Loppusuoralla!

Huikea kevätkukkakisa on kestänyt jo niin pitkään, että tässähän meinaa jo ratketa liitoksistaan odottaessaan, kuka kukkapenkin kaunottarista ylittää maaliviivan ensimmäisenä. Ennakkosuosikin voittoasema ei ole ollut hetkeäkään varma ja maaliviivan lähestyessä myös muut kisailijat ovat pistäneet vauhtia nuppuihinsa. Aivan kärkiporukkaan on vielä kirinyt uusiakin osallistujia.

Kevättähdet 'Rosea' tarvitsevat enää pienen hetken aurinkoa ja lämpöä, jotta ensimmäinen kukka aukeaa.

Takapihalla krookukset 'Jeanne d'Arc' ilmoittivat, että myös ne ovat tavoittelemassa voittopokaalia aivan tosissaan.

Minusta jouluruusu ei ole vieläkään aivan täysin auki. Lähellä, mutta ei ihan.

Onko siis metsänreunapenkin 'Vanguardeilla' vielä mahdollisuuksia kiilata voittoon? Nämä näyttävätkin aivan siltä kuin jo tanssisivat voitontanssia. Edit 28.4. Rauha 'Vanguardien' muistolle. Kisaa tuli yöllä häiriköimään röyhkeä rusakko, joka pupelsi nämä kaikki ja niiden lähimaastossa olleet kumppanit maan tasalle.

Kisa on jännittävä kuin mikä! Näyttää siltä, etteivät esikot ja hyasintit enää ehdi mukaan voittokahinoihin, mutta pitkään nupullaan odotellut lehtoimikkä saattaa yllättää viime sekunneilla. Kevätkurjenmiekkojen lehtien välit tuntuvat harmillisen tyhjiltä. Eikö tänä vuonna nähdäkään niiden kukintaa? Viikonlopun kolea ja pilvinen sää piti kukkakisan osallistujat ryömintävaihteella, mutta tänään ei jarruteltu vauhdissa. Vauhtia sai myös lapio. Eilen aloittelin lumisateessa "kanttaamaan" kärhökaaripenkin etureunaa.

Tässä lähtötilanne. Pitkällä sivulla on vähän turhan suora linja penkin alkuajoilta. Se on tarkoitus pyöristää, jotta se sopisi paremmin penkin muihin kaareviin linjoihin. Tuo valkoinen kuvan yläreunassa on lunta naapurin pihan takanurkassa. Onneksi meidän pihalla sitä ainetta on enää ainoastaan liiterin varjoisalla seinustalla pieni kumpare.

Tässä jälkeen: laatat sain poistettua ja vähän aloiteltua kanttaamistakin. Maa olikin vielä roudassa, joten tähän vaiheeseen jäätiin. Tältä reunalta lähtee vielä muutama sentti enemmän kunhan maa sulaa. Laatoillekin on muuta käyttöä.

Aloittelin eilen myös pation viereen tulevan uuden kukkapenkin kaivamista ja työ jatkui tänään. Nyt myllätty kohta nurmikosta oli melkein kokonaan voikukkaa ja ketohanhikkia, ja tuntui, että juuria vain löytyy ja löytyy. Yhdeltä neliömetrin alalta lähti kottikärryllinen pelkkää juurta! Onneksi multa oli jo sen verran kuivunut, että mureni mukavasti kaivellessa. Pulleita matoja löytyi runsain määrin, mutta kiviä harmillisen vähän. Viisi pientä murikkaa neliöltä on liian laiha saalis, kun ajattelee, että polkuja on tarkoitus tehdä useampi metri. Syyshortensia ja kärhö tulevat kyllä varmasti viihtymään hyvin noin paksussa ja kivettömässä multakerroksessa. Multakin tuntuu olevan tonttimme parhaasta päästä. Ilmankos ketohanhikkikin kasvoi (melkein) metrin viikossa tällä kohdalla.

Vasemmalla reunalla olisi vielä sulaa maata, mutta kivipolun vieressä tuivioiden edessä oli vielä sen verran roudassa, että voikukan juuria ei saanut kokonaan pois. Tässä on siis neljäs keskeneräinen kaivanto tälle keväälle.

Jos puutarhassa työt jäävät kesken, niin sisätiloissa alkavat taimienkasvatustilat käydä vähiin. Taimitetristä on pelattu pitkään ja tehokkaasti, ja nyt alkaa olla se tilanne, että pitäisi saada pian osa varastoon tai ulos, jotta lämpöisemmässä viihtyvät saavat tarpeeksi valoa.

Eteisessä on ahdasta. Verililjapuu ja pelargonit joutuvat sukeltelemaan toistensa lehtien seassa ja uhmaamaan jopa painovoimaa, ja pieniä taimipurkkeja on joka välissä, mihin vain auringonvalo edes hetkittäin osuu. Daaliaparka joutuu odottelemaan lattialla kenkien seassa.

Eteisen toinen puoli. Osa pienemmistä purkeista on isompien ruukkujen päällä pitämässä seuraa niistä kasvaville taimille.

Suihkun ikkunan ovat vallanneet pienimmät taimet lajistaan sekä sokeriherneet, jotka eivät saisi muualla kasvurauhaa. Toivon, että suihkun lämmin ja ajoittain kostea ilma sekä valoisa eteläikkuna vauhdittaisivat erityisesti sellerien ja keijunmekkojen kasvua.

Kodinhoitohuoneessa on tänä vuonna ennätysväljää, kun vanha silityslauta siirtyi eteiseen taimipöydäksi ja vierashuone toimittaa taimivauvalan virkaa. Täälläkin on näppärä ruukkuja ruukussa -systeemi. Lattialla vasta kylvetyt härkäpavut sekä ruusuliisa, joka ei taida herätä ollenkaan.

Vierashuoneeseen emme tällä kertaa kurkkaakaan, sillä sieltä olen näyttänyt kuvia jo monen monta kertaa. Taimipurkkeja on vain tullut lisää niin paljon, että pöytä on aivan täynnä. Viherkasvit joutuivat jo väistymään syrjemmälle ja loput sellerit sekä osa isommista ruukuista eteiseen. Eteisestä taas heivasin varaston puolelle kukkineet sipulikukat sekä kaikki leijonankidat, jotka eivät ole suostuneet näyttämään kasvun merkkiä. Kekseliäitä ratkaisuja tarvitaan pian, jos kylmät säät jatkuvat vielä pitkään enkä saa vietyä edes sellereitä ja ruusukaaleja varastoon. Koulittavia on vielä parissa purkissa ja kylvämistä odottavat kesäkurpitsat sekä pavut, joista ainakin osan aion tänä vuonna esikasvattaa. Loput kesäkukat kylvän suoraan maahan toukokuun alkupuolella. Voi lämpö ja aurinko, tule pian tänne!