Pikkuinen valesypressi ja kivenmurikka heräsivät uuteen aamuun. Kummatkin yllättyivät, kun punatulkku lennähti hangelle. "Minä luulin, että ihmiset veivät kaikki puut mennessään, mutta onhan täällä vielä yksi jäljellä. Mahtaa sinulla olla orpo olo kun joudut yksin täällä hangessa seisomaan", se sirkutti.
Valesypressi ei osannut sanoa oikein mitään, kunhan kohautti vain oksiaan. Olihan hänellä kuitenkin kivi seuranaan. Ei sen väliä, vaikka kivi ei mikään sanaseppo ollutkaan.
Punatulkku oli pitkään hiljaa ja näytti pohtivan jotain mielessään. "Eihän tämä nyt sovi ollenkaan, että noin suloinen pikku puu joutuisi viettämään joulun yksin murjottavan kivenjärkäleen kanssa", se mutisi pois lentäessään. Valesypressi ja kivi katsoivat kummissaan toisiaan. Mitähän punatulkku oikein keksisi?
:) jatkoa odotellaan. Mukavaa joulunaikaa sinulle!
VastaaPoistaKiitos! Mukavaa joulunaikaa :)
PoistaMitähän punatulkku oikein keksiikään. Odottelen jatkoa mielenkiinnolla! Hyvää alkanutta joulukuuta sinulle!
VastaaPoistaNiin, mitähän kaikkea joulukuussa vielä tapahtuukaan? :) Kiitos, hyvää alkanutta joulukuuta myös sinulle!
Poistaahaa, jatkokertomus joulukalenteri, malttamattomana odotan jo seuraavaa luukkua!
VastaaPoistaSepä se. Vielä yön yli pitää malttaa odottaa :)
PoistaPiti oikein palata lukemaan ekakin luukku☺️ Mitäköhän seuraavaksi tapahtuu!
VastaaPoistaEi sitä tiedä, on käytävä huomenna lukemassa jatkoa ;)
PoistaKeksitpä koukuttavan kalenterin. Jatkoa odottelen...
VastaaPoistaKiva kuulla, yritän pitää jännityksen yllä jouluun asti.
PoistaHienoa, mainio kalenteri, jolle saa lukea jatkoa jo heti huomenna. Kiitos tästä piristyksestä. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaKiitos! Kiva kuulla, että pidät :) Mukavaa viikkoa!
PoistaMukava lukkii tämmöstä kalenteria! Ja kun vielä jatkoakin tulee. Oot sie energinen ihminen, kun jaksat muun lisäks väkerrellä näitä!
VastaaPoistaKiitos! Ei ollut alunperin tarkoitus tehdä blogijoulukalenteria, mutta sitten iski inspiraatio :)
Poista