maanantai 28. syyskuuta 2020

Rotkolaaksossa

Viikonlopun ohjelmassamme oli visiitti Tuusniemellä sijaitsevaan hienoon luontokohteeseen, Seinävuoren rotkolaaksoon. Se on osa koko Kuopion ympäristön geologian ja ruhjerakenteen kokonaisuutta, joka on saanut alkunsa noin 1900-1800 miljoonaa vuotta sitten. Seinävuoren kohdalla ruhje muodostaa jyrkkäseinäisen rotkon, joka on geologisesti erittäin merkittävä kohde ja kasvistoltaan ja eläimistöltäänkin arvokas. Rotkolaakso ja sen välitön ympäristö on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1964 luonnonsuojelualueeksi. Kävelimme isännän kanssa noin 2,5 kilometrin pituisen patikointireitin, joka kiertää rotkon ja sen eteläpäädyssä sijaitsevan Pieni Seinälammen ympäri. Lapset ja Karo jäivät mummolaan, sillä reitti olisi ollut heille liian hankala ja vaarallinen. Lähtekää mukanamme kierrokselle, niin ymmärrätte, miksi. 

Jännittävän näköinen "irtokivi" löytyi rotkon alkupäästä. Melkein odotin, että tuo kolmiomainen lohkeama lähtisi liukumaan suoraan veteen.
Kierroksen alussa oli laavu, laituri, grillikota ynnä muuta retkikohteeseen kuuluvaa rakennusta, mutta väkeä oli niin paljon, etten edes yrittänyt ottaa sieltä kuvia. Parkkipaikallakin oli melkein 30 autoa, joten ihmisiä riitti. Reitin suositeltu kulkusuunta oli vastapäivään, mutta suuntasimme ensin kohti näköalatasannetta, eli myötäpäivään. Reitin alku kulki pitkospuita ja kallioita pitkin metsämaisemissa, mutta itse rotkon kohdalla kuljettiiin paikoitellen aivan rotkon reunalla.
Näköalapaikan kaiteen yli sai aika hurjia kuvia. Rotkon pohjalta nousevat, yli 100-vuotiaat kuuset, kurkottelevat jopa rotkon reunoja korkeammalle.
Näköalatasanteelta on tämäkin kuva. Rotkon toisella puolella näkyy karua mäntymetsikköä.
Tässä oli melko kapea kohta.
Ja vielä kapeampi. Aivan rotkon partaalla kasvoi enimmäkseen jäkäliä.
Käväisimme myös rotkon pohjalla. Pohjoispäässä seinämät ovat loivempia ja niillä kasvaakin tyypillisiä kangasmetsien lajeja.
Rotkon pohjalla virtaa kapea puro rotkon pohjoispuoleisesta Iso Seinälammesta eteläpään Pieni Seinälampeen. Kostean pienilmaston ansiosta kasvillisuudessa on pienialaisesti saniaislehtokorven tunnusmerkkejä.
Pystysuora seinämä on vaikuttavan näköinen...
... ja vaikuttavan kokoinen. Isäntä on kameran takana, minä tuolla kallion juurella.
Tämän pidemmälle emme rotkon pohjalla menneet, sillä maasto olisi ollut liian vaikeakulkuista. Selvä polkukin päättyi. Painakaa näkymä mieleenne, sillä kohta katsomme samaa kohtaa ylhäältä päin.
Kasvillisuus alkaa muuttua nopeasti, kun kiipeää takaisin rotkon reunalle.
Vastapäätä on nyt sama kallionseinämä, minkä juurella äsken olimme. Tuo keltainen kallion alareunassa on varjorikkijäkälää. 
Rotkolaakson pituus on noin 500 metriä ja leveys 20-40 metriä. Syvyyttä on enimmillään 25 metriä. Missään ei mainittu, mutta voisin kuvitella, että näköalapaikka on rakennettu juuri syvimmälle kohdalle. Patikointireitti on paikoin vaikeakulkuinen, mutta sekä reitin alkupään laavulle että näköalatasanteen viereen pääsee autolla. Näköalatasanteella uskaltaisi aivan hyvin käydä lastenkin kanssa, sillä kaide on korkea ja yläreunan pleksin läpi näkee kurkkia turvallisesti maisemia.
Näköalatasanne rotkon toiselta puolelta.
Noin 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden vaikutus näkyy parhaiten silottuneilla kallioilla. Metsän välistä siintää Pieni Seinälampi.
Kallion laelle rakennetulta toiselta laavulta avautuu komeat maisemat tummavetiselle Pieni Seinälammelle. Lähdimme kiertämään reittiä lammen toiselta rannalta kuvan keskeltä. Laituri ja laavu jäävät juuri männyn taakse.
Pieni Seinälampi on monien suolampien tapaan humuspitoinen ja siksi tummavetinen. Ravinteita on vähän, minkä vuoksi vesikasvillisuus on vähäistä.
Tätä kalliota alas tullessamme tajusimme, miksi reitti kannattaisi kulkea vastapäivään. Märkänä jyrkkä ja sileä kallio on varmasti liukas. Nyt kulkeminen sujui kuitenkin tarpeeksi hyvin.
Tässäpä aletaan olla jo lähtöpisteessä. Vasemmalla näkyy laituri. Laavut ynnä muut kuvan ulkopuolelle jäävät rakennukset olivat edelleen täynnä väkeä, joten kiinnostuneet voivat etsiä googlesta lisää kuvia.
Olen käynyt muutaman kerran aiemminkin Seinävuoren rotkolaaksossa, mutta tämä reissu oli muistaakseni ensimmäinen kerta, kun olen kiertänyt koko alueen ympäri. Rotkolaakso on joka kerta yhtä vaikuttava ilmestys, vaikka kalliot eivät ihmisiän aikana muutu miksikään. Jos liikutte tienoilla, niin käykää ihmeessä vilkaisemassa. Rotkolaakso sijaitsee Kuopion ja Joensuun välissä, noin 55 kilometrin päässä Kuopiosta. Postauksessa kertomani asiatiedot on napattu reitin varrelta opastauluista. Toivottavasti nautitte tästä aurinkoisen syyspäivän kierroksesta! Mukavaa viikkoa!

12 kommenttia:

  1. Mahtavat maisemat ja kun vielä sääkin suosi, niin mikäpä oli retkeillessä! Ei ihan helpoin reitti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sää oli kyllä täydellinen. Vähän joutui katsomaan jalkoihinsa hankalimmissa kohdissa, mutta säästyttiin kaatumisilta ja liukastumisilta. Jyrkimpään kohtaan oli tehty portaat ja yksi tukiköysikin oli laitettu kiipeämisavuksi, joten ihan kuljettavissa tuo reitti oli.

      Poista
  2. Huh, mikä paikka! Komiat maisemat, mutta mua jo melekee huippaa pelekästänsä kuvien kattelu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän huippasi minuakin. Jos rehellisiä ollaan, niin kaikki jyrkänteeltä suoraan alaspäin otetut kuvat on näppäisty kamerakättä kurkottamalla. En uskaltanut niin reunalle mennä, että olisin itsekin nähnyt samat näkymät.

      Poista
  3. Kerrassaan upeat maisemat ja mahtava kallioseinä. Hienoa, että tällaiset paikat ovat retkeilijöiden käytettävissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Minusta myös se on hyvä, että näköalatasanteelle on tehty autolla ajettava tie, jotta kuka tahansa pääsisi nauttimaan maisemista.

      Poista
  4. Mahtavia kuvia! Tuo paikka on vielä näkemättä, eli pitääpä ottaa ohjelmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kannattaa ehdottomasti käydä, jos lähistöllä liikkuu.

      Poista
  5. Upeat on maisemat ja rotko. Suollakin on upeat värit näin syksyllä. Meiltäkään ei mahoton matka ois tuonne Tuusniemelle. Pitäs joskus käyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suon keltainen syysasu oikein hehkui auringossa. Otahan joskus ohjelmaasi rotkolaaksossa vierailu!

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!