sunnuntai 30. elokuuta 2020

Pommiko räjähti?

Takapihalla on taas tapahtunut. Maisemat ovat kuin pommin jäljiltä ja itsekin välillä epäilee, mitähän koko projektista on tulossa.

Pation vieressä jättikokoisiksi venyneet kosmokset ovat alkaneet vihdoin kukkia. Niiden värit sopivat kauniisti purppurarevonhäntiin.
Jopa 170-senttiset revonhännät ja kosmokset peittävät armeliaasti näkymän patiolle, mutta...

... niiden takaa alkaa paljastua multaisa totuus.

Luumutarhan ja metsänreunapenkin välistä on poistunut nurmikaistale. Tai on tuossa kivikasan alla vielä pieni pala muistona.
Onneksi aivan jättiläismäisiä järkäleitä ei paljastunut enää useampia. Tosin en kovin syvältä kaivellutkaan, sillä luumupuiden juuria piti vähän varoa nurmikkoa poistaessa. Nuotiopaikan kivipengerryksessä on jo muutama kivi paikoillaan, mutta työmaa odottaa marjapensaiden luota paria isoa kiveä. Niitä ei jaksa kovin montaa metriä päivässä siirrellä ylämäkeen, joten välissä joutaa tekemään jotain kevyempääkin, kuten lapioimaan multaa tai siirtelemään pikkuisen pienempiä kiviä.
Aloitin eilen polun paikan kaivamisen, mutta siirryin pian kivien kampeamiseen.Vasemman alanurkan kiviä pitää hieman siirtää, jotta polun molemmat puolet ovat samassa linjassa.
Vielä toiselta kulmalta. Istutussuunnitelmia on vähän vaikea vielä tehdä, mutta ajattelin, että pari atsaleaa voisi sopia kivasti tuonne istumakiven puoleiselle osiolle kanadanatsalean kaveriksi.
Koska nurmikkoa lähti taas todella paljon, piti laajentaa pihamörköä. Olen kasannut isompia nurmituppaita pystysuoraksi seinämäksi ja täyttänyt keskelle jäävää koloa pienemmillä palasilla ja irtorikkaruohoilla. Eilen irtorikkoja kertyi niin paljon vähemmän, että kasan keskelle jäi selvä kuoppa. Mutta mitä tapahtuikaan silloin kun lähdin itse sisälle valmistelemaan eilisen päivän grilliherkkuja ja isäntä jäi lasten kanssa sytyttelemään grilliä? Tietysti lapset löysivät montun ja täyttivät sen kaivannosta nousseilla kivillä!
Ennen rikkaruohojen tuomista pitää kärrätä kivet pois. 

Alkaa olla taas tämä aika vuodesta...
Jotta koko postaus ei jäisi pelkäksi mullan ja kivien ihmettelyksi, niin laitetaan loppuun vielä muutama kukkanen viikon varrelta.
Köynnöskuusama kukkii edelleen, mutta kukkien rinnalle on ilmestynyt hauskoja siemenkotia.
Eräällä taimistoreissulla mukaan lähti pensasmustikka 'Goldtraube'. Onko kellään kokemusta kyseisestä lajikkeesta? Ainakin sen pitäisi olla hyvin talvenkestävä.

Pensasryhmän päivänkakkarat 'May Queen' repsahtivat sateissa ja kurkkivat nyt pikkuampiaisyrttien seasta.
Syyshortensia 'Prim White' on tehnyt valtavia kukintoja.

Aurinkopenkissä kukkii runsaasti. Täplät taivasta vasten ovat kosmoksia ja jättiverbenoita. Alaviistosta kuvatessa ei naapureita näy.
Taidanpa lähteä pian takaisin kaivannolle. Viikolla on taas niin paljon töitä, ettei ehdi ihmeempiä puutarhassa puuhailla. Aurinkoista sunnuntaita!

26 kommenttia:

  1. Odotinkin jo tietoja ”pommin jäljiltä” -kohteesta. On se kätevää, että voit välillä rentoutua pienempien kivien ja lapioimisen merkeissä ;). Kieltämättä alue näyttää nyt aika räjäytetyltä, mutta luottamus on vahva lopputuloksesta. Jolleivat pihapuutarhurit osaisi kuvitella tulevaa, olisi monta upeaa kohdetta jäänyt syntymättä.
    Lapsilla on vilkas mielikuvitus ja varmasti nuo projektit houkuttelevat moneen leikkiin paremmin kuin steriili tasamaa.
    Minulla kasvaa monta taimea Goldtraubea, mutta taimet ovat kahden talven jälkeen vielä samankokoisia kuin tuo sinun. Hankin taimet taimistolta, missä niitä mikrolisätään myyntiin, joten ne olivat pieniä (ja halpoja) ostettaessa. Kasvattaja kehui tosi vuolaasti tuon Goldtrauben ominaisuuksia, mutta muuta tietoa ei vielä ole. Tänä kesänä ovat kyllä kasvaneet mukavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kätevää on ja hyvin rentouttavaa :D Eiköhän tuosta joskus valmistakin tule. Tänään sainkin aika paljon aikaiseksi ja löysin, yllätys yllätys, lisää kiviä.
      Lapset ovat keksineet yllättävän paljon erilaisia leikkejä varsinkin tuossa korkeimmassa multakasassa. Luulen, että kun polku valmistuu, niin siinä lasketaan kaikilla mahdollisilla välineillä mäkeä...
      Toivottavasti saamme kumpikin 'Goldtraubeistamme' maistiaiset ensi vuonna. Tuo oma taimeni oli ihan normihinnalla myynnissä, mutta kun esittelytekstissä kehuttiin se maasta taivaisiin, niin oli pakko ostaa kokeeksi yksi. Jännä nähdä, mikä todellisuus sitten on.

      Poista
  2. Kivien kaivamisen kanssa meinaa varmaan välillä loppua usko, mutta näin kivettömän puutarhan ihmisen näkökulmasta olen tosi kateellinen ihanista kivistä! Kivettömyys ei tokikaan tarkoita, että kaivuuprojektit sujuisivat ongelmitta, kivien sijaan joka paikka on täynnä juuria ja joskus löytyy myös ikivanhoja tiilenpaloja tai muuta roskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olisin kateellinen toisten kivistä, jos omalta pihalta ei löytyisi yhtään. Vaikka joskus kieltämättä toivoisi, että kiviä löytyisi hieman vähemmän ja kaivaminen edistyisi nopeammin. Silloin kun kaivoin metsänreunapenkkiä, jouduin viemään ison säkillisen maasta löytynyttä rakennusjätettä roskiin. Nyt olen löytänyt vain yhden paksun muovinkappaleen, yhden laatanpalasen, metrin pätkän sähköjohdon muovipäällystettä ja useita tiilenpalasia. Loput rakennusjätteet on varmaan haudattu niin syvälle, etten ole niihin vielä törmännyt :D

      Poista
  3. Sinä olet paininut kivien kanssa ja minä puolestani paksujen kuusen ja männynjuurien kanssa. Toivottavasti meillä molemmilla on urakan päättyessä haluamamme lopputulos.
    Mukavaa sunnuntain jatkoa sinne teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se herkkua ole puiden juurienkaan seassa kaivella. Tuosta nuotiopaikan kohdalta löytyi jonkun verran ohuita kuusenjuuria, mutta ne menivät helposti lapiolla poikki. Eiköhän kummallekin meistä tule lopulta valmista. Kiitos! Mukavaa sunnuntai-iltaa!

      Poista
  4. No onpas siellä mahtavaa mylläystä😍 Kyllä siitä tulee upea, olen ihan varma👍
    Vaan nyt kyllä nyrjähti sydän kun näin tuon hortensia 'Prim White':n💕💕💕Pakko saada💕 Ja pian💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! :) 'Prim White' on kyllä aika herkullisen näköinen. Osa sen kukista vielä punertuukin kauniisti kukinnan edetessä.

      Poista
  5. Prim White'n kukinto on komean kokoinen ja kaunis. Taidanpa laittaa hankintalistalle minäkin.
    Onhan tuo näkymä kuin pommilla räjäytetty, mutta aika hallittu kuitenkin. Hyvä tuosta tulee, vaikka lapset välillä hommiasi lisäävätkin. Ehkä he ajattelevat, että äiti kasvattaa pikkukivistä isompia.
    Purppurarevonhännän väri on hieno. Laitanpa nekin ensi kevään kasvatuslistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Prim White' on todella kaunis, tosin niin ovat kaikki hortensiat. Jäi vähän epäselväksi, mikä juttu lapsilla oli kivien kanssa, mutta vähän heitä harmitti, kun olin kärrännyt kaikki pois ja tuonut lisää rikkaruohoja tilalle. Kiviä oli täysi kottikärryllinen! Aika monta reissua lapset ovat tehneet niitä juoksuttaessaan.
      Purppurarevonhännät ovat yllättäneet tänä vuonna erittäin positiivisesti. Väri on todella hieno, kukat komeita ja taimikasvatuskin helppoa. Aion ehdottomasti kasvattaa niitä ensi vuonnakin.

      Poista
  6. Mahtava kaivanto! Multaisa totuus ja kivenmurikat muuttuvat kyllä kauniiksi osaksi puutarhaa! Ihan varmasti.
    Minuakin kiinnostaa tuo hortensia nyt ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! 'Prim White' on kyllä kieltämättä kaunis ja kukkien koko jotain hyvin epätodellista.

      Poista
  7. Voi, että jaksat olla ahkera ja projekti toisensa jälkeen valmistuu hyvällä innolla! Kiva, kun lapset pääsevät mukaan, vaikkakin tekevät omia suunnitelmiaan ja tuottavat hitusen takapakkia äidin työn etenemiseen. Upeat revonhännät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kun inspiraatio iskee ja sää suosii, niin pakkohan sitä on muuttaa pihaa mieleisemmäksi :) Helpompi vain antaa lasten puuhastella mukana, vaikka siitä kyllä tulee usein lisätyötä. Montakohan kertaa olenkaan lapioinut samoja multia takaisin kasaan lasten kiipeilyn ja pyllymäkien jäljiltä? :D

      Poista
  8. Onpa ihanan iso alue uusille istutuksille. Valmiina varmasti hieno vaikka iso on urakka. Lapset ne keksii omia projekteja :) Hieno Prim White.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusille istutuksille tuli kyllä ihan ruhtinaallisesti tilaa. Ja lisää tulee, kun vain jaksaisi kaivaa tuosta nuotiopaikan ympäriltä alueen loppuun. Ehkä se jätetään suosiolla odottamaan ensi vuoteen. Lapsilla on valtavan hyvä mielikuvitus ja ehtymätöntä energiaa.

      Poista
  9. Luin nyt samaa vauhtia vasta edellisenkin postauksesi. Lapset ovat ottaneet mörön omakseen, ihanaa luovuutta! (etenkin mukavaa kun minun ei tarvitse korjata jälkiä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Jälkien siivoaminen hidastaa välillä töitä, mutta onpahan lapsilla ollut hetken aikaa hauskaa.

      Poista
  10. Kylläpäs olette ahkeria! Nyt jo näkee, että lopputulos tulee olemaan hieno 🤍 Mukavaa alkavaa syyskuuta 🤍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pitää viikonloppuisin ahkeroida, kun viikolla ei ehdi. Mukavaa syyskuuta!

      Poista
  11. Kyllä on teillä ahkeroitu! Hyvä alue tuosta tulloo tulipaikalle ja kasveille kuhan on valamis. Noita syyshortenssioita on kyllä monta erlaista, miullakin on jo 6 ja ei tuo 'Prim White' vielä oo listassa. Hyvin oot suanu revonhännät kasvatettuu, vaikka hento on taimi alakuun. Vielä ei tarviis hallat tulla eikä tarviis peitellä kasvustoja. Mukavoo syyskuun alakuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säät ovat suosineet juuri sopivasti vapaapäivinä, niin hommatkin ovat edistyneet. Kiitos! Yllättävän nopeasti purppurarevonhännät alkoivat kasvaa maahan päästyään. Viime vuonna kituuttivat paljon pidempään, mutta niille taisikin olla liian kuiva ja paahteinen paikka. Ei tarvittaisi halloja vielä, mutta niiden todennäköisyys kasvaa koko ajan sitä mukaa, mitä pidemmälle syksyyn mennään. Hyvä kun ei ole vielä pakkaselle kuitenkaan mennyt. Mukavaa syyskuun alkua!

      Poista
  12. Teillä ollaan jatkuvasti ahkerana ja mullos muuttuu aina uuteen muotoon - sitä on aina kiinnostavaa seurata! Revonhännät ja kosmokset ovat ihan paras yhdistelmä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh! Nyt kun itsekin vilkaisin, miltä näytti viikko sitten, niin ei meinaa silmiään uskoa. Eli ilmeisesti tässä onkin todella ahkeroitu, vaikka välissä on niitäkin päiviä, jolloin ei vain ehdi tekemään töiden takia mitään. Revonhäntien ja kosmosten kumppanuus näyttää oikein kauniilta kun kosmokset alkoivat vihdoin kukkia. Pitää ensi vuonna muistaa jättää kosmoksilta kokonaan lannoitus pois, jos meinaa niitä tuossa kasvattaa. Köyhemmässä paikassa kukkivat paljon runsaammin.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!