Joulukukkia, kylvöjä ja taimia

Hyasintti sopinee myös keskelle talvea.

Marraskuun alkupuolella ostamani hyasintin sipulit ovat nyt aloittelemassa kukintaa. Eivät ihan ehtineet joulukukiksi kellarin viileydessä eikä se toki ollut tarkoituskaan. Joulun aikaan kukkia oli riittämiin, joten jätin hyasintit mieluusti kellariin odottelemaan kukatonta hetkeä. Kuukausi sitten hyasintit pääsivät eteiseen ja viimeisen viikon ajan ne ovat olleet keittiön ikkunalla. Ensimmäinen kukinto alkoikin aueta juuri sopivasti silloin kun viimeinen amarylliksen kukkavana joutui kompostiin. Suorastaan täydellinen ajoitus siis.

Hauskasti nämäkin näyttävät ajoittavan kukintansa perätysten, vaikka ovat saaneet täsmälleen samat kasvuolot ja -ajat.

Ja sitten kun punaiset ovat kukkineet, nämä siniset aloittavat.

Kasvikaruselli pyörii hyvin jo tähän aikaan vuodesta, sillä joulun aikaan kukkineet hyasintit ovat vuorostaan siirtyneet eteiseen odottelemaan kevättä. Sinne siirtyvät kukinnan jälkeen myös nämä nyt kukintaa aloittelevat hyasintit. Ja jotta kukat eivät lopu, taidan hakea kompostiroskia viedessäni kellarista hollanninkurjenmiekatkin karusellin kyytiin. Josko ne vaikka aloittaisivat kukintansa hyasinttien jälkeen? Eteisen muratit ovat valitettavasti edelleen evakossa. Eivät ole päässeet kirvojen takia vieläkään takaisin omalle paikalleen. Luulin jo, että kirjavalehtisestä olisi kirvakanta lopullisesti taltutettu ja siirsin sen suihkusta kodinhoitohuoneen ikkunalle erilleen kirvaisemmasta liuskalehtisestä. Joka päivä löydän kuitenkin edelleen yksittäisiä minikokoisia kirvankutaleita senkin latvoista. Löysin kaapin perukoilta yhden tuholaistorjuntapuikon, jonka lykkäsin muratille kun ei kerta luomukonstit auttaneet. Ehkä ei auta muu kuin luovuttaa ja käydä ostamassa torjuntatikkuja toisellekin muratille laitettavaksi. En ole koskaan ennen törmännyt näin sitkeähenkisiin kirvoihin!

Lisää kyytiläisiä karuselliin, eli toinen erä perennoja. Vielä pitää peitellä siemenet.

Muistin yhtäkkiä sen, että kylvin tammikuussa vasta puolet perennoista. Tuli hamstrattua siemenkirjeestä sen verran paljon lajeja, että kylvettävää riitti kahdelle kerralle. Ensimmäiseen erään tammikuun puolivälissä tuli 16 ruukkua, tähän toiseen vain kahdeksan, tosin kolmeen ruukkuun tuli kahta sorttia, eli yhteensä 11 eri kasvia. Jotta numerokoodit eivät mene sekaisin, toisen kylvön numerointi jatkuu siitä, mihin ensimmäisessä kylvössä jäätiin. Numeroiden takaa löytyy seuraavat lajit: 17. tähtilaukka, 18. valkoinen laukka, 19. mäkitervakko, 20. tarhaillakko, 21. juurisikuri, 22. kyläneidonkieli, 23. tummansininen kurjenmiekka, 24. alppiasteri, 25. karhunjuuri, 26. valkea tiibetinkatkero ja 27. kivikkotörmäkukka. Parin päivän päästä käyn kaivamassa ne lumihankeen saamaan kylmäkäsittelyä. Näistä en taida tuoda mitään sisälle, vaan saavat olla kevääseen saakka ulkona ja itää omia aikojaan.

Loppusyksyllä itäneet vaaleajouluruusun taimet näyttävät nyt tältä. Nämä ovat olleet eteisen valoisimmalla ikkunalla.

Alan pikkuhiljaa päästä kevätfiiliksiin, vaikka vielä ei kylvösormia hirmuisesti pakotakaan. Kutittelee vain pikkuisen, mikä on aivan hyvä tähän vuodenaikaan nähden. Tammikuun lopussa kylvetyt chilit ovat itäneet, samoin 7.2. kylvetyt sellerit. Chileistä tuoreet siemenet itivät 100-prosenttisesti, vanhoista vain yksi yhdeksästä siemenestä. Viisi tainta riittää kuitenkin vallan mainiosti meille, joten en aio tehdä niistä uusintakylvöjä. Tai ainakin toivon, että kaikki taimet jäävät henkiin. 'Hungarian Yellow Wax Hot' sekä vanha takapotkuinen tulinen chili pääsivät omin neuvoin irti siemenkuorestaan ja levittelevät virkeinä sirkkalehtiään. Sen sijaan kumpikin 'Lombardo' jäi jumiin "hattuunsa" ja tarvitsi lopulta apua siemenkuoren repimiseen. Pahoin pelkään, että pienempi taimista ei välttämättä jaksa lähteä kasvuun. Kuuluukohan kovempi siemenkuori kyseisen lajikkeen ominaisuuksiin vai satuinko kylvämään vain sopivasti pussin kehnoimmat siemenet?

Sellerit ovat vasta pari päivää sitten itäneet, chilit jo aiemmin. Reppanat 'Lombardot' ovat ylinnä.

Kylvin sellereitä aika reilusti, sillä siemenet olivat jo ohittaneet parasta ennen -päiväyksensä. 'Prinz'-lajikkeen päiväys oli jo 2020 ja tuoreemman 'Dolvin' 2021. Jostain tarjouksesta oli varmaan tullut napattua pussi, vaikka oli entisiäkin jäljellä. Jos pari itänyttä prinssin tainta selviää kasvimaalle saakka, voi tehdä syksyllä vertailua sellerien lajikeominaisuuksista. 'Dolvia' en ole aiemmin kasvattanutkaan. Muutaman hennon taimen onnistuin jo kaatamaan varomattomalla kastelulla, mutta onneksi taimia on yllin kyllin. Onnistuin myös sähläämään kelloköynnösten siementen kanssa. Oli tarkoitus liottaa niitä tunnin verran mutta mitenköhän asia unohtui ja vasta kahden vuorokauden päästä huomasin siementen lilluvan edelleen vesiastiassa kodinhoitohuoneen pöydällä. Kiitin itseäni siitä, että päätin kuitenkin laittaa likoamaan vain viisi siementä enkä koko pussillista! Vajaan parin viikon odottelun jälkeen mullan pinnalla ei näy mitään, mutta varovasti kaivellen viidestä siemenestä kahteen on ilmestynyt sirkkajuuren alku. Odotellaan siis vielä hetkinen ennen uusintakylvöjä.

Eteisessä 'Hello Amber' -jouluruusu alkaa muuttaa kukkiensa väriä tummanpunaisesta vaalean kautta vihreäksi. Ihana kukinta lopuillaan siis.

Perennojen, sellerien ja kelloköynnösten kylvön lisäksi multaan on nyt päässyt kuukausimansikkaa 'Yellow Wonder'. Kohta on viritettävä kasvivalokin taimien iloksi ja naapurien huvitukseksi, ainakin jos päivät ovat edelleen yhtä pilvisiä kuin tähän asti. Viimeisen vuorokauden ajan meillä on satanut lunta ihan tuiskuttamalla. Edellisen postauksen kuvissa näkynyt puutarha-aita on nyt kokonaan kadonnut hangen sisään, joten lunta alkaa olla siinä kohdassa lähemmäs 90cm. Onneksi muualla on vain 50-60cm!