tiistai 23. kesäkuuta 2020

Pihakierroksella

Hellelukemat eivät houkuttele isompiin puutarhapuuhiin, joten olen lähinnä vain kierrellyt puutarhassa fiilistelemässä ja suunnittelemassa sekä saksimassa kuihtuneita kukkia. On näissä keleissä kuitenkin etunsakin; puutarhaan keväällä tekemilleni istuskelupaikoille tulee käyttöä, kun lukee blogeja tai naputtelee postauksia mukavasti ulkoilmassa. Liiterin kuistilla on vielä näppärästi pistorasiakin, jos läppärin akku tarvitsee latausta. Kamera kulkee vaihtelevasti puutarhakierroksilla mukana ja kuvia kertyy milloin mistäkin. Tähän postaukseen valitsin kuvia eilisillalta ja tältä aamupäivältä.
Violetit kurjenmiekat ja pikkuampiaisyrtit hehkuvat aurinkopenkissä ilta-auringossa.
Myös tarhakeijunkukka 'Hans' ja viimeiset ukkolaukat 'Purple Sensation' loistavat kauniisti matalalta paistavassa auringossa.
Olen nyt ihastunut todella paljon pikkuampiaisyrtin ylenpalttiseen kukintaan ja kauniiseen kasvutapaan. Jos siitä ei kesän mittaan paljastu merkittäviä vikoja, aion istuttaa niitä myös kivikkorinteeseen viime talvena kuolleiden kasvien tilalle. Vaikka kivikkorinteessä kukkiikin nyt aika moni kasvi, ne ovat toistaiseksi vielä pieniä väripilkkuja. Pikkuampiaisyrtin violetinsininen sopisi myös kauniisti kivikossa nyt kukkiviin vaaleanpunaisiin kasveihin ja keltamaksaruohoihin.
Kivikkorinnettä on mukavin kuvata joko pilvisellä säällä tai aamuauringossa, kuten tässä kuvassa. Pikkuampiaisyrtin mentäviä kolosia on muutamia rinteen yläosassa heti aidan edessä.
Keväällä kylvetyt ristikit innostuivat jo kukkimaan. Niiden väri on minusta hyvin kaunis vaaleanlila.
Voiko olla mitään suloisempaa kuin tarhakylmänkukan siemenhahtuvat ilta-auringossa?
Tarhakylmänkukasta puheenollen: vuodentakaisista syyskylvöistä alkunsa saanut taimi innostui kukkimaan.
Edellisen kuvan tarhakylmänkukan vieressä kasvavat pallolaukat häiritsevät silmiäni päivä päivältä enemmän. Melkein miltä suunnalta tahansa katsottuna niiden taustalla on lemmikkejä, jotka saavat haileanväriset laukat näyttämään yhtä ärsyttävältä kuin voikukan siemenhahtuvapallot. Erään "työtapaturman", johon liittyi lapsi ja keppi, seurauksena pari pallolaukan kukintoa katkesi, joten niillä oli hyvä etsiä sopivampaa taustaa laukoille. Uusi paikka löytyikin vain muutaman metrin päästä purppuraheisiangervon edestä. Heisinagervon tummat lehdet ja pallolaukan vaaleanpunertavaan vivahtava hopea korostavat kauniisti toisiaan.
Lemmikkejä vasten pallolaukan kukinnot näyttävät likaisenhaalelta ja värittömiltä. Ehkä ensi vuonna ne ovat edustavammassa ympäristössä.
Punatulkkupariskunta käy useaan otteeseen pihalla nauttimassa voikukan siemenistä. Taustalla niittyrinteen kukintaa.
Keisarillinen kesäkukkapenkki alkaa kukkia. Purppurarevonhännät ovat viihtyneet tässä erinomaisesti.
Viime kesänä valitin, että afrikansinisarja on hitaista hitain aukaisemaan nuppujaan. Tänä vuonna sen kanssa kärkisijoja hitaimman kasvin tittelistä tavoittelee nietospensas, jossa oli nuppuja jo toukokuussa, mutta vasta nyt ensimmäiset nuput alkavat avautua. Voi kyllä olla, että afrikansinisarja vie silti voiton, sillä sen nuput ilmestyivät kesäkuun alussa eivätkä vielä näytä aukeavan hetkeen.
Nietospensas 'Yuki Snowflake' koettelee kärsivällisyyttä, mutta kai näin kaunista voi hetken odotellakin.
Rönsyakankaalit kukkivat sinisenään pensasmustikoiden juurella. Tänä vuonna mustikoidenkin kukinta on ollut runsasta.
Runsasta kukintaa olisin toivonut myös 'Mount Everest' -laukoille. Viiteen kukkaan oli tyytyminen tänä vuonna. Taustalla pienten katuliitutaiteilijoiden vaihtuvaa taidenäyttelyä.
Päivänkakkarat 'May Queen' loistavat aamuauringossa (ja päivällä ja illallakin). Tuntuvat viihtyvän hyvin eteläseinustan paahteessa ja kuivuudessa.
Päivänkakkaroita on pari yksilöä myös pensasryhmän päädyssä pikkuampiaisyrttien kaverina. Atsalea jo lopettelee kukintaansa, mutta muut jatkavat vielä hyvän aikaa.
Ei mahda mitään, mutta pikku hiljaa puutarha on siinä kunnossa, että ihan joka kohta ei enää häiritse silmiä. Tekemistä riittää vieläkin, mutta nyt voi jo välillä istuskellakin ihailemassa työn tuloksia. Ja siinä sivussa suunnittelemassa uusia juttuja. Kesäisen lämmintä viikkoa!

14 kommenttia:

  1. Toki voit ihailla kättesi työtä, onhan siellä kaunista ja hyvinhoidettua. Paljon olet saanut aikaiseksi!

    VastaaPoista
  2. Mainiota, että maltat jo istuksia ihastelemassa urakoinnin ja nujakoinnin tuloksia! Komealta näyttää ja vaivannäkö kyllä välittyy kuvien kautta. Eihän se piha ikinä valmis ole, aina löytyy joku omaan silmään resottava paikka ja vähintään vuohenputki tai muu rikkakasvi näyttää irvistelevän kaiken upeuden keskeltä varastaen kaiken huomion.

    Sinisarjat tuottavat minulle harmia jo toista kesää. Kyllä ne lehtiä pukkaavat mutta kukkia saa vain kuvitella mielessään ja muistella miltä ne viihtyessään näyttävät.

    Mukavaa kesäviikkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä täältä vielä korjaamattomia nurkkia löytyy vaikka millä mitalla, mutta pahiten silmiä häiritsevät kohdat on jo korjattu. Paljon tekee sekin, että kasvit ovat alkaneet rehevöityä ja ottaa tilaa paremmin haltuunsa. Minulla taas sinisarja tuottaa iloa jo toista kesää. Viime kesänä se kukki ensimmäisen kerran yhden kukkavanan voimin, tänä vuonna kukintoja tulee jo kaksi. Ei siis runsasta kukintaa viiden vuoden kasvattelun seurauksena, mutta alan ehkä vihdoin päästä jyvälle sinisarjani sielunelämästä. Ahdas ruukku, paljon aurinkoa paahteisella patiolla ja lannoitus kesäkukkalannoittella näyttää olevan minun sinisarjani mieleen. Mukavaa viikkoa!

      Poista
    2. Ahaa, ei siis sinullakaan sinisarja pamahtanut täyteen kukkaloistoon ensimmäisenä kesänään?
      No sitten en minäkään vielä huolestu. Istutin ne vuosi sitten isoihin ruukkuihin eli kasvattelevat juuristoaan vielä pari vuotta :D
      Aurinkoisella eteläseinustalla ovatkin olleet tämän kevään ja alkukesän, annan tänään vähän lannoitetta ja pistän peukut ristiin. Jospa ne siitä vielä innostuisivat. Niinhän ne meillä Espanjassakin kasvavat, puolivarjossa ja kuumassa, kituliaassa maassa.
      Kiitos hoito-ohjeista!

      Poista
    3. Ole hyvä! Toivottavasti niistä on apua :) Minulle vinkattiin, että sinisarja tarvitsee isompaa ruukkua vasta sitten, kun edellinen ruukku on ihan halkeamispisteessä juurista. Vaihdoin omalleni keväällä isomman ruukun, mutta ei sekään ole kuin sentin isompi halkaisijaltaan kuin entinen. En tiedä, olisiko kukkia tullut yhtäkään, jos olisin istuttanut sen oikein mukavasti väljään ruukkuun.

      Poista
  3. Aivan ihanalta siellä näyttää♥ Niin paljon kauniita kukkia ja tuo punatulkkupariskunta on sitten kaunis. Viime talvena juuri harmiteltiin kun täällä meillä päin ei enää punatulkkuja juurikaan näe..Aurinkoisia kesäpäiviä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Punatulkut käyvät monta kertaa päivässä voikukka-apajilla. Välillä ovat ihan ikkunan allakin. Ovat söpöjä, kun pysyvät aina ihan lähekkäin; välimatkaa on korkeintaan pari metriä, yleensä paljon vähemmän. Todennäköisesti niillä on pesäkin jossain tässä lähistöllä. Aurinkoista viikkoa!

      Poista
  4. Kyllä on mukava kun maltat ihailla kättesi jäläkiä. Paljon oot siellä touhunnukkin. Miullakin tuo nietospensas vielä helemeilöö ja kukkien aukasu vielä vuottaa, selevis hengissä talaven, siitä iloitsen. Sinisarjat miulla ei varmaan kuki tänäkesänä. Ol ne niin kovassa riäkissä viimetalavena. Miulla ne on pitkäänolleet ja sain alut ystävältäni, hänelläkin jo kauan olleita. Oiskohan nuo jottain vanhoo kantoo miulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä yllätyin, kun kumpikin syksyllä ostamistani nietospensaista selvisi talvesta. Peittelin ne syksyllä isolla kasalla puunlehtiä ja toivoin parasta, sillä pakkaset tulivat aika pian istutuksen jälkeen eikä niillä ollut oikein aikaa juurtuakaan ennen talven tuloa. Pääasia, että sinisarjasi ovat hengissä. Kukkivat sitten tulevina kesinä. Hyvin paljon mahdollista, että sinisarjasi ovat vanhaa kantaa. Omani on viisi vuotta sitten kaupasta pienenä juurakkona ostettu.

      Poista
    2. Palasin uuvestaan kysymään, onko tuossa kivikkorinteessä alakupiässä oleva kasvi alppitähti. Mie siirsin omani syksyllä ja ei talaven yli männy.

      Poista
    3. Ei ole alppitähtiä minulla ollenkaan. Mitähän kasvia mahdat tarkoittaa? Nukkapähkämö näyttää tässä vaiheessa ehkä eniten alppitähdeltä, kun kukkavarret ovat vasta alkaneet venyä. En ole uskaltanut alppitähteä ostaa, kun olen ajatellut sen niin arkajalaksi, ettei täällä menestyisi.

      Poista
  5. Aherruksesi on tuottanut tulosta ja puutarhasi näyttää kauniilta.
    Laukat tuottivat meilläkin pettymyksen kukkien jäädessä normaalia pienemmiksi.
    Nautitaan lämmöstä vaikka pakko myöntää, että vähempikin riittäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä muut laukat kukkivat todella hyvin, mutta 'Mount Everestit' tekivät vain lehtiä ja nuo viisi kukkaa. Päivisin on kyllä ihan mahdottoman kuumaa, mutta onneksi ainakin täällä yöt ovat olleet vielä sen verran viileämpiä, että saa sisätiloja viilennettyä ikkunoita auki pitämällä. Minä nautin niin kauan näistä säistä kun niitä riittää. Aina parempi tämä on kuin hallaharsojen virittely keskellä kesää. Vielä kun saisi sadetta muutamana yönä.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!