Esikkokevät ja vähän muitakin

Tämä kevät on oikeaa esikoiden juhlaa. Jopa pikkuiset taimet pistävät parastaan isommista puhumattakaan. Pidän esikoista ja niitä on kertynyt aika mukavasti meille, vaikka muutama hävisikin toissa talvena. Tehdäänpä pieni kierros juuri nyt kukkivien esikoiden parissa. Kurkistetaan myös pikkuisen muitakin tämän hetken komeimpia kukkijoita.

Himalajanesikko 'Grandiflora' oikein säkenöi. Kuvassa näkyy kaksi aivan pikkuista jakotaintakin, jotka ovat jo kukassa. Lisäksi kuvan oikealle puolelle jää vielä yksi isohko taimi.

 Löydättekö kuvasta himalajanesikon? Mitä te muuten tekisitte etualalla olevalle melko toivottomalle tuijanrimpulalle? Tämä on se taimikuormassa tullut reppana.

Esikot ovat minusta parhaimmillaan kukkapenkkien reunuskasveina. Ne toimivat minusta erityisen hyvin kuunliljojen ja jaloangervojen kavereina. Keväällä ja alkukesällä esikot tuovat vihreyttä ja väriä jo siinä vaiheessa kun muut muut kasvit vasta alkavat miettiä heräilemistä. Niitä ei haittaa yhtään, vaikka ne loppukesällä peittyisivät osittain kookkaampien vieruskaveriensa lehtien sekaan; ne ovat oman tähtihetkensä jo saaneet. Olen käyttänyt esikoita reunuskasveina kärhökaaripenkin loppupäässä ja valkeassa varjopenkissä. Yksittäisiä esikoita tai pieniä esikkoryhmiä löytyy melkein joka kukkapenkistä.

Kärhökaaressa kevätkaihonkukat peittävät syreenien alusia, esikot ja jouluruusu kukittavat etureunaa. Himalajanesikosta vasemmalle on ensin violettia esikkoa, sitten jouluruusu ja sen jälkeen vasta nupullaan olevaa tummanpunaista esikkoa. Ja tuo pahuksen tynnyrinraato rumentaa edelleen tämän puolen pihaa!

Palloesikko on tehnyt kukintaennätyksen lisäksi myös kukkavarsien korkeusennätyksen. Ensimmäistä kertaa kukinnot oikeasti nousevat lehtien seasta.

Toissa talvi kuritti varjopenkin etelänkevätesikoita, mutta onneksi maasta nousi siementaimia muutaman säästyneen yksilön kaveriksi. Taustalla kevätkaihonkukkaa.

Luumutarhan kukkaryppäässä balkaninvuokot sekä lummetulppaanit kukkivat täyttä päätä ja tarhakylmänkukat aloittelevat etualalla. Luumun rungon vasemmalla puolella kivien edessä näkyy jotain tumman violettia.

Pengerryksessä kukkii nimittäin kummitädiltä saatu todella tumman violetti esikko. Väri on vielä pikkuisen tummempi kuin kuvassa.

Olohuoneen ikkunan alla valkoisessa varjopenkissä kukkii myös kummitädin esikoita, purppuraista ja valkoista. Penkin nimi ei ole enää ajantasainen, mutta enpä aio näitä siirtääkään kun näin hyvin viihtyvät.

Ja tässä valkoinen. Kitkin tänään ison kasan pieniä voikukkia mutta silti niitä vielä riittää, kuten näkyy.

Taimitorilta löytynyt vaaleanlila esikko kukkii kantopuutarhassa. Tämä on ihan eri tyyppinen kuin nuo muut, sillä kukat eivät tule samalla lailla yhtenä ryppäänä, vaan enemmän hajallaan.

Esikoiden lisäksi hyasintit ovat nyt komeimmillaan. Aivan kaikki syksyllä istuttamani sipulit eivät ole lähteneet kasvuun. En ollut aivan varma, missä hyasintit viihtyisivät parhaiten, joten olen ripotellut niitä useampaan kohtaan. Puutarhassa hyasinttien tuoksu laimenee hyvin miedoksi ja vähänkään tuulisemmalla säällä pitää työntää nenä kiinni kukkiin, jos haluaa nauttia tuoksusta.

Osa syksyllä istutetusta sekoituspussista on aurinkopenkin keskivaiheilla. Paikka oli ainakin siinä mielessä hyvin valittu, että tässä ei ole oikein kukkinut mitään vielä koko keväänä. Jo muutama hyasintti tuo näkyvän väriläiskän.

Koska seuraavan viikon sääennusteet näyttävät samanlaisten helteiden jatkuvan, päätin istuttaa tänään osan perennantaimista, kesäkukista ja sellereistä jo maahan. Olivathan ne viettäneet ulkoilmaelämää jo pitkän aikaa ja juuret alkoivat puskea pohjarei'istä ulos. Ajoitus oli aika hyvä, sillä juuri kun sain viimeisen istutettua, taivas meni pilveen ja pian alkoi sataa vettä. Ukkonenkin vähän jyrähteli, mutta aika kaukaa meni ohi. Vettä tuli hetken aikaa rivakkaa tahtia ja kun alkuillassa jo oltiin, ei auringonpaahdekaan estä veden imeytymistä syvemmälle. En tiedä, otinko turhan suuren riskin, mutta virittelenpähän sitten harsoja joka puolelle, jos tulee kylmä jakso. Jos taas helteinen sää jatkuukin kuukauden verran, maahan istutetut taimet ovat ehtineet jo juurtua hyvin eivätkä kärsi niin helposti kuivuudesta kuin parin viikon päästä istutetut kasvit. Meillä kun on vielä aika mukavasti kevätkosteutta maassa ja sääennusteen mukaan tiistaina näyttäisi satavan uudelleen. Jos ehdin, teen huomenaamulla kasvimaalle kylvöjä ennen töihin lähtöä, niin saavat nekin alkuvauhtia sateesta.

Tässä piti olla kolme 'Woodstock' -hyasinttia, mutta vain kaksi on noussut. Tyhjää parempi tämäkin.

Etualalla kolmatta kevättä kukkivat 'Fondantit', taaempana edellisen kuvan 'Woodstockit'. Katsokaas muuten kuvan oikeaan reunaan.

Eikö olekin aika valtavan kokoinen kukka pienessä tarhakylmänkukassa? Toinenkin nuppu on tulossa.

Muutama esikko jäi vielä puuttumaan tästä postauksesta, sillä varjokujan ihana pinkki söpöliini on vasta aloittelemassa kukintaa ja pihaesikossa ei vielä näy nupun nuppua. Minulla on myös aivan pikkuruinen pihaesikko, jonka väriä en tiedä. Luulen, ettei se vielä jaksa kukkia, mutta eihän sitä etukäteen tiedä. Näemme sen sitten aikanaan. Aurinkoista alkavaa viikkoa! Nauttikaahan lämmöstä!