Toivepostaus: aurinkopenkin kesä

Navettapiika (Navettapiian puuhamaa -blogi) toivoi minun esittelevän aurinkopenkkiä tarkemmin ja tässä siitä jonkinlainen kooste. Aurinkopenkki paistattelee nimensä mukaisesti auringossa melkein koko päivän. Se on rinteen huipulla ja sen maa on hiekkaista, joten kasvit talvehtivat siellä yleensä ongelmitta. Hiekkainen maa on myös hyvä pienten taimien väliaikaissijoituspaikkana, sillä siellä ne kasvattavat nopeasti aivan valtavat juuret. Aurinkopenkki on kokenut neljän kesän aikana isoja mullistuksia, mutta nyt parin viimeisen vuoden aikana kasvit ovat alkaneet löytää paikkojaan. Ritarinkannukset, kärhöt ja puistoatsalea 'Illusia' ovat saaneet olla paikoillaan istutuksesta lähtien, mutta kaikki muut ovat vaeltaneet ympäriinsä kuin parhaimmatkin kiertolaiset. Kivikkorinteen alkutaipaleesta kertovasta postauksesta Kiviä, kiviä näkyy myös aurinkopenkin lähtötilannetta vuodelta 2016. Jo silloin olin päättänyt, että joskus aurinkopenkki laajenee aidan viertä myöten kohti talon sivustaa ja sehän tapahtui kesällä 2018.

Aurinkopenkin kevät alkaa kevätkurjenmiekkojen ja kevättähtien iloisella sekamelskalla. Istutin näiden sekaan tänä syksynä vielä vaaleamman sinistä 'Alida'-kevätkurjenmiekkaa.

Touko-kesäkuun vaihteessa kukkivat pikkusydämet ja pikkuampiaisyrtit. Naapurin omenapuu kaatui heinäkuun alun myrskyssä, joten tämä ihana trio jäi yhden kesän ihmeeksi.

Toissa kesänä tehty laajennuskaan ei ole säästynyt muutoksilta, vaikka mukamas suunnittelin sen hyvin jo nurmikkoa poistaessani. Pensaat ja puuvartiset onneksi ovat saaneet olla paikoillaan. Köynnösportin luokse istuttamani jaloangervot eivät viihdy siellä, joten loputkin niistä lähtevät pois viimeistään ensi keväänä.

Omenapuun kukinnan jälkeen on saksankurjenmiekkojen vuoro. Nämä tosin siirsin tuonne pikkuampiaisyrttien taakse aikaisen ränsistymisen takia. Ja nyt mietin, että näinköhän tulevat edes näkymään sieltä mihinkään?

Tätä kulmasta näkyy koko penkki. Puistoatsalea 'Illusia' kurkistelee tarhakeijunkukka 'Hansien' takaa. Olen istuttanut penkkiin joka syksy lisää ukkolaukkoja, sillä niiden ränsistyvät lehdet peittyvät mainiosti rehevien isotähtiputkien, ritarinkannusten ja purppurapunalatvojen sekaan.

Olen yrittänyt kasata aurinkopenkin kasvivalikoimaa siten, että siellä olisi läpi kesän runsasta kukintaa ja mielenkiintoista katsottavaa. Penkkiä tulee katseltua paljon, sillä se näkyy keittiön ikkunasta ja on myös ensimmäisenä vastassa, kun astuu ulko-ovesta pihalle. Värimaailma on pääasiassa vaaleanpunaisen eri sävyjä höystettynä sinisellä ja valkoisella. Kurjenmiekkojen ja sinikatanoiden terävät lehdet tuovat vaihtelua penkin pyöreänpehmoisiin muotoihin. Kurjenmiekkoja näkyykin toivottavasti jo ensi kesänä tasaisin väliajoin pitkin penkkiä. Alla olevasta kuvasta erottuu selvästi ritarinkannusten edessä olevat siperiankurjenmiekat ja niiden oikealla puolella olevat sinertävämmän vihreät saksankurjenmiekat. Piiloon jäävät vielä saksankurjenmiekkojen "yläpuolella" heti aidan vieressä oleva pieni siperiankurjenmiekka sekä ihan kuvan oikeassa reunassa olevat tarhakurjenmiekat. Lisäksi työn alla on saada myös tummaa lehtiväriä toistumaan pitkin penkkiä.

Yläilmoista keskikesällä. Kuistin katonharjan varjo osoittaa suoraan kohti purppurakeijunkukka 'Palace Purplea', jota yritän saada pikku hiljaa lisättyä. Niiden yläpuolella aidan edessä on kesäkukkia siihen saaka kun pensaat ottavat tilan haltuunsa.

Isotähtiputket kukkivat runsaasti pitkin kesää. Loppukesällä niiden rinnalla kukkii värililja 'Lollypop'.

Loppukesällä aurinkopenkin alkupäätä dominoi näyttävästi kukkiva tiukukärhö 'Arabella' sekä valtavan kokoisia kukkia tekevä loistokärhö 'Elsa Späth'. Toiveissa olisi saada tähänkin penkkiin lisää kärhöjä.

Etualalla maksaruoho 'Strawberries and Cream', sen takana komeamaksaruoho 'Herbstfreude' ja 'Arabellan' sininen kukkapilvi.

Loistokärhö 'Elsa Späth' ei tänä vuonna ehtinyt kiivetä aidan huipulle saakka, mutta näkyvät ne kukat alempaakin.

Kärhöjen ohella purppurapunalatvat tuovat väriä myöhään syksyyn. Taaempana on korkeampi, etualalla matalampi 'Phantom'-lajike. Niiden edessä punatähkä 'Floristan Weiss'.

Lopuksi vielä muutama kuva aurinkopenkin pienistä puuvartisista. Ja ne todella ovat pieniä, sillä jouduin oikein etsimään osaa niistä kosmosten ja sarvileukoijien seasta penkkiä kitkiessäni.

Kesäkuussa äitini kevätatsaleasta irrotettu taivukas ei ole hirveästi kesän aikana kasvanut, mutta on topakkana hengissä kuitenkin. Se on majaillut kosmosten suojassa ja kasvatellut toivottavasti juuriaan.

Omasta mustilanhortensiasta otettu taivukastaimi katkesi viime vuonna maata myöten poikki enkä ollut varma, jaksaako se lähteä talven jälkeen kasvuun. Maasta nousi kesän mittaan kolme versoa, joten oli hyvä, etten hankkinut vielä uutta tainta tilalle.

Siemenestä kasvatettu mongolianvaahtera on ollut vähän hankala tapaus ja on saanut jo melkein lähtöpassitkin monta kertaa. Tänä kesänä se ylsi vihdoin kurkkimaan aidan yli. Johan se korkea aika olikin viisivuotiaalle. Sen juurella on koivuangervoja.

Aurinkopenkissä kasvaa myös pistokkaasta kasvatettu purppuraheisiangervo. Se on mongolianvaahterasta kaariportin suuntaan. Istutin sen vasemmalle puolelle alkukesästä kukkivaa saksankurjenmiekkaa pariksi angervon oikealla puolella kasvavalle tarhakurjenmiekka 'Black Swanille'.

Purppuraheisiangervon kummallakin puolella on nyt kurjenmiekkaa ja edessä pikkusydäntä. Aidan edessä heisiangervon vasemmalla puolella on isotähtiputki ja aivan oikeassa ylänurkassa näkyy pikkuisen siirrettyä syysleimua.

Jos aurinkopenkin tarkempi kasvivalikoima kiinnostaa, niin kasviluettelot-välilehdeltä se löytyy. Sen pitäisi olla ajan tasalla, mutta ihmisen muisti kun on mitä on, niin saattaa sieltä vielä joku puuttua.

Aivan pian puistoatsalea 'Illusia' on taas aurinkopenkin näyttävin ilmestys (kuva viime syksyltä). Sen punaisuus korostuu, kun vieressä olevat siperiankurjenmiekat muuttuvat keltaisiksi.

Tänään töihin ajaessani kiinnitin huomiota ruskavärejä saaneisiin puihin. Punaisia ja keltaisia väripilkkuja näkyy jo monin paikoin. Toivottavasti ruska kehittyy oikein loistavaksi tänä vuonna. Tämän päivän postissa oli myös pöytäkirja kunnan tekemästä kompostointitarkastuksesta. Ei tullut huomautettavaa, minkä toki etukäteen tiesinkin. Hyvää viikkoa teille!