Alppikärhöt kukassa

Luulin, ettei rusakoiden syömiin alppikärhöihini tulisi lainkaan kukkia mutta kyllä niihin jokunen kukka ilmestyi. Parhaiten kukkii tarha-alppikärhö 'Albina Plena', jolle sentään olin tajunnut varmuuden vuoksi laittaa pikkuisen suojausta. Unohdin vain koko asian silloin kun hangen pinta nousi esteitäni korkeammalle ja niinpä kärhöstä ehti lähteä suunnilleen puolet pitkäkorvien ahnaisiin kitoihin. Onneksi sentään rusakot eivät olleet katkoneet versoa sieltä, toista täältä, vaan syöneet järjestelmällisesti verson kerrallaan latvasta tyveä kohti niin pitkälle kuin ylsivät. Ei sentään tarvinnut siivota niiden jäljiltä turhan päiten maistiaisiksi katkottuja versonpätkiä.

Kukkia on ihan hyvin siellä missä niitä edes on.

Kärhö peitti viime kesänä melkein koko seinäkkeensä, nyt ehkä neljäsosan. ja kukkiakin on vain tässä yhdessä kohdassa.

Onneksi 'Albina Plena' on lähtenyt reippaasti kasvuun ja peittää syksyyn mennessä varmasti ainakin saman verran seinäkkeestä kuin ennen jänisten parturointia. Olen nyt yrittänyt ohjailla sen uusia versoja tasaisesti joka suuntaan, jotta seinäkkeeseen ei jäisi isoja aukkoja. Syksyllä pitää laittaa joka ikinen alppikärhö yhtä hyvin pakettiin kuin kaikki muutkin jäniksiltä suojattavat kasvit.

Luulin, etteivät erittäin pahasti syödyt siniset alppikärhöt kukkisi lainkaan, mutta yhteen versoon oli jäänyt kukkasilmu. Tämä kärhö ei edes kukkinut viime vuonna, joten sen värikin varmistui.

Tämän sinisen alppikärhön seuralaiseksi reilun puolen metrin päähän istutin viime kesänä yhden 'Albina Plenan' pistokastaimen. Sen kasvuunlähtö oli hyvin epävarmaa (tarhurin huolimattomuutta) ja juuristo pieni, joten samaan kuoppaan pääsi yksi äidiltäni tullut yhtä epävarman näköinen sinisen alppikärhön siementaimi. Unohdin kesän aikana seurata kärhöjä, mutta ilmeisesti kumpikin on hyvin hengissä. Ainakin versoja on noussut useita ja 'Albina Plena' teki jopa yhden pikkuruisen kukankin. Olen tässä mietiskellyt siniselle uutta paikkaa, sillä valkoinen ei tule muuten pärjäämään sille. Majan ympärille on istutettu nimittäin kolme muutakin alppikärhöä, joista ainakin kaksi on sinisiä, joten yksi joutaa aivan hyvin lähteä väljemmille vesille. Olisi vaan kannattanut suosiolla etsiä kummallekin jo suoraan omat paikkansa ja luottaa siihen, että kasveilla on aina pyrkimyksenä jäädä henkiin.

Tämän alemmas en saanut kameraa tai sitten olisi pitänyt kaivaa kukkapenkkiin kuoppa. Tällä kertaa pikkuisesta digipokkarista oli hyötyä; ei olisi isolla järjestelmäkameralla saanut tästä kulmasta kuvaa.

Vähän avustettuna kukasta saa kuvan suoraan alhaalta. On tämä ihan tavallinen sininenkin ihan nätti, varsinkin silloin kun se on kukkia täynnä. Ehkä vuoden-parin päästä sitten.

Viime kevään ihanin alppikärhöyllätys, 'Pink Flamingoksi' paljastunut alppikärhö, oli niin pieni, etteivät edes jänöt löytäneet sitä. Se kasvatti viime vuonna kaksi lyhyttä uutta versoa ja kuivatti kummatkin talven aikana. Onneksi vanhat osat olivat talvehtineet hyvin ja kärhö teki samalla kukintaennätyksensä. Viime vuonna kukkia oli vain kaksi, tänä vuonna peräti viisi.

Siirsin tämän söpöläisen oikein isolla juuripaakulla varjokujan alkupään portista vähän pidemmälle sormivaleangervon juureen.

Edellisessä kuvassa kärhö ja valeangervo näyttävät kasvavan aivan vieri vieressä. Todellisuudessa niillä on kuitenkin tilaa, sillä alppikärhön juurakko jää kuvasta vasemmalle eteen ja valeangervon pääjuurakko kuvasta oikealle ylänurkkaa kohti. Valeangervon kanssa saa silti olla tarkkana, ettei se kookkaana kasvina tunge liian lähelle pientä kärhöä. Näistä kahdesta valeangervo on nimittäin se, joka väistää ja kärhölle tehdään tilaa sitä mukaa kun se sitä tarvitsee. Toivottavasti kärhö viihtyy tuossa suojaisammassa kolosessaan paremmin kuin vanhassa paikassaan ja kasvaa kesän aikana peittämään aitaa.

Kukka on hyvin hennosti vaaleanpunertava ja somasti puolikerrannainen.

Nuo kihartuvat terälehdetkin ovat minusta kauniit.

Terälehtien tyvellä kukan takapuolella punerrusta näkyy selvästi. Söpöläinen.

Yritin saada samaan postaukseen kuvia myös viime keväänä hankitusta 'Purple Dreamista', mutta se on kasvatellut nuppujaan hyvin hitaaseen tahtiin. Haluaa ilmeisesti oman hetkensä loistaa ilman katsojan huomion jakaantumista muihin kaunottariin. Se hänelle suotakoon. Oletteko muuten huomanneet blogin selainversion sivupalkissa linkin vuoden takaiseen Juhannustaikoja puutarhaan -postaukseen? Aihe alkaa olla pian ajankohtainen, joten käykäähän kurkkaamassa itsellenne sopiva täsmätaika varmistamaan puutarhan kukoistus ja runsas sato!