Ei ihan putkeen mennyt...

Kulunut kesä oli kokeilujen kesä kasvimaalla. Testasin monta itselleni aivan uutta viljeltävää enkä aina niin hyvällä menestykselläkään. Ajattelin laittaa tänä kesänä oppimani asiat muistiin ensi vuotta varten, jotta onnistumisprosentti kasvaisi. Varjoisa kasvimaa tuo omat haasteensa hyötytarhailuun, joka ei muutenkaan ole vahvin osa-alueeni puutarhanhoidossa. Tulossa on siis kantapään kautta -postaus.

ESIKASVATUKSISTA:

Esikasvatukset kannattaa aloittaa jonkun verran siemenpussien ohjeita aiemmin. Erityisesti pitkän kasvukauden vaativa ruusukaali pitää kylvää reilusti aiemmin, sillä muuten satonäkymät näyttävät aika vaatimattomilta.

Syyskuun puolivälissä kahdessa ruusukaalin varressa näkyi pieniä palleroisia. Pieniä todellakin: suurimmat olivat vajaan sentin halkaisijaltaan.

Esikasvata kurpitsat isoissa ruukuissa. Pidä ulosistutusvaiheessa harsoa niiden päällä siihen asti, että alkavat kukkia. On kuitenkin liian kylmää, kuumaa, tuulista, sateista tai kuivaa niille ja jurottavat.

Tomaatitkin kannattaa vaihtaa reilusti isompiin ruukkuihin esikasvatuksen loppuvaiheessa, vaikka aikoisi istuttaa ne "aivan pian" ulos lopulliseen kasvupaikkaansa. Se "aivan pian" on kuitenkin kolme viikkoa myöhempään, mitä alunperin suunnitteli. Niille ei myöskään riitä edes kaksinkertainen harso suojaksi avomaalle, vaan tarvitsevat koleiden ja varsinkin tuulisten jaksojen ajaksi muovia suojakseen. Kuluneena kesänä meillä oli kaksi kylmää jaksoa, jolloin pelättiin jopa hallaöitä: ensimmäinen oli heinäkuun alussa, toinen heinä-elokuun vaihteessa. Tomaatit jurottivat käytännössä koko kesän ja aloittivat aivan järkyttävän kasvuspurtin elokuussa. Varkaita ja kukkia puski joka puolelta ja siivosin ylimääräistä kasvustoa muutaman päivän välein kompostiin, jotta tomaatit ymmärtäisivät keskittää kasvunsa raakileisiin. Tilanne olisi ehkä ollut pelastettavissa, jos syksy olisi ollut pitkä ja lämmin. Sen sijaan jouduin viikko sitten illalla taskulampun valossa keräämään raakileet kiireen vilkkaa sisälle kypsymään. Tarjottimella on monta omenaa tomaattien seurana, mutta epäilen, kypsyvätkö siltikään.

Tämä olisi hyvä näky heinä-elokuun vaihteessa. Minun tomaattini olivat eri mieltä kasvamisen ja kukkimisen ajankohdista ja olivat tässä tilanteessa vasta syyskuun puolivälissä.

SUORAKYLVÖT:

Älä käytä harsoja siemenkylvöissä! Niiden alla etanat pistävät kunnon bileet pystyyn kun linnutkaan eivät pääse häiritsemään. Kylvökset kuivuvat yllättävän nopeasti eikä niiden vointia edes huomaa. ellei kurkistele harson alle.

Tänä kesänä meillä riitti etanoita kasvimaalla. Ensin ne söivät kaikki vastaitäneet papujen ja mustajuurien taimet, sen jälkeen jatkoivat herkuttelua nauriiden ja tatsoiden lehdillä.

Ruusu- ja lehtikaalien väleihin sopii vaikka mitä pitkän aikaa. Kunnon kasvuspurtti alkoi niillä vasta heinäkuun lopulla, joten väleistä olisi hyvin ehtinyt kerätä sadon retiisejä, salaatteja ja vaikka sipulia. Valkosipulienkin väliin mahtuu vaikka mitä. Tosin porkkana ei ole hyvä, jos itäminen viivästyy, sillä silloin joutuu nostamaan ne valkosipulien mukana. Karottiporkkana voisi toimia paremmin.

Elokuussa ruusukaalien väleihin ei sopinut enää mitään. Valkosipulien sadonkorjuussa nousseet porkkanat olivat tämän vuoden kookkaimmat.

Suorakylvöt heinä-elokuussa eivät varjoisalla kasvimaallamme ehdi tuottamaan satoa, ellei syksy ole poikkeuksellisen pitkä ja lämmin. Tänä vuonna niin ei ollut. Jos viitsisi kesäkuussa puuhastella vielä taimikasvatusten kanssa, niin voisi esikasvattaa ruukuissa hyötykasvien taimia ja istuttaa niitä aikaisemmin korjattavien kasvien tilalle. Todennäköisesti sellainen ei innosta minua yhtään kevään taimirumban jälkeen, joten ehkä pitää vain suunnitella kevätkylvöt niin, että hitaasti kasvavia on harvakseltaan siellä sun täällä ja nopeasti sadonkorjuuikään tulevat kasvit ovat niiden väleissä. Siinä vaiheessa kun ensimmäiset korjataan, niiltä vapautuu tilaa pidemmän kasvukauden vaativille kasveille.

Papuja voi kasvattaa ohjeita tiheämmässäkin, kunhan tuki on tarpeeksi iso. Aivan papujen viereen mahtuu kasvamaan vaikka mitä lyhyen kasvukauden vaativaa. Tosin meillä pavut pitää esikasvattaa, jotta ehtivät tehdä satoa. Korkeat, kapeat ruukut (esim. wc-paperihylsyt) ovat matalia parempia.

Papupenkin reunuskasvina oli tänä vuonna kuukausimansikkaa. Helmikuussa kylvetyistä siemenistä tuli näin komeita puskia, jotka aloittivat kukinnan elokuussa. Raakileita on paljon, mutta voi olla, etteivät ehdi kypsyä. Toivottavasti talvehtivat hyvin ja tekevät paljon makoisia mansikoita ensi vuonna.

MUUTA:

Hanki harsoille sellaiset tukikaaret, etteivät harsot mene riekaleiksi ensimmäisessä kovassa tuulenpuuskassa. Oksat ja rimoista tehdyt tuet eivät ole milloinkaan tarpeeksi sileitä. Kaalikasveille kannattaa harson sijaan hankkia hyönteisverkkoa, jotta eivät läkähtyisi kuumuuteen. Niinkin meinasi alkukesän hellepäivinä käydä.

KUINKA SADON TÄNÄ VUONNA KÄVI?

Salaattia, herneitä ja nauriita olemme saaneet yllin kyllin. Sokeriherneitä on pakastettukin muutamia pussillisia. Retiisejä saimme tarpeeksi. Mangoldit kasvoivat hitaanlaisesti, mutta saimme kuitenkin jonkun verran satoa ruokapöytään ja ihan pakastimeenkin asti. Reilu viikko sitten nostimme lasten kanssa porkkanat ja ylläriperunat sekä keräsimme härkäpavut. Yhteensä saimme puolikkaan ämpärillisen satoa. Härkäpapuja olemme toki keränneet jo monta kertaa, eli ne onnistuivat tänä vuonna, mutta pettymyksen muodostivat huonosti itäneet porkkanat, jotka eivät suostuneet muutenkaan kasvamaan kokoa. 'Blauhilde'-papuja saimme pari kourallista ennen niiden paleltumista. Ensimmäiset paprikat syötiin elokuussa, nyt loput kypsyvät chilien kanssa eteisessä. Kukkapenkeissä kasvaneet lehtikaalit menivät rusakoiden suuhun, mutta kasvimaalla oleva taimi oli ainakin vielä eilen jäänyt niiltä huomaamatta. Korjaamatta ovat vielä palsternakat, ainoa etanoiden hyökkäyksestä selvinnyt mustajuuri sekä maa-artisokat. Ja ne ruusukaalit. Loppukesällä kylvin vuonankaalia ja ne kasvavat hitaasti, mutta varmasti. Katsotaan, saisiko niistä korjattua tuoretta salaattia joulupöytään.

Pieniä, mutta makeita suippopaprikoita.

Ei siis ihan surkea hyötytarhailukesä kuitenkaan, kokonaisuushan ratkaisee eikä yksittäiset satotappiot!