Puutarhavappu

Jes! Se on sitten toukokuu ja kesä aivan kulman takana. Pelkäsin, että tänäänkin olisi niin kylmää, ettei tarkenisi puutarhassa puuhastella. Huoli oli turha, sillä tänään oli viime päiviin verrattuna suorastaan täydellinen puutarhailusää. Aurinko paistoi melkein koko päivän ja oli aika lämmintäkin. Talven aikana suunnittelemani tehtävälista ei lyhentynyt piiruakaan, mutta kaikenlaista muuta puuhastelin.

Kevätkurjenmiekat kukkivat täyttä päätä ja isokevättähdet 'Rosea' aloittelevat.

Käytin myös aikaa ihan vain ympäriinsä haahuiluun ja esiin ponnistavien kasvien tutkiskeluun. Yli puolet kukkapenkeistä kun on edelleen lumen alla, niin eipä puutarhassa ihmeitä voi vielä tehdä. Aamupäivällä päätin leikata aurinkopenkin syyshortensian. Haluan sen pysyvän säällisen kokoisena ja kukkivan suurin kukinnoin. Mustilanhortensiakin sai maistaa oksasaksista, tosin siitä napsin vain sieltä täältä väärään suuntaan kurottelevia oksia hieman lyhyemmiksi. Päätin myös jakaa isoimman päivänlilja 'Stella d'Oron' ja istuttaa jakopalat muutaman pikkuampiaisyrtin tilalle. Pikkuampiaisyrtit ovat suorastaan riehaantuneet, joten pieni suitsiminen oli niille joka tapauksessa tarpeen. Päivänlilja on hieman vaivattomampi; siitä kun ei tarvitse leikata kuihtuneita kukintoja pois miljoonien siementaimien pelossa. Pikkuampiaisyrttiäkin jäi vielä aivan riittävästi alkukesän komeaa kukintaa varten.

Tällä hetkellä taitavat olla kaikki kevätkurjenmiekat tältä kohdalta kukassa. Tuolla lumen alla niitä on vielä lisää. Etualalle kukkii peräti viisi 'Frozen Planetia'.

Puistoatsalea 'Illusian' juurella kirjokevättähdet puskevat nuppujaan lumen läpi.

Krookus 'Romance'. Taaimmaisena päivänliljan kuihtuneiden lehtien seasta puskee yksi pikkurillin kynnen kokoinen kukka. Vaikka nämä muutkaan eivät mitään jättejä ole, niin tuo yksi on melkoinen lilliputti.

Muistatteko kun kerroin hävittäneeni istutuslapioni? Tänäänkin sille olisi ollut tarvetta, sillä löysin taas metsän laidasta kukkivan kevättähden. Kiersin pihaa ympäri ja kolusin varastoja, esikoinenkin yritti auttaa, mutta lapiota ei vain löytynyt. Viimein päätin nostaa puutarhavarastosta joka ikisen tavaran pois lattialta ja sieltähän se löytyi tyhjän multasäkin alta. Eipä sattunut ensimmäisellä eikä viidennelläkään etsintäkerralla silmiin, kun vain työntelin tavaroita huolimattomasti tai vähän kurkkasin niiden alle. Olisi kannattanut jo heti ensimmäisellä kerralla nostaa kaikki tavarat kunnolla ilmaan eikä vain siirrellä niitä edestakaisin lattialla. Tai vielä parempi olisi vain palauttaa lapio aina paikoilleen käytön jälkeen.

Luumutarhasta löytyi "muinaisjäännöksenä" pari 'Vanguard'-krookusta. Siirsin ne joitakin vuosia sitten kärhökaaripenkkiin turvaan jäniksiltä, mutta joitakin jäi löytymättä. Nyt tämä on turvassa atsalean suojaverkon sisällä, joten saa kasvaa rauhassa.

Luumutarhassa niin ikään verkkojen sisällä kukkii nyt kevätkurjenmiekka 'Harmony' yhdessä 'Barr's Purple' -krookusten kanssa.

'Pickwick' on osoittautunut vähän tempukkaaksi. Tänä vuonna kukkii kuusi yksilöä suunnilleen puolen metrin välein toisistaan. Alunperin näitä taisi olla viisitoista.

Keväisiin pihakierroksiin kuuluu ehdottomasti kärhötarkistukset. Aurinkopenkin 'Arabella' on hereillä, siitä ei ole epäilystäkään. Alppikärhöt näyttäisivät olevan vielä lepotilassa, mutta minusta niiden silmut näyttivät kuitenkin eläviltä. Loistokärhöt 'Kaiseria' lukuunottamatta ovat toistaiseksi vielä turvallisesti mullan tai hangen alla. Patiopenkissä posliinihyasintteja tutkiessani huomasin selvästi heränneitä kärhön silmuja. Leikkasin loppusyksyllä patiopenkin loistokärhöt puolimetrisiksi, jotta saan helpommin laitettua kausivalot pation seinäkkeeseen. Jätin leikatut latvukset kärhöjen juureen talvisuojaksi ja nepä olivatkin hangen alla talvehtineet niin hyvin, että silmut olivat jo valmiita lähtemään kasvuun. Versojen leikkauspinnatkin olivat vihreitä. Päätin tehdä kokeen ja leikkasin versoista eri mittaisia pätkiä. Tökin pätkät suoraan kukkapenkkiin niin, että silmut tulivat maan pinnan tasalle. Jos juurtuvat, saan ilmaiseksi lisää kärhöjä, jos eivät, niin enpä menetäkään mitään. Kumpaakin lajiketta ('Hagley Hybrid' ja 'Multi Blue') on usein kaupoissa saatavilla, joten ei ole varsinaisesti tarvetta onnistua niiden kanssa.

'Kaiser' ei malta enää nukkua kun hankikin on jo väistynyt sen kohdalta.

Pistelin kärhökokeiluni posliinihyasinttien viereen ja merkkasin oksanpätkillä. Laitoin varuilta vielä hiekkaa päälle suojaamaan auringolta ja pakkasöiltä. Myöhemmin kesällä syyssyrikkä varjostaa niitä paahteelta, jos päättävät lähteä kasvuun.

Eilisen kurja keli ei houkuttanut ulkoiluun, joten puuhailin taimien parissa sisällä. Osa taimista kaipasi koulimista, kelloköynnökset kärhien katkomista ja jotkut taimet muuten vain huomiota. Tutkin, löytyisikö isoimmista petunioista ja ahkeraliisoista jo kukkanuppuja (ei vielä) ja tarkistin kirvatilanteen. Pari sellerintainta on jostain syystä vetänyt koko kevään ajan jostain kirvoja itseensä, vaikka olen syynännyt niitä ahkerasti ja teipinpalasen kanssa metsästänyt kutsumattomia vieraita. Kokeilin nyt istuttaa ne suurempiin ruukkuihin, jos se vaikka auttaisi. Taimihuoneen muissa taimissa ei ole onneksi yhtäkään kirvaa.

Kaikkiin tomaatintaimiin on vaivihkaa ilmestynyt kukkanuppuja. Tässä nuppujaan esittelee 'Maskotka'

Vaihdoin maaliskuun alussa huonekasveilleni mullat ja päätin samalla tehdä radikaalin toimenpiteen ränsistyneelle anopinhampaalleni. Puskan ulkonäkö ei silmiä hivellyt, joten erotin yhden ruusukkeen omaan ruukkuunsa ja upotin sen kaljuuntuneen varren syvälle mullan sisään. Varmuuden vuoksi säilytin alkuperäisen kasvin, jos vaikka erotettu yksilö päättäisi vetää perusteellisesti herneen sijaan peräti koko palkokasvisuvun lehtiruusukkeeseensa (onpas tämä suomen kielen taivutus hassua, laittaa epäilemään, että onko kirjaimia liikaa vai liian vähän). Toistaiseksi vaikuttaa oikein hyvältä, mutta seurailen nyt kuitenkin vielä ainakin kesään saakka, kuinka tässä käy.

Omaan yksiöön päässyt anoppi (vasemmalla) on suorastaan villiintynyt. Alunperin se oli samanlainen mutristelija kuin nuo kimppakämpässä asujat.

Työpaikallani on eräässä odotustilassa usein orkidea ilahduttamassa kävijöitä. Viimesyksyinen orkidea pysyi kukinnan jälkeen virkeänä, joten se jätettiin huonekasviksi. Nyt siinä on viidessä kohdassa uusia nuppuja tulossa. Sen sijaan joulun jälkeen hankittu yksilö joutui nyt roskiin. Sillä oli luultavasti jotain vikaa juuristossa, sillä sen lehdet menivät hiljalleen kurttuun. Viime hetkellä ennen kuin kollega ehti viskata orkideaa menemään, älysin kysyä, onko hänellä käyttöä sen muoviselle ostoruukulle. Ei kuulemma ollut, joten sain kyseisen purnukan ja vielä tukikepitkin itselleni. 2018 emokasvista irrottamani keiki on nimittäin majaillut koko tämän ajan limpparipullon puolikkaassa ja oli tunkenut juurensakin jo pitkälle pohjarei'istä läpi. Nyt se sai vihdoin isomman purkin ja kauniin, joskin vähän pintakolhuja saaneen suojaruukun. Karo nimittäin tiputti ruukun kerran kodinhoitohuoneen allaskaapista lattialle ja siitä lohkesi pinnoite kahdesta kohtaa. Jäi itselle pysyvä muistutus siitä, että Karo pitää käskeä odottamaan kauempana silloin kun kaapista kaivetaan sille puruluuta. Se ei innoissaan tiennyt, miten päin olisi, joten tunki päänsä ruukkuun ja samalla tiputti sen lattialle.

Pikkuinen orkidea kasvattelee koko ajan lisää nuppuja. Kukkia on nyt kuusi kappaletta ja nuppuja kolme.

Iloista, aurinkoista ja kukkivaa toukokuuta!

P.S. Minulla on ollut tänään kommentointiongelmia joihinkin blogeihin. Blogger ilmoittaa, että kommenttia julkaistessa tapahtui virhe. Oletan, että ongelma korjautuu aikanaan ja yritän muistaa käydä myöhemmin kokeilemassa uudelleen.