Iloisin mielin pääsiäiseen!

Huhtikuu alkoi vallan mainioissa merkeissä, sillä hanget painuvat ja maata paljastuu tasaisen varmaan tahtiin. Pääsin jopa kävelemään takapihalla ilman seinänvieriä kulkemista. Vähän piti kyllä kierrellä syvimpiä hankia mutta kierros oli kuitenkin ensimmäinen, jossa ainoastaan toiseen saappaaseen meni lunta. Karoa hanget vielä pääsääntöisesti kannattelevat, mutta välillä sekin upposi leukaansa myöten lumeen.

Karo taisi löytää aamulla nurmiturvekasan luona patsastelleen rusakon terveiset... Niin on onnellinen ilme.

Lumet ovat hävinneet osittain omin avuin ja osittain avustettuna. Olin muutama päivä sitten juuri töihin lähdössä kun kadulta kuului traktorin pörinää ja epämääräistä kolinaa. Tulivat sitten hakemaan kadun päästä lumivuoret pois. Ei muuta kuin takki pois ja odottelemaan. Kuorma toisensa jälkeen hävisi ja uusi traktori tyhjän peräkärryn kanssa tuli tilalle. Olisivat kai työmiehet isoine koneineen väistäneet ainakin siinä välissä kun peräkärry tuli täyteen ja uusi traktori peruutti tilalle. Olin kuitenkin varannut reilusti ylimääräistä aikaa, joten en lähtenyt esittelemään kaikkea muuta kuin loistavia peruutustaitojani traktorisedille. Muistaakseni kadun päästä hävisi peräti viisi kukkurallista kuormaa lunta.

Peruutapa siitä sitten kadulle, kun reitin tukkii traktori peräkärryineen.

Kivikkorinteen sulaminen vauhdittui huomattavasti. Aika lähellä kukkapenkin pintaa traktorin kauha oli käynyt, kun kävin tarkistamassa tilannetta jälkeenpäin.

Kuten kuvista näkyy, meillä ollaan vielä hyvin valkeissa maisemissa, vaikka joka päivä on ollut lämmintä ja eilenkin satoi muutamaan otteeseen vettä melkein kaatamalla. Aika usein on paistanut aurinkokin.

Karo esittelee pihaantulon jäätilannetta. Vähän tuosta voisi vielä naputella väylää avoimemmaksi.

Lapioin samalla aurinkopenkin etureunasta lunta vähemmäksi. Nyt aurinko pääsee lämmittämään "hiidenkiven" ja sulattamaan paremmin lunta pois. Siellä ne minun kevätkurjenmiekkanikin ovat yli puolimetrisen hangen alla.

Pation ensimmäinen laattarivi on alkanut ilmestyä näkyviin. Ihan vielä ei kanneta puutarhakalusteita patiolle.

Varjokujan risulintu ei enää ui, vaan kahlailee hangessa.

"Mittään en ollu tekemässä!" Varjokujan reunimmainen kukkapenkki on jo melkein paljastunut lumesta. Esikot ovat talvehtineet hyvin. Peitin ne kuvaamisen jälkeen käytävän kohdalta lapioidulla lumella.

Sisälläkin tapahtuu keväisiä asioita: pasuunakukka on vihdoin herännyt talviuniltaan. Melkein jo ehdin viedä sen eteisestä lämpimämpään tilaan.

Nestorin pihalta on jo osittain lumet sulaneet. Kotitontusta taitaa tulla kesäksi puutarhatonttu, kun hän on jo nyt hankkinut suuren sinkkisaavillisen helmililjoja, narsisseja ja pajunoksia piristämään ulko-oven edustaa.

Viimeiseksi ihan paras uutinen: ensimmäiset krookukset ovat nousseet! Miten hieno pääsiäisyllätys!

Aurinkoista pääsiäisen aikaa!