Aurinko bongattu!

Viimein se pitkään kadoksissa ollut aurinko on nähty meilläkin! Eihän siihen tarvittukaan kuin uudelleen -20 asteeseen kivunnut pakkanen.

Sieltä se kurkkii puiden takaa.

Vartti myöhemmin oli puu ohitettu ja valo pääsi tulvimaan melkein esteettä ja suorastaan häikäisevästi.

Tässä todellisuus. Valoa tuli kuulkaas ihan pihalle saakka!

Kas näin! Pikkuisen sain kuvaan vangittua myös hangella kimaltelevia "timantteja".

Kärhökaaripenkin suuntaan tuli toinen valojuova.

Olohuoneen ikkunastakin näkyi auringonvaloa... kun kyykistyi aivan ikkunan viereen lattialle ja katsoi niska kenossa yläviistoon.

Muutaman talon päässä naapurin komea mänty paistatteli ihan kunnolla auringossa.

Vaikka matalalla ja metsän takana kurkkiva aurinko ei vielä ulottanutkaan säteitään ikkunoille saakka, on melkein pilvetön taivas kuitenkin ihanan kirkas. Valaistut puiden latvat ovat minusta myös kauniita katsella. Auringosta toiseen luonnonihmeeseen: tiesittekö, että jotkut hyttyslajit talvehtivat aikuisina. Minä en ainakaan tiennyt sitä ennen tätä talvea. Ihmettelimme jo aikaisemmin talvella, mistä sisälle eksyy itikoita vähän väliä. Arvoitus ratkesi, kun liiteristä alkoi halkojen välistä löytyä itikkakasoja. Sisälle lämpimään päästyään hyttyset ovat vironneet ja lähteneet lentelemään. Onneksi ne ovat suurimmaksi osaksi suunnanneet valoja tai ikkunoita kohti eivätkä tulleet iholle. Talvehtivia hyttyslajeja ovat googlen mukaan ainakin horkka- ja kirsihyttyset. Ovatko nämäkin sitten niitä, mene ja tiedä.

Liiteristä on tänä vuonna löytynyt paljon tällaisia ja jopa paljon isompiakin itikkakasoja.

Hopeaputouksen taimet ovat pieniä, mutta reippaita.

Kylvin kolme chilin siementä ja tässä taimet. Ei voi moittia niiden itävyysprosenttia.

Kylvin eilen illalla seuraavan erän perennansiemeniä. T'ässä erässä oli lajeja, jotka saattavat itää ilman kylmäkäsittelyäkin, joten pidän purkit sisällä maaliskuuhun saakka. Jos taimia ei ala siihen mennessä näkyä, kylvökset pääsevät hankeen odottamaan kevättä. Tammikuussa tekemäni ensimmäinen hankikylvös pääsee samalla hangesta sisälle. Perennoista onkin nyt sitten kylvetty kaikki kylmäkäsittelyä vaativat lajit. Maaliskuun kylvöihin jäi vielä ristikki ja ranskantulikukka, jotka ilmeisesti itävät ilman kylmäkäsittelyäkin. 

Yksi purkki sellereitä ja kymmentä eri perennansiementä. Valkoiset höytyvät kahdessa purkissa ovat syys- ja amerikanvuokkoa. Oletan, että niitä ei juuri peitellä, kun ovat niin minimaalisen pieniäkin.

Kesäkukkasuunnitelmia en ole vielä sen tarkemmin tehnyt, mutta luulen, että turvaudun aika pitkälti suorakylvöihin. Varmoja esikasvatettavia tänä vuonna ovat ainakin samettikukka, purppurarevonhäntä ja tuoksuherne. Itämässä olevat kelloköynnökset vaativat huhti-toukokuussa varmasti paljon tilaa, samoin tomaatit ja muut esikasvatettavat hyötykasvit. Katsotaan, missä vaiheessa homma karkaa lapasesta kun niitä perennansiemeniäkin tuli ripoteltua joka purkkiin aika ronskilla kädellä... Eikös sitä sanota, että elämässä pitää olla haasteita? Olkoon minun haasteeni taas tänäkin vuonna taimipurkkipalapeli! Miltäs teillä näyttää, paistaako aurinko vai tuiskuttaako lunta?