Kärhöpuolimaraton, osa 1

Oletteko kärhöjen ystävät linjoilla? Minulta on välillä toivottu kunnon kärhöpostausta, joten täältä pesee niitä oikein kaksin kappalein! Tungin kahteen puolimaratonin mittaiseen postaukseen kuvat joka ikisestä kärhöstä, joka tällä tontilla on viime kesän aikana kukkinut joko ruukussa tai maassa. Aloitetaan alkukesällä kukkivista alppi- ja tarha-alppikärhöistä ja edetään niistä kohti loppukesän kaunottaria.

Tarha-alppikärhö 'Pink Dream' tekee suuret ja mahtavan kerrannaiset kukat.

Tarha-alppikärhö 'Pink Flamingo' (?) on kooltaan maltillisempi ja väriltään hennompi.

Se ihan tavallinen sininen alppikärhö. Oletan tälle vuodelle runsaampaa kukintaa, sillä versot on huolella paketoitu verkolla suojaan jänöiltä.

Tarha-alppikärhö 'Albina Plena' tekee myös komean kerrannaiset ja melko kookkaat kukat.

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä tarha-alppikärhö 'Purple Dream'.

Kaikki tähänastiset kärhöt pitää muistaa syksyllä suojata jäniksiltä, sillä niiden versot maistuvat talvella pitkäkorville kuin heinä konsanaan. Jänön jäljiltä on turha haikailla kukintaa seuraavana kesänä; alppi- ja tarha-alppikärhöt kun kukkivat edellisen vuoden versoilla. Siinä onkin ehkä suurin syy siihen, miksi minulla ei ole useampia tämän kategorian kärhöjä. Talvisuojaus on minusta tympeää puuhaa ja verkkojen kerääminen keväällä pois melkein yhtä tympeää. Kärhöt myös vihertyvät keväällä melko hitaasti, joten ne näyttävät pitkään pelkiltä risukasoilta. Sitten kun ovat päässeet kunnolla kasvun vauhtiin ja kukkivat, kaikki vaivannäkö ja kevään risuisuus kuitenkin unohtuvat. Siirrytään seuraavaksi pieni- ja pienehkökukkaisiin loppukesän kärhöihin. Niitä ei tarvitse suojella jäniksiltä, sillä ne puskevat joka kesä maasta uudet versot ja kukkivat niillä.

Tarhakellokärhö, eli tiukukärhö 'Arabella' on takuuvarma menestyjä. Tämä ei kierry itse tukeen, joten se saa kasvaa minulla maanpeitekasvina.

Tarhaviinikärhö 'Krakowiak' kukki ensimmäistä kertaa ja aloitti todella myöhään. Siinä näkyykin kylmästä ja kosteudesta aiheutuneita laikkuja.

Mukaan lasketaan myös syysaleista hankitut kellarissa talvehtijat, kuten tämä mantsuriankärhö.

Edellisen kuvan mantsuriankärhö pääsee keväällä viinikärhö 'Madame Julia Correvonin' naapuriksi.

Tarhaviinikärhöt 'Pernille' ja 'Etoile Violette' sopivat upeasti yhteen.

Tässä vielä toinen kuva 'Etoile Violettesta', joka pääsi myöhäisen istutuksen takia kunnolla vauhtiin vasta myöhään syksyllä.

Iloisesti sekaisin tarhakellokärhö 'Zoprika' (PRINCESS KATE), tarhaviinikärhö 'Justa' sekä loistokärhö 'The President'.

Tarhaviinikärhö 'Polish Spirit' yhdessä kelloköynnöksen ja loistokärhö 'Innocent Blushin' kanssa.

Parissa viimeisessä kuvassa olikin jo pienet maistiaiset loistokärhöistä, jotka täyttävät koko seuraavan postauksen. Mantsuriankärhön pari-kolmesenttisistä kukista siirrytään kerralla jopa ruokalautasen kokoisiin upeuksiin. Myös tämän postauksen suurimmat kukat ('Polish Spiritillä' ehkä) jäävät toiseksi loistokärhöjen rinnalla ja joillakin myös kukkien määrä on hengästyttävän runsas. Loistokärhöt olivat tämän tontin ensimmäisiä kärhöjä, joten ne ovat saaneet aikaa juurtua paikoilleen. Tiedossa on siis makeaa mahan täydeltä ja väriä varmasti riittävästi piristämään vaisun valkeita talvipäiviä (tai epämääräisen harmaita osassa maata). Pysykäähän siis kärhöjen ystävät kanavalla!