Tyhjiä tauluja

Eikös aina neuvota, että valmistele ensin alue, johon haluat istutuksia ja hanki vasta sen jälkeen kasvit? Olen ottanut neuvosta vaarin aivan kirjaimellisesti (ja osin melkein tahattomasti), sillä täällä on nyt varmaan ennätyksellinen määrä pihamaata mulloksella. Osaan alueista on jo jonkinlainen suunnitelmantynkä, mutta osa vaatii vielä hmm... sanotaanko "pientä" hiomista. Ideoita saa siis heitellä ja rohkaista yllytyshullua minääni. Aloitetaan vanhalta kasvimaalta, josta on alkukesän aikana hävinnyt muutama metri käytäviä ja tilalle tullut kymmeniä kottikärryllisiä multaa. Kuvat ovat viime viikolta, sillä oli tarkoitus julkaista tämä postaus jo silloin. Kaikkea muuta tuli sen sijaan tielle, joten postaus kuvineen jäi odottamaan. Älkää siis ihmetelkö kukkivia tulppaaneita, valkovuokkoja ja helmililjoja!

Marjapensasalueen suunnasta näyttää tältä. Penkeissä kasvavat sulassa sovussa valkosipuli, porkkana, leijonankita, siperiankurjenmiekka sekä loistokärhö 'Omoshiro'. Tyhjää multatilaa on yli puolet alueesta.

Kärhökaaripenkki siis leveni keskikohdaltaan kohti tontin reunaa. Ensi vuonna olisi tarkoitus siirtää loputkin kasvilavat pois ja pyöristää marjapensasalueen puoleinen kulmaus nätisti linjaan muun istutusalueen kanssa. Kaariportilta lähtevä käytävä halkaisee alueen kahtia ja johtaa risumajalle. Toinen käytävä kulkee poikittain risumajan edestä. Risumajan ympärillä on oma penkkinsä, joka periaatteessa kuuluu kärhökaaripenkkiin, mutta ehkä tulee saamaan oman nimen joskus. Risumajan ympärillä kasvaa tällä hetkellä muutama kuunlilja, jaloangervoja, kuutamo- sekä syyshortensia, kummitädiltä saatuja syys- ja kiiltoleimuja sekä alkukesällä ostamani haltiankukka ja lapinnauhus. Nauhus on vain kasvamassa kokoa; se päätyy ensi keväänä kivikkorinteen takimmaiseen päätyyn.

Haltiankukka 'Twilight' etualalla, lapinnauhus 'Hietala' sen takana. Haltiankukka voisi ehkä jopa jäädä tälle alueelle, mutta pitää miettiä sitä vielä kesän mittaan. Vasemmassa reunassa pari valkosipulia.

Jos mietitte, miksi valkosipuleita kasvaa vähän joka puolella, syy on se, että istutin ne syksyllä ennen kuin sain vuosisadan älynväläyksen siirtää kasvimaa autotallin seinustalle. Ajattelin ensin, että annan niiden kasvaa siellä, mihin ne istutin, mutta sitten en olisi saanut tehtyä kulkuväylää risumajan edestä puutarhakompostille. Siispä päätin nostaa vasta maanpinnalle ehtineet valkosipulit polun tieltä isoina paakkuina toiseen penkkiin.

Minusta tuntuu, että risumajalle johtavan käytävän istutukset tulevat olemaan symmetrisiä... jonkinlaista muotopuutarhan henkeä ehkä.

Itse risumaja saa myöhemmin tukevamman rakenteen, jotta siihen voi istuttaa alppikärhön kiipeilemään. Materiaali ja muoto on vielä mietintämyssyssä, mutta joku korkeampi rakennelma sopisi minusta aika kivasti sen kohdalle. Puutarhakompostorin eteen on nimittäin tulossa myös korkeutta, sillä teemme siihen kevyen seinäkkeen peittämään kompostoria ja ryteikköistä metsänpohjaa pation suuntaan.

Puutarhakompostorista syreeneihin päin on ollut pelkkää mullosta. Löysin siihen vihdoin 'Albina Plena' -kärhön, mutta seinäke vielä puuttuu. Etualalla kasa pikkukiviä odottamassa siirtoa kivikkorinteeseen.

Hiekkalaatikon suunnasta: seinäke tulisi siis jaloangervojen ja kärhön väliin ja kaartaisi penkin takareunan myötäisesti kohti risumajaa.

Sain risumajapenkin etureunaan matalat oksareunukset, kun pätkin jänisverkkojen tukikeppeinä olleet kepakot sopiviksi pätkiksi. Osa ei olisi enää kestänytkään siinä käytössä, sillä ne olivat pari vuotta sitten pois kaivetusta lumipalloheidestä leikattuja oksia. Se on sitten syksyn murhe, mistä saan tukikepit verkoille ensi talveksi.

Tässä alue pationpuoleisesta nurkasta katsottuna.

Eikä siinä vielä kaikki, sillä kärhökaaripenkkihän laajeni viime kesänä autotallin seinustalta hävinneen hiekkakasan kohdalle. Se on ollut paikkaansa hakevien kasvien penkkinä ja talvetuspaikkana syyskylvöruukuille ja murateille. Nyt sen etualalle on kylvetty suorakylvönä vanhojen kesäkukkien siemenpussien jämät ja kuten kuvasta näkyy, ei itämistuloksella voi ainakaan vielä kehuskella. Tälle ex-tempore-toteutetulle jämäpenkinpätkälle ajattelin istuttaa ainakin kiiltoleimua, valkoista jaloangervoa ja kevätkukintaa tuomaan valkovuokkoa ja aikaisia sipulikukkia.

Merkkasin kuusenoksilla lähinnä lapsia varten, että penkin etureunaan on kylvetty siemeniä.

Jämäpenkissä talvehtinut valkovarjohiippa kukki yllätyksekseni ensimmäistä kertaa. Söpö on, vaikkakin mahdottoman vaikea kuvata. Tämä siirtyy loppukesällä kantopuutarhaan.

Etupihalla aurinkopenkissä suunnitelmat ovat muuttaneet muotoaan kerta toisensa jälkeen. Tällä hetkellä siellä kukkivat pikkuampiaisyrtit, joita istutin viime kesänä vähän joka puolelle nähdäkseni, missä ne viihtyvät. Taimia kun oli valtavasti. Ne lähtivätkin joka puolella hyvin kasvuun, mutta selvästi parhaiten aurinkopenkissä, joten aion laittaa niitä talven aikana kuolleiden bellisten tilalle. Pitää vain syksyllä siirtää ne vähän järkevämmin penkin etulaitaan. Niiden taakse tulevista kasveista sen sijaan ei ole vielä minkäänlaista suunnitelmaa, joten tämä kesä mennään samalla suunnitelmalla kuin viime kesäkin, eli kesäkukilla. Osan kylvin toukokuussa suoraan maahan ja osa oli esikasvattamiani taimia. Loppukesällä tässä pitäisi kukkia ainakin kosmosta, jättiverbenaa ja leijonankitaa.

Tällä kohdalla mylläsi vesimyyrä keväällä, joten yhtään laukkaa ei ole aloittelemassa kukintaa. Onneksi perennat ja puuvartiset jäivät myyrältä huomaamatta.

Tätä olen esitellyt tänä keväänä kerta toisensa jälkeen, mutta menköön vielä kerran. Kurjenpolven siemenistä iti ainoastaan kaksi, joten ensi keväänäkin pitää esikasvattaa paljon kesäkukkia.

Takapihalla olevassa varjopenkissä ei ole tyhjää mullosta, kiitos esikkojen, ukkolaukkojen, lemmikkien ja kevätkaihonkukan. Iso aukkopaikka siellä kuitenkin on, sillä talven aikana kuunliljojen ja saniaisten välistä kuolivat todennäköisesti särkynytsydän 'Alba' sekä kaksi puna-valkoista akileijaa. Pitää seurailla, nouseeko niistä mikään kesän mittaan vai pitääkö istuttaa jotain muuta tilalle.

Onpahan edes joku nurkka tontista vehreää. Kuva on otettu ennen kuin laukat aloittivat kukinnan.

Ruutuvihko ja kynä ovat koko ajan valmiina päähän pälkähtäville ideoille ja uusille suunnitelmille. Aikani kun pyörittelen niitä mielessäni ja kiertelen puutarhassa vihkon kanssa, nousee varmasti joku ajatus mieleen. Ja onhan vielä ensi talvikin aikaa miettiä istutuskarttoja. Pidän kyllä mielettömästi uuden suunnittelusta, joten kiva kesä on tiedossa, kun sommittelen mielessäni kasvipalapelejä.