Stonehenge ja Sunny Beach

Eilen ja tänään on tullut kärrättyä maa-aineksia niin, että lihaksia kivistää varmasti ensi viikollakin. Laitoin ystävälle kuvaviestin työmaistamme ja hän kysäisi, onko meillä vuokralla joku pienkuormaaja. Vastasin hänelle, että sellainen isäntä-malli toimii hyvin Minna-lisäosan kanssa.

Tässä se nuotiopaikka nyt sitten olisi viimeisiä silauksia vaille valmiina.

Aamu aloitettiin kärräämällä pienessä tihkusateessa kivituhkaa Stonehengelle, eli nuotiopaikalle. Minä asettelin suodatinkangasta ja isäntä hoiti raskaammat hommat. Taukojumppana hän kävi pyöräyttämässä kasvimaan käytävän tukkineen kuorma-auton kokoisen kiven autotallin nurkille (avitin kyllä pikkuisen). Siitä se hilattiin tänään aidanpätkää, pyöreitä pölkkyjä ja kuormaliinoja apuna käyttäen nuotiopaikalle. 

Kasvimaalta löytynyt murikka jäi yön ajaksi parkkiin autotallin kulmille.

Nurmikkoa pitkin mentiin ronskisti vetämällä, pation yli koko komeus vieri pölkkyjen päällä. Aidan laudat alkavat olla läpilahoja, joten isännän piti ruuvata päähän tukevampi vetoaisa.

Tämän päivän hommia oli asetella siirretty murikka paikoilleen ja viimeistellä toinen kulkuväylä. Kärräsin myös pari kottikärryllistä lisää kivituhkaa nuotiopaikalle, jotta sen pohja saataisiin vähän tasaisemmaksi. Maa jätettiin kuitenkin tarkoituksella viettämään alamäen suuntaan. Rautakaupan kuorman piti tulla eilen, mutta eipä sitä näy vieläkään pihalla. Nuotiopaikan viimeistely siis jää vielä toistaiseksi kesken. Vihjaan sen verran, että jonkinlaista rakennelmaa köynnöksiä varten olisi tarkoitus kyhäillä.

Edellisen kuvan murikka laitettiin takareunaan toiseksi vasemmalta laskettuna.

Sen kohdalla ollut murikka kävi paremmin rajaamaan kulkuväylä kukkapenkistä.

"Koska grillataan?" Varsinaisen kulkuväylän kiveys on vielä kesken, mutta jospa se tässä kesän mittaan valmistuisi.

Palataan vielä hetkeksi eiliseen. Kiven siirron jälkeen homma jatkui kasvimaan käytävien tyhjennyksellä. Multaa oli nimittäin aivan liikaa, vaikka sitä on useampi kottikärrykuorma siirretty pois. Peitin suopuutarhan reunalle tulevaa kukkapenkin kohtaa sanomalehdillä ja rikkinäisillä lakanoilla, jotta olisi joku paikka mullalle. Siinä vaiheessa kun pohdimme, mihin loput veisi, naapuri tuli kotiin. Heille kelpasi ilmainen multa, joten sitä kuskattiin kahdella kottikärryllä yli kymmenen kuormaa tontilta toiselle. Onneksi täyden kärryn kanssa sai viipottaa alamäkeen!

Kukkapenkki tulee jatkumaan vielä vähän kameraa kohti, mutta ongelmana oli sopivien maanpeittomateriaalien loppuminen. Pahoin pelkään, että tässäkin kerros jäi turhan ohueksi, mutta pitää sitten vain kitkeä ahkerammin.

Päivä oli jo puolessa ennen kuin viimeiset tasoitukset oli tehty ja pääsimme siirtämään hiekkaa kasvimaan käytäville. Suodatinkangasta ei riittänyt koko alueelle, mutta jospa se ei haittaisi. Vanhallakaan kasvimaalla ei ollut suodatinkangasta eikä sen puutetta huomannut missään. 

"Sunny Beach" on vihdoin valmis! Harsojen alla vihertää jo mukavasti.

Olen jo aiemminkin kertonut, että edellinen asukas on tyypilliseen ajan tyyliin kipannut metsään vaikka mitä roinaa. Tällä kertaa siitä oli hyötyä, sillä yhdestä kasasta löytyi juuri sopivan kokoisia betonitiilen pätkiä kasvimaalle. Kaksi lavaa jäi toiselta sivulta korkealle, sillä niiden välissä on iso kivi. Ennen maanpinta oli niiden kohdalta hieman korkeammalla, mutta tässä revohkassa aaltoillut nurmikäytävä tasoitettiin ja siksi lavojen aidanpuoleisten sivujen alle tarvittiin koroketta. Jäljelle jäi vielä muutama käyttökelpoinen betonitiili, jotka käyn sieltä varmasti joskus hakemassa hyötykäyttöön.

Ilmeisesti edellisen asukkaan takkaremontista jääneet betonitiilet löysivät uuden kodin kasvimaalta. Iso kivi on tuossa lavojen välissä niin, että lavojen nurkat lepäävät kiven päällä.

Hiekkaa rautaharavalla tasoitellessa tuli mieleen, että aivan kuin olisi hiekkarannalla. Aamun tihkusade oli muuttunut auringonpaisteeksi ja niinpä kasvimaasta tulikin sitten Sunny Beach. Ilman merta tosin. Ilmaisu "lähden biitsille" saikin meillä aivan uuden merkityksen. Kunhan sää lämpenee, saa tuoda tomaatit ja paprikat seinustalle.

Näkymä etupihan suunnasta.

Palloesikko kukkii komeasti. Näitä ehdottomasti lisää!

'Persian Pearl' -tulppaania en ole onnistunut avonaisena kuvaamaan. Näin ne kyllä pari kertaa avonaisina, mutta olisi pitänyt lähteä silloin hakemaan kameraa. Tässä viimeinen kukka aivan loppusuoralla.

Ensimmäinen isoinkarvillean kukka on auki. Mittasuhteet ovat vähän hassut, mutta jospa se kesän mittaan vähän tasapainottuisi.

Seuraavana vinkki Kuopion ja sen lähialueiden magnolioiden ystäville. Postasin kerran havupuuvaltaisesta Aarneenpuistosta (klik klik). Reilu viikko sitten kävin nopeasti piipahtamassa siellä, sillä postaukseeni oli tullut tuntemattomalta vihje, että puistossa todella on magnolioita. Visiitilläni kukassa oli valoisimmassa kohdassa kasvava magnolia ja neljässä muussa näkyi nuppuja. Tänään matka suuntautui taas Kuopioon ja jo puiston ohi ajaessani näin valkoisia kukkia tummia havuja vasten. Neljä lähekkäin kasvavaa puuta olivat juuri nyt kauniisti kukassa, mutta nuppujakin näkyi vaikka millä mitalla. Lämmin kiitos sinulle, joka vihjaisit magnolioista! En olisi muuten enää muistanut käydä siellä tarkistuskierroksella.

Magnolioita ei omassa puutarhassa ole, mutta Kuopiossa niitä löytyy ainakin Aarneenpuistosta.

Jos joku on huomenna tulossa Kasurilan taimipäiville, niin samalla reissulla kannattaa käydä ihailemassa magnolioita. Kannattaa myös nuuhkia niitä, sillä niiden tuoksu oli ihana. Mukavaa perjantai-iltaa ja alkavaa viikonloppua!