Itse tehty Hiidenkiven malliin

Yksivuotissynttäripostaukseeni tulleista postausaiheista on vielä viimeinen käsittelemättä. Riiti kysyi,

Teetkö paljon DIY-projekteja puutarhassa? Jos vastaus on kyllä, niin niistä olisi kiva lukea.

En voi sanoa, että tekisin paljon DIY-, eli Tee se itse, -projekteja, mutta jokunen meillä kuitenkin on. Olen kertonut yksittäisistä jutuista aiemminkin, mutta kerään tähän postaukseen lyhyesti kaikki ja laitan linkit niistä tarkemmin kertoviin postauksiin. 

Ehkä hauskin projekteista on ollut toissa keväänä kuormalavoista rakentamamme hyönteishotelli, jonka katolle tuli paikka kukkalaatikolle. Hotellia rakennettiin koko perheen voimin, mikä oli myös mahtava tapa viettää yhteistä laatuaikaa. Rakentamisen alkuvaiheista löytyy juttua täältä, klik. Pääset lukemaan hyönteishotellin rakentamisesta myös klikkaamalla blogin oikeassa reunassa blogiarkiston yläpuolella olevaa kuvaa (ei näy mobiiliversiossa).

Viime kesänä hyönteishotellin katolla kukki kääpiösamettikukkia, lobeliaa ja tuoksupielusta.

Ensimmäisten kesien tee se itse -projekteja taisi olla ainoastaan tuoksuvatukan varsien punominen erilaisiksi puutarhan rakenteiksi. Jos kiinnostaa lukea enemmän tuoksuvattupunonnasta, niin klikkaa tästä. Viime kesänä kokeilin punontaa myös koivunoksilla: tein risulinnun ja "pesän" murateille. Kuvia löytyy Kantopuutarhaa ja katseenvangitsijoita -postauksesta, klik.

Tuoksuvatukkakomposti. Oikeassa reunassa näkyy myös tuoksuvatukan oksista punottua kevyttä aidannetta.

Risulintu kesti ainakin yhden kesän hyvin ehjänä, vaikka on 100-prosenttisesti koivunoksista tehty. Taustalla kantopuutarhan maisemallisesti kunnalta lainattua osaa.

Betonista olen tehnyt pari lintuallasta, raparperilaattoja ja pieniä kynttilänalusia. Lintuallas oli selvästi huono valinta lapsiperheen pihalle, sillä ne ovat olleet käytännössä koko kesän täynnä hiekkaa, kiviä, risuja ja muuta roskaa. Silloinkin kun niissä on ollut puhdasta vettä, niin lintuja ei ole käynyt. Muutama metri tonttimme rajasta on syvä ja leveä oja, jossa riittää paikoittain vettä melkein koko kesäksi. Linnut taitavatkin käydä mieluummin siellä juomassa ja kylpemässä. Koska altailla ei ole ollut kävijöitä, tein toisen pohjaan reiän ja istutin siihen kivikkokasveja kasvamaan kokoa. Siihen tarkoitukseen allas sopikin mainiosti. Lasten takia myös kynttilänaluset eivät ole vielä päässeet käyttöön patiolle, vaan ovat olleet varastossa odottamassa lasten kasvamista. Betonitöiden tekemisestä löytyy juttua postauksesta Spa Hiidenkivi eli betonitöitä.

Lintuallas kivikkokasvien kotina. Seitti- ja kattomehitähdet, valko- ja lyydianmaksaruohot sekä kangasajuruoho täyttivät syksyllä melkein koko altaan. Niillä sai täytettyä monta kolosta kivikkorinteessä. Kuva otettu kesäkuussa.

Isoin raparperilaatta päätyi köynnösportin alle tulevan kiveyksen koristeeksi. Vähän tuo on vielä kesken... Parissa välissä kasvaa jo lyydianmaksaruohoa, jonka olisi tarkoitus levitä reilusti kivien välejä vehreyttämään.

Tänä kesänä isäntä on nikkaroinut yhtä sun toista. Kasvimaan taakse valmistui puutarhakomposti kuormalavoista.

Toki puutarhakompostikin pitää koristella kukkasin! Kesän säätilat eivät tosin olleet ahkeraliisoille kovin mieluisima, joten ne jäivät vähän reppanan kokoisiksi.

Kukat ja kesäkupitsa on otettu ajat sitten pois. Vielä tämä on vähän kesken, sillä oikealta puolelta puuttuvat etulaudat kokonaan. Vasemmalla puolella on vuoden vanhaa puutarhakompostia, oikealla tämän vuoden tavaraa.

Patiolle isäntä rakensi kärhöseinäkkeen raudoitusverkosta ja puutavarasta sekä varjokujalle samoista materiaaleista köynnösportin. Niistä löytyy kesäisiä kuvia myös sieltä samaisesta Kantopuutarhaa ja katseenvangitsijoita -postauksesta. Köynnösportti ei ehtinyt vielä ensimmäisenä kesänä vehreytyä kovin paljoa, mutta alku on hyvä. Varsinkin aidan puolella kasvava tuoksuköynnöskuusama kiipesi ja tuuhettui yllättävän hyvin. Pitää suojata se jäniksiltä ja myyriltä talveksi ja ehkä se saa kunnon kasan puunlehtiäkin suojakseen. Kuusaman kaverina kasvavan 'Pink Flamingo' -tarha-alppikärhön pistokastaimen kohtalo on vaakalaudalla, sillä elokuussa kuopus tallasi sen tyven päälle ja sen ainokainen verso murtui osittain. Se on edelleen hengissä, mutta keväällä nähdään, oliko koettelemus pienelle taimelle liikaa.

Köynnösportti on nyt entistäkin paljaampi, kun siirsin talon puolelta ruukussa kasvaneen loistokärhö 'Kaiserin' kellariin. Maahan kaivetussa ruukussa kasvatus ei ollut sille sopiva ratkaisu, sillä se ei kukkinut enää kevään jälkeen. Ensi keväänä kaivan sen suosiolla kokonaan maahan. Onneksi tuoksuherneet vehreyttivät porttia vauhtiin päästyään ja kukkivatkin kivasti ennen pakkasia.

Kiitos Riitille kysymyksestä! Tätä postausta kootessa aloin jo miettimään, mitä kivaa ensi vuodeksi keksisi. Hauskaa viikonloppua!