Vihdoin puutarhatöitä!

Minäkin pääsin vihdoin oikeisiin puutarhatöihin! Olipa ihana puuhastella kukkapenkeissä ja kuunnella lintujen laulua, vaikka sää oli mitä oli eikä meillä vielä kovin kummoisia puuhia edes voinut tehdä. Jopa kitkeminen oli mukavaa, kun pienet voikukat ja villisti maailmanvalloitukseen ryhtyneet oreganot lähtivät kevätkosteasta maasta kevyesti nyppäisemällä. Katkoin perennojen kuivuneita varsia kukkapenkkiin ja peittelin niitä kompostimullalla. Puutarhakompostorista olikin peräti parikymmentä senttiä pinnasta sulanut. Sekoitin viime syksynä kompostorin yläosaan useamman kottikärryllisen puunlehtiä ja pikakompostorin puolivalmista tuotosta, ja nyt seos oli muuttunut kuohkeaksi, mustaksi lehtimullaksi, jota oli ilo ripotella kukkapenkkeihin. Tahtia tosin hidasti se, että kottikärryillä ei vielä pääse puutarhakompostille, joten multa oli kannettava ämpärillä. Kunhan reitti on selvä (ja routa sulanut lopuista kukkapenkeistä) alkaa vimmattu kottikärrymaraton. Puutarhakompostiin pitää nimittäin saada tilaa tämän vuoden puutarhajätteille.

Maksaruoho 'Strawberries and Cream' tekee upean värisiä versoja, jotka erottuvat mustan kompostimullan ansiosta entistä paremmin.

Leikkaan yleensä perennoja sitä mukaa kun niissä on selvät alut näkyvissä. Poikkeuksen tekevät selvästi erottuvat mättäät, kuten purppurapunalatvat, joiden jäykät varrentyngät erottuvat varmasti leikattuinakin. Talven jälkeen on joskus hankala muistaa, mitä sitä tulikaan siirreltyä syksyllä tai mihin lykkäsi viimeiset alelaarilöydöt. Sitten kevään suuressa kitkemisinnossa saattaa tulla nyppäisseeksi uudet perennat rikkaruohoina kompostiin. Kuivuneet varret ovat muistin tukena niin kauan, että oppii tunnistamaan maasta nousevan kaverin tarkoituksella hankituksi kasviksi.

Kivikkorinteessä ei suuria muutoksia tapahtunut, sillä siellä ei ole muuta leikattavaa kuin kolme korkeaa maksaruohoa, kaukasiantörmäkukka ja muutama punatähkä, jotka retkottivat jo valmiiksi aivan maata myöten.

Kivikkorinnettä kuvatessa käpytikka lennähti valotolpan päähän työpajalleen.

"Menehän nyt takaisin hommiisi siitä äläkä minua tiiraile!"

On ollut ilo seurata lumien sulamista, sillä talvituhoja ei ole toistaiseksi löytynyt ollenkaan. Myös nelijalkaiset puutarhatuholaiset ovat pysyneet aika hyvin poissa. Muutamia rusakonsyömiä lehtitupsuja on löytynyt, mutta mitään korvaamatonta tuhoa ei ole tullut. Myyräntunneleita ei löydy sen enempää nurmikolta kuin kukkapenkeistäkään. Lisäksi näin viikko-pari sitten saman tummanharmaan pitkäkarvaisen kissan kuin viime kesänä, tallustavan kadulla. Jos kyseinen myyrienkauhu otti hengen viime keväänä aurinkopenkissä ja varjokujalla rellestäneeltä vesimyyrältä, toivotan katin hyvin lämpimästi tervetulleeksi taas partioimaan pihallemme. Olisipa joku yhtä tehokas peto myös punkkeja varten; Karosta on irrotettu jo kaksi iljetystä, vaikka koira ei ole edes rämpinyt metsässä.

Joku muukin oli käynyt silputtamassa perennoja... Myös yhden krookusmättään lehtiä oli käyty maistelemassa, mutta onneksi kukat olivat jääneet syömättä. Kuvan belliskään ei silputtamisesta häiriinny.

Aurinkopenkissä alkaa näkyä hyasinttien nuppuja. Tämän pitäisi olla vaaleanpunainen 'Fondant'.

Hämmennyin hetkeksi, kun huomasin näin ison nupun parivuotiaassa tarhakylmänkukan taimessa. Vastahan tästä suli lumet pois! Edes kivikkorinteen vanha yksilö ei ole vielä näin pitkällä!

Perennojen jako- ja siirtopuuhiin en ole vielä päässyt, mutta kaivoin muutaman krookuksen etupihan keltaisesta nurkasta viime kesänä laajennettuun osaan. Jostain syystä lähempänä seinustaa kasvaneet yksilöt olivat kituliaan oloisia, joten tämä oli viimeinen yritys pelastaa ne. Niissä ei ollut edes kovin kummoisia juuria, mutta jospa siirto penkin etureunaan auttaisi. Siirsin myös muutaman parempikuntoisen sipulin isompien ryppäiden reunasta, jotta saisin aikanaan penkin etureunan täyteen krookuksia. Olen miettinyt, josko näiden sekaan etsisi syksyllä jotain haaleankeltaista krookusta tasapainottamaan hehkuvaa keltaista. 'Golden Yellow' on nimittäin nimensä mukaisesti kullankeltainen ja varsinkin auringonpaisteessa se melkein häikäisee silmiä.

Neljä taaempaa rypästä ovat vanhoja, niistä kuvan alareunaa kohti on kolme siirrettyä pikkurypästä. Aivan etualalle laitoin paremmat sipulit, sillä tuosta sulaa lumet aikaisin. Ei heitetä hukkaan aikaista pälvipaikkaa! Vielä pitää hakea kompostia katteeksi.

Patiopenkkikin on siistitty, tosin puolet penkistä jäi vielä ilman kompostitäydennystä. Tarkkaan kun katsoo, niin kuvassa näkyy yksi kukkiva rypäs posliinihyasintteja. Kärhöistä 'Hagley Hybrid' on ainakin  hengissä.

Puutarhakompostorin lisäksi tyhjensin pikakompostoria. Kova pöhinä siellä oli käynyt jossain vaiheessa, sillä osa massasta näytti tuhkalta. Kesäisin, kun tulee enemmän seurattua kompostin lämpötiloja, samanlaista ainesta tulee yleensä silloin kun mittari käy vähintään 60 asteessa. Nyt en ole ihan niin kovia lämpötiloja havainnut kun siellä suunnalla ei tule pyörähdettyä ihan joka päivä. Kovasti se höyrysi nytkin ja kuumalta tuntui, vaikka mittari näytti tyhjennysvaiheessa vain 20 astetta. Kuumin massa taisikin olla mittarin yläpuolella.

Eteisessä saksalaisen halpakaupan liljat ja isoinkarvilleat ovat lähteneet hyvin kasvuun.

Sisällä taimet kasvavat sopivaa vauhtia. Kirvat meinaavat kiusata edelleen riippapelakuuta ja myös paria verenpisaraa. Chilit taitavat olla jo melkein menetettyjä tapauksia, sillä niitä kirvat suorastaan rakastavat. Perennakylvöksissä ei näkynyt pitkään aikaan uusia itämisen merkkejä, kunnes tänä aamuna löysin varastossa olevasta amerikanvuokkokylvöksestä ensimmäisen taimen. Myös yksi sininen loistosalvia oli itänyt. Toivon, että amerikanvuokkoja ilmestyisi lisääkin ja syysvuokot ottaisivat mallia.

Ensimmäinen pelargoni kukkii myös eteisessä. Nuppuja on jo aika paljon.

Sää muuttui sen verran koleaksi, että kävin peittelemässä varmuuden vuoksi ulkovarastossa olevat kasvit harsolla ja laitoin ämpärillisen lämpöistä vettä kasvien keskelle. Varastossa näytti olevan 4,5-5 astetta lämmintä, joten harso ja vesiämpäri pitävät kasvit varmasti turvassa lähipäivien kylmyydeltä. En kuitenkaan vie sinne uutta erää taimia ennen kuin sää lämpenee uudelleen. Iltapäivällä täällä oli hetken aikaa maa valkeana, mutta onneksi sade muuttui pian vedeksi. Toivottavasti olisi pysyvä olotila kun olisi täällä edelleen noita hankia sulatettavana ilman että uutta lunta tulisi vielä päälle lisää. Paksuimmat kinokset ovat juuri siellä puutarhakompostorille johtavalla reitillä. Mikä teillä on kevään etenemisen tilanne nyt? Näyttääkö harmaalta vai valkoiselta?