20: Pieni joulusatu

Uusi aamu valkeni. Edellispäivän riehakas mäenlasku oli väsyttänyt koko tonttujoukon ja valesypressin oksien alta oli yöllä kuulunut tyytyväinen tuhina ja kuorsaus. Tontut heräsivät virkeinä tarkastelemaan aikaansaannostaan. Tiuku helähteli vienosti tuulessa, valesypressin oksilla roikkui koristeita, kivikin oli saanut somisteita ja ilmassa tuoksui kaneli ja tähtianis. Mutta ei, kenenkään mielestä tämä ei vielä näyttänyt eikä tuntunut joululta.

Pieni valesypressi oli aivan ihmeissään. Hänet oli koristeltu niin kauniisti ja ympärillä oli iloisia kasvoja, tuoksuista nyt puhumattakaan. Mitä tästä vielä muka puuttuisi?