Uusia syyskukkijoita

Aika kuluu niin hirmuista vauhtia, etten meinaa enää pysyä perässä ollenkaan. Suurin syypää tähän tilanteeseen on varmastikin työt, joita on ensimmäistä kertaa sitten opiskeluaikojen tarjolla yllin kyllin. Ehkä maanantaina ollut vapaapäivä olisikin kannattanut käyttää puutarhan sijaan kodin ja töiden kannalta järkevämmin, heh. Tehty, mikä tehty ja sillä mennään. Tähän postaukseen keräsin viikonloppuna otettuja otoksia puutarhani uusista kukkijoista. Kurkataan ensin aurinkopenkin ihanaisia.

Koreatörmäkukat nuppuilevat tuskastuttavan pitkään, mutta vihdoin ensimmäinen oli saanut muutaman kukan auki. Ne meinasivat jäädä kokonaan huomaamatta, sillä kukkavarsi oli kaatunut ja piilotteli leijonankitojen alla.

Hempeän pinkki leijonankita on kaunis pari purppurarevonhännän kanssa. Tämä yhdistelmä toistetaan ehdottomasti ensi vuonnakin.

Kasvatin tänä vuonna ensimmäistä kertaa purppurarevonhäntää. Ensimmäinen kokeilu oli myös taustan hempeät tarhakukonkannukset. Kummatkin alkavat vasta nyt olla parhaimmillaan, mutta parempi sekin kuin ei milloinkaan.

Viime syksyn alelöytö punatähkä 'Floristan Weiss' nosti kukkansa sotilaalliseen riviin. Hauskasti sen juurelle sattui paljon valkoisia belliksiä. 

Viime kesänä ostettu purppurapunalatva 'Phantom' kukkii nyt kauneimmillaan. Keväällä jakotaimena saamani korkea purppurapunalatva ehti jo kukkia, mutta luulen, että ensi vuonna molemmat kukkivat yhtä aikaa eri korkuisina.

 Siirrytään aidan taakse kivikkorinteeseen.

En ollut alkuun varma, pidänkö niin hirmuisesti loistosädekukkien väristä, mutta nyt se on oikeastaan aika kiva kun keltainen väri on vähentynyt ja oranssi tummunut punaisemmaksi. Sopii hienosti valkeaan aitaan ja nukkapähkämöihin.

Viime syksynä ostamani kaukasiantörmäkukkakin alkaa availla kukkiaan.

Tulin istuttaneeksi sen punatähkien taakse. Väripari on aika erikoinen, mutta ehkä ne sopivat olemaan yhdessä. Tarkkaan kun katsoo, niin törmäkukan heteissä on samanlaista lilanpunaista väriä kuin punatähkässäkin.

 Takapihalla kukinnan on aloittanut syysasteri.

Kai se on sitten syksy...

Viime syksyn syyskylvöistä kasvanut päivänkakkara 'May Queen' alkaa kukkia. Yksi taimi kukkii, muutamassa on nuppuja ja loput kukkivat kai ensi vuonna.

Päivänkakkara 'May Queen' näyttää aivan tavalliselta päivänkakkaralta. Mitä eroa niillä sitten on?

Mittanauha sen paljastaa. Vähän isompi kuin se niityillä kasvava perusversio.

 Mittanauhan kanssa kun ulkoilin, niin olihan se mitattava tämän hetken isokukkaisin kärhökin.

'Jan Pawel II' on häkellyttävän isokukkainen. Näytti, että kärhökaaren laella olisi ollut isompiakin kukkia, mutta milläs niitä sieltä korkeuksista mittailet.

Odotan malttamattomasti seuraavaa vapaapäivää, että ehtisin käydä puutarhassa katsomassa, mitä sinne kuuluu. Ja ehkä jatkamassa niitä kesken jääneitä projekteja. Onneksi on ollut sen verran viileämpää ja kosteaa, että ehkä ruukkukukatkin pärjäävät muutaman päivän ilman hoitoa. Tosin pahoin pelkään, että pari taivasalla ollutta voi pian kärsiä jo liikamärkyydestä... Mukavaa loppuviikkoa!