perjantai 14. elokuuta 2020

Jaloja angervoja

Elokuu on jaloangervojen aikaa. Niiden väreissä on runsaasti valinnanvaraa punaisen ja valkoisen ystäville. Ne ovat myös ryhdikkäitä, pysyvät kiltisti paikoillaan eivätkä rönsyile salakavalasti muiden kasvien sekaan. Lisäplussaa on se, että jaloangervot ovat helppoja kasveja kunhan vain kasvualustassa riittää kosteutta. Ne viihtyvät happamassa maassa, joten kalkitsemistakaan ei tarvitse miettiä. Ehkäpä juuri näistä syistä niitä on minullekin kertynyt aikamoinen kokoelma. Minusta jaloangervot ovat komeimmillaan suurina ryhminä. Katsotaanpa ensin kärhökaaripenkin jaloangervoryhmää.

Hyvin hempeän sävyinen japaninjaloangervo 'Peach Blossom' (?) aloittaa kukinnan omista jaloangervoistani ensimmäisenä. Sen kukat alkavat aueta jo heinäkuun puolivälissä.
Korkea 'Weisse Gloria' on myös melko aikainen jaloangervo. Sen kukat ovat komean kokoisia, tuuheita tupsuja.
'Europa' aloittelee heinäkuun loppupuolella. Sillä on kauniisti kaareutuvat, korkeahkot kukinnot.

Seuraavana aloittelee 'Rheinland', joka kukkii hieman tummemman sävyisin kukin kuin 'Europa'. Nämä olivat viime kesänä hyvin pieniä jakopaloja, joten eivät ole vielä niin korkeita, mitä niiden pitäisi olla.

Takimmaisena kärhökaaripenkin jaloangervoryhmässä on korkea, melkein violetinsävyinen 'Amethyst'. Se on näistä selvästi myöhäisin kukkija.
Ja tässä koko ryhmä pari viikkoa sitten. 'Amethystit' takana ovat vasta alkaneet saada väriä, kun etualan japaninjaloangervot ovat jo kukintansa loppupuolella.
Toiselta puolelta kuvattuna näkyy paremmin eri lajikkeiden kolmiomaiset ryhmät.
Jaloangervoryhmä tulee vielä muuttumaan kunhan sen keskellä oleva alppiruusu kasvaa kokoa. Toistaiseksi saavat kuitenkin kasvaa melko tiheässä. Kärhökaaripenkin takana majapenkissä on myös isohko ryhmä jaloangervoja. Sain äidiltäni keväällä muutaman ison 'Cattleya' -jaloangervon, jotka piti laittaa aivan pieniksi palasiksi. Istutin ne melko tiheään tyhjälle mullokselle, mutta muutoksia tulee kunhan keksin hyvän istutussuunnitelman majapenkkiin.
Osa taimista jaksaa kukkiakin, vaikka olivat keväällä todella pieniä. 'Cattleya' on melko korkea, vaikka se ei näin ensimmäisenä vuonna vielä näykään.
Takapihan suunnalla on lisää jaloangervoja.
Hiekkalaatikon vieressä 'Fanalit' eivät selvästi pidä siitä, että lapset juoksevat koko alkukesän niiden yli ja viskovat koko kesän hiekkaa päälle. Kukkivat kuitenkin jotenkuten.

'Brautschleier' on samanmallinen "häpsikäs" kuin 'Europa'. Näiden takana on 'Weisse Gloriaa', jotka jäivät vielä tänä vuonna aika mataliksi eivätkä kukikaan kunnolla. Ehkä ensi vuonna ne nousevat selvästi korkeammalle.

Kantopuutarhassa on kolme minikokoista 'Monique' (?) -jaloangervoa. Mittakaavana etualalla esikko ja takana lemmikinlehtiä. Nämä eivät kovin kookkaiksi edes kasva, joten sopivat hyvin kantopuutarhan minimaailmaan.
Kantopuutarhan vieressä on vielä ryhmä 'Erica' -jaloangervoa, mutta ne ovat vasta nupullaan. Niillä on melkein puutarhan varjoisin paikka, joten se myöhästyttää vähän kukintaa. Tästä postauksesta kuitenkin näkee, kuinka pitkän kukinta-ajan jaloangervoilla voi saada, kun valitsee sopivia lajikkeita.

23 kommenttia:

  1. Sinulla on laaja kokoelma jaloja angervoja, ja ne tosiaan sopivat ryhmäistutuksiin. Oman
    Sinulla onkin laaja kokoelma jaloja angervoja ja ne tosiaan sopivat ryhmäistutuksiin - saavat mukavasti kavereistaan apua kauaksi näkyvää väriloistoa ajatellen.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, aloittamani kommentti katosi kesken kaiken näkyvistä, ja hups... näyttää ilmaantuneen julkaisuun kuitenkin. Kummallista ja ... näyttää höpsöltä.

      Poista
    2. Höh, blogger tekee taas jekkujaan. Onneksi kommentti kuitenkin tuli.

      Poista
  2. Jaloangervot o munki suasikkiperennoja. Näyttävän ryhymän oot niistä koonnu kärhökaaripenkkihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaloangervot tuntuvat viihtyvän tuossa kärhökaaripenkin mutkassa. Savinen pohjamaa varmaan auttaa asiaa.

      Poista
  3. Näitä hattarapilviä saisi olla enemmänkin pihalla. Minulla on myös matalaa kääpiöjaloangervoa, joka kukkii todella myöhään, sekin on ihan kivaa. Kauniisti kukkivat ja ihana tuollainen jaloangervoille pyhitetty alue.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on varmaan sitä 'Pumila'-lajiketta? Minulla ei sitä ole siksi, koska se ei välttämättä ehtisi kukkia täällä ennen kuin ensimmäiset hallayöt palelluttavat niiden kukat. Se on kyllä todella kaunis maanpeittäjä. Kiitos!

      Poista
  4. Ihanan hempeitä sävyjä jaloangervoissasi!
    Minulla on vain näitä pensasangervoja, ei yhtään jaloa vielä.

    VastaaPoista
  5. Jaloangervoja on monenlaisia ja värisiä. Kauniita ovat.

    VastaaPoista
  6. Ihastuin pari vuotta sitten jaloangervoihin. Harmikseni eivät oikein menesty meillä, savimaa kuivuu välillä ihan liikaa. Jaksan kuitenkin sinnikkäästi kokeilla, keväällä istutin taas pari uutta. Ovat komeita tuollaisina suurina alueina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä teiltäkin löytyy vielä kohta, jossa jaloangervot viihtyvät.

      Poista
  7. Voi ihanuus, kuinka kauniita ja hyvin voivia angervoja sinulta löytyykään 🤍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihan kaikki eivät ole kerrasta löytäneet mieleistään paikkaa. Esimerkiksi nuo 'Amethystit' vain sinnittelivät hädin tuskin hengissä toisessa kukkapenkissä. Näen ne ensimmäistä kertaa ikinä noin komeina kuin nyt.

      Poista
  8. Minäkin olen ihastunut noihin jaloangervoihin! Pari koeyksilöä minilla mökkipihalla. Ties vaikka hankkisin niitä lisää, kun ovat niin kivoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja pianhan saat jaettua koeyksilöistäsikin uusia taimia, jos näyttävät viihtyvän hyvin. Jaloangervot sopivat hienosti metsäisempiinkin maisemiin, kuten mökkipihallesi.

      Poista
  9. Jaloangervot ovat yksiä perusperennoja omalla pihallanikin - ja pitkäikäisimpiä. Ja sinulla kasvaa lajeja, joita en edes tiennyt olevankaan. Hieno syyskukkija.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin törmään jatkuvasti sellaisiin lajikkeisiin, joista minulla ei ole aavistustakaan. Jaloangervolajikkeita täytyy olla satoja!

      Poista
  10. Upea kokoelma jaloangervoja! Ne kuuluvat minunkin suosikkeihini loppukesän kukkijoista. Aurinkoista elokuun jatkoa!

    VastaaPoista
  11. Oi, miten paljon! Nämä ovat kyllä upeita kasveja.

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!