallikeijunkukan hentoinen kukinto.
Tämän kesän ensimmäinen ketoneilikan kukka. 
Seittimehitähdellä on valtavan kokoinen kukka kasvin kokoon nähden.
'Maskotka' -tomaatin raakile.
Pitkän kuivan kauden ensimmäinen kuivuudesta kärsijä on siperianpihdan alla kasvava rönsyansikka. Kauan se sinnittelikin. Aurinkopenkin etureunassa on kohta, jossa maa on todella hiekkaista ja aurinko paistaa koko päivän. Siinä bellikset ovat jo pitkään alkaneet iltapäivästä nuupottaa, mutta virkistyneet yön aikana. Tänään ne olivat nuupallaan jo aamulla. Metrin päässä kasvualusta on multavampaa ja siinä belliksetkin vielä voivat hyvin.
Ei kestä rönsyansikka äärimmäistä kuivuutta, vaikka saakin puolivarjossa kasvaa.
Belliksenkin kuivuudenkestolla näyttää olevan rajansa.
Ehkä minunkin on jo luovutettava ja kasteltava illalla rönsyansikat ja ainakin kuivimmassa paikassa kasvavat bellikset perusteellisesti. Illalla vettä saattaa kaipailla moni muukin kasvi, sillä eilinen päivä ja viime yö olivat todella kuumia ja tälläkin hetkellä varjossa mittari näyttää +30 astetta. Eipä mahdu muistiin montaa kesäkuuta, jolloin oltaisiin tällaisista helteistä päästy nauttimaan (tai kärsimään, miten sen kukakin ottaa). 

Helteistä sunnuntaita!