Mitähän oikein ajattelin?

Sattuu sitä näemmä minullekin hetken mielenhäiriöitä. Käväisin tässä eräänä päivänä parissa puutarhamyymälässä katsastamassa tarjouskasvilaarit. Perennat, kärhöt sekä marjapensaat olivat lähinnä mielessäni, sillä talvetuspaikat alkavat olla jo täynnä.

Eteisessä on tungosta, kuten kuvasta näkyy. Syyssyrikkä puskee uutta kukkaa sen minkä ehtii. Tajusi kai joutuvansa kellariin heti kun lopettaa kukinnan...

Ensimmäisestä myymälästä matkaan lähti valkovarjohiippa, jolle keksin samantien paikan joko varjokujan aluskasvina tai autotallin vierellä olevasta kärhökaaripenkin viimeisimmästä jatko-osasta. Varsinkin autotallinvierus tarvitsee kasveja, joten tätä voisi sanoa kelpo hankinnaksi.

Myymälän kuva on tällä hetkellä kauniimpi kuin ostamani yksilö, joka on alkanut hyvää vauhtia ruskaantua.

Samasta paikasta nappasin puhtaasti heräteostoksena tarhasyysvuokko 'Paminan'. En ole kuullut ylistyksiä syysvuokkojen talvehtimismenestyksestä ja oma taimeni on vielä kaiken lisäksi aika pienikin. Netin mukaan se tarvitsisi suojaisan, aurinkoisen tai puolivarjoisan paikan. Kasvualustan pitäisi olla syvämultainen ja ravinteikas, puiden katveessa, mutta ei puun juurien seassa. Kasteluakin hän vaatii kuivina kausina. Ja erityisesti nuorena talvisuojausta. Tulikohan tehtyä virhehankinta?

Terhakat pikkutaimet ja kaunis kuva saattoivat sekoittaa pääni. Ehkä myös se, että hallayöt ovat verottaneet todella paljon puutarhani tämän hetken kukkijoita.

Seuraavasta paikasta mukaan lähti lohdutuksena vaaleanpunaisia kevättähtiä ('Rosea'). Lohdutuksena siksi, etten löytänyt kummastakaan myymälästä rusokoiranhampaita, joita lähdin alunperin etsimään. Tässä vaiheessa tullaan sitten siihen varsinaiseen päässä sumenee -kohtaukseen. Pelkkää kevättähtipussia kassalle viedessäni törmäsin komeaan verililjapuuhun, johon oli lätkäisty kuumottava hintalappu: 1€ (normaalihinta 12.90€). En ole erityisemmin haikaillut verililjapuuta eikä nyt olisi ollut tarvettakaan yhdellekään sisällä talvetettavalle kasville, mutta jotenkin ruukku vain liimautui sormiini kiinni eikä irronnut ennen kuin pääsi auton takakonttiin.

Puska tukkii kolmasosan kulkuväylästä, vaikka toisen puolen lehdet joutuvat olemaan lytyssä ikkunaa vasten. Mutta onhan se kieltämättä aika hieno.

Nyt tarvitsisin vähän neuvoja, jos jollakulla sattuisi olemaan verililjapuun kasvattamisesta kokemuksia. Kaikki, mitä sain puutarhamyymälän kenties väärällä jalalla heränneestä myyjästä irti, oli se, että valoisassa pitää talvettaa eikä vaadi kesällä mitään sen kummempaa hoitoa. Aika leväperäiset ohjeet, sanoisinko. Onneksi eteisestä vapautuu reilusti talvetustilaa, kun paprikat ja chilit ovat kypsytelleet satonsa. Vai onko talvella 5-asteinen eteinen liian kylmä sille?

Siemenkirjeen chilit ovat tehneet reilusti raakileita. Ensimmäiset kaksi melkein kokonaan punaista pilkottelevat melkein kuvan alareunasta. Aikaisemmat kokemukset ovat opettaneet, että chileissä pienemmät ovat tulisempia. Uskaltaakohan näitä edes maistaakaan?

Muistatte varmaan, kuinka keväällä sisuunnuin 'Patio Red' -paprikan siemeniin, jotka eivät meinanneet itää sitten millään. Vihdoin yksi (noin 40 siemenestä) iti ja aloitti tuskastuttavan hitaan kasvun. Hitaasti ovat myös raakileet kypsyneet, mutta nyt alkaa näyttää jo hyvälle. Seuraavat kaksi saadaan varmaan joulupöytään...

Viikonlopun suunnitelmissa on saada keskeneräisiä puutarhaprojekteja edes pieni askel eteenpäin. Uudet ostokset ehdin istuttaa jo autotallinvieruspenkkiin väliaikaissijoitukseen ja kevättähdet piilottelin aurinkopenkkiin kevätkurjenmiekkojen sekaan. Saa nähdä, ehtivätkö kukkia keväällä edes hetken aikaa yhdessä. Millaisia viikonloppusuunnitelmia teillä on?