torstai 19. joulukuuta 2019

19: Pieni joulusatu

"Huuiiiuuuiiihh!" Kimeä hihkuminen kuului vuorenrinteeltä. Lumi pöllysi niin, etteivät tontut valesypressistä puhumattakaan nähneet, kuka sieltä oli tulossa. Pöllyävä lumipilvi mutkitteli pitkin vuorenrinnettä kohti valesypressiä ja pysähtyi tonttujen keskelle. Tonttutyttö kikatteli iloisesti noustessaan seisomaan. "Sepäs oli hauskaa!" se virnisti. "Lähdin tuomaan tänne jouluisia tuoksuja, sillä niitä kaivataan kuulemma oikein kipeästi täällä. Neilikoita en löytänyt, mutta tähtianikset olivat niin kauniin näköisiäkin, että päätin tuoda niitä".

Tonttutytön mäenlasku näytti niin hauskalta, että muut tontut päättivät kokeilla samaa. Ja toden totta, iloinen hihkuminen raikui vuorenrinteellä, kun tonttujoukko laski mäkeä lumi pöllyten. Riemua riitti pitkälle iltaan saakka.
Koristeita, joulun tuoksuja, iloisia kasvoja... Joko nyt on joulu? Sitä pohti valesypressi mielessään.

10 kommenttia:

  1. Aina vain paranee ja jännitys senkun kohoaa.
    Poistun pariksi viikoksi somemaailmasta, joten joudun jännittämään viimeisten luukkujen tapahtumia uuteen vuoteen.
    Lämmin kiitos sinulle kuluneen vuoden blogikaveruudesta ja oikein hyvää joulua sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti muistat käydä vilkaisemassa tarinan viimeiset juonenkäänteet! Yllätyksiä on luvassa...
      Kiitos sinulle, olet ollut ihana blogiystävä! Rentouttavaa ja kaikin puolin mukavaa joululomaa somemaailmasta!

      Poista
  2. Sinussa piilee selvää kirjailijan ainesta.

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!