keskiviikko 21. elokuuta 2019

Sekalainen kuvakattaus

Työelämään palaaminen kesän jälkeen varmasti sekoitti pääni, sillä tekstiä ei vain nyt synny, vaikka mieli tekisi jotain puutarhasta kirjoitella. Huomasin myös sen, että "kehtuuttaa" lähteä kitkemään kukkapenkkejä, vaikka alkukesällä levitetyn, voikukan siemeniä sisältävän ruohosilpun seuraukset näkyvät nyt hyvinkin selvästi. Ehkä tämä olotila johtuu osittain myös runsaista sateista, joita täällä on nyt ollut joka päivä jo kyllästymiseen asti. Maa on kastunut jo vähintään lapionpiston syvyydelle, ellei syvemmällekin, eikä puutarhatöistä selviä kuivin vaattein. Onneksi puutarhassa kiertely sentään innostaa vielä ja kuviakin tulee samalla otettua. Käydään siis pikaisella kuvakierroksella eilisillan hämärtyessä.
Ulko-ovelta näemme heti daalian kauniissa kukassa. Lajike on 'Wittem'.
Aurinkopenkissä huomion varastaa puulilja 'Friso', jonka kaikki viisi kukkaa ovat nyt auki. Taustalla kukkii mm. isotähtiputkea, bellistä ja leijonankitoja. Vasemmassa nurkassa purppurapunalatva 'Phantom' aloittelee kukintaa. 
Varjokujan suuntaan mennessä kukkii gladiolus 'Passos', jonka sipuleita ostin keväällä 2015. Luulin, että ne kaikki hävisivät jo ajat sitten, mutta tämä yksi oli eksynyt tuoksumiekkaliljojen sekaan ja kukkii nyt. Taustalla sen sävyihin kauniisti sopivia sarvileukoijia, jotka avaavat illalla huumaavan tuoksuiset kukkansa.
Varjokujan kaunottaria ovat ehdottomasti nämä valkokirjavat kuunliljat. Nuorempina näyttivät 'Pilgrim'-lajikkeelta, mutta ehkä eivät kuitenkaan ole sitä. Onko jollain parempaa lajiketuntemusta? Kitkemistä riittäisi varsinkin täällä. Varjokujan sammalpolkukin on kadonnut heinän sekaan.
Kantopuutarhan tupastiarellat ovat yllättäneet minut erittäin positiivisesti pitkällä kukinnallaan. Näitä pitää ehdottomasti lisätä myös varjokujalle aluskasviksi. Kaverina kukkii 'Erica'-jaloangervoa.
Kantopuutarhan takaosassa luonnontilaisella alueella risulintu on pysynyt yllättävän hyvin kasassa, vaikka siinä ei ole senttiäkään rautalankaa vahvikkeena. Joitakin valvatteja, leskenlehtiä ja vadelmia olen käynyt kesän mittaan repimässä, mutta muuten kasvillisuus on saanut kehittyä omaan tahtiinsa. Risulinnun eteen on ilmestynyt kaunis pieni saniainen ja yhteen juurakon koloseen jäänyt puolukanvarpu on kasvanut mukavasti kokoa. Risulinnun takana kasvoi jo keväällä pieni mustaherukka, joka sai jäädä paikoilleen.
Ehkä kantopuutarhan takaosastakin tulee ihan kelvollinen, vaikka se saakin kehittyä melkolailla itsekseen. Tontin raja menee siis suunnilleen risulinnun kohdalla, joten mitään radikaaleja ratkaisuja siellä ei voi tehdä.
Takapihalla ei ole oikein mitään kuvauksellista juuri nyt, joten päätetään kierros lempipaikkaani: kärhöportin alle.
Tällä puolella 'Jan Pawel II' on aukaissut muutamia kukkia ja 'Piilu' kukkii aika hyvin peräti 170 sentin korkuisena. Toisella puolella takana 'The President' kurottelee korkeuksiin ja 'Justa' kukkii alempana. Aivan portin etuosassa oikealla 'Princess Kate' kiipeilee hieman 'Justaa' korkeampana ja olin näkevinäni jo aivan pienen nupunkin.
Portin alla yksi 'The Presidentin' kukka on auennut katsomiskorkeudelle 'Justan' kaveriksi.
Tulihan sitä tekstiä kuitenkin pikkuisen, kun alkuun vain pääsi. Ehkä pitäisikin hakea hara ja kokeilla vapaapäivän kunniaksi, kävisikö niiden voikukan taimien kanssa yhtä hyvin. Tai aloittaa kivikkorinteen tuoksuvattujen kaivaminen...

16 kommenttia:

  1. Tiedätkö, niin kehtuuttaa minuakin. Eilen juuri puutarhakierroksella katselin rikkojen määrää ja mietin, että kitkeä pitäisi, mutta kun ei millään viitsisi. Ei varmaan auta muu kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä vähän kerrassaan toimeen - kitkemisen kanssa on ainakin itseni kohdalla turha odottaa inspiraatiota, aina se jää muiden töiden jalkoihin. Kantopuutarhasi on ihana, samoin kärhöporttisi. Kauniisti kukkii myös daalia. Meillä ei vielä daalia ole kukassa, mutta odotellaan... Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, etten ole ainut! Pitäisi ehkä siirrellä useamman penkin kasveja paikasta toiseen, sillä silloin tulisi myös kitkettyä perusteellisesti ne alueet. Vaikka eihän tuossa nyt kauaa menisi, kun vain alkaisi kitkeä. En siis kitkenyt tänään yhtään, vaan tein kaikkea muuta enkä silti saanut mitään aikaiseksi :D Kiitos! Minä otin daalian esikasvamaan niin hyvissä ajoin, että se on ehtinyt kukkia jo pitkään. Mukavaa viikon jatkoa!

      Poista
  2. Minunkin piti pitää puutarhapäivä tänään, mutta jäinkin löhöilemään sohvalle. Yleensä kitken, kun istutaan syyssipulit paikoilleen. Sekin urakka on vielä edessä. Kärhöporttisi näyttää upealta. Hyvä yhdistelmä erilaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sipulien istutushetkellä onkin hyvä tilaisuus kitkeä perusteellisesti. Minä en ole vielä edes miettinyt syyssipuleita. Kiitos! En malta odottaa, miltä kärhöportti näyttää muutaman vuoden päästä. Mahtuukohan sen läpi edes kulkemaan? :D

      Poista
  3. Voikukat ovat tykänneet näistä kuivista kesistä. Jostain olisi kerättävä voimia viimeiseen suureen kitkentäkierokseen, keväällä on palkintona vähemmät rikat mutta enpä tiedä löytyykö inspiraatiota. Nyt tuntuu sadonkorjuu jotenkin vievän kaiken energian. Ja tietysti työ ja kohta alkavat muut harrastukset, ja lasten harrastukset...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voikukka pärjää paalujuurensa avulla hennompia rikkoja paremmin kuivuudessakin. Sadonkorjuuseenkin saa yllättävän paljon aikaa kulumaan, mutta jos rehellisiä ollaan, niin olisi minulla ollut hyvin aikaa kitkeäkin :D Inspiraatio tulee varmasti jossain vaiheessa. Niin se aina tekee. Viimeistään silloin keväällä, kun etsiskelee ensimmäisiä piippoja ja silmuja, ja talven jäljiltä sormet syyhyävät päästä puutarhatöihin.

      Poista
  4. Jos yhtään lohduttaa, niin täällä meillä on joissakin paikoissa jo sellaiset rikkaruohokasvustot, että katselen vain muualle kun kuljen ohi. Toivottavasti ensi keväänä pääsen niitä jo kitkemään. Kaunis tuo 'Wittem'-daalia<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohtalotoverit lohduttavat aina! Pidetään peukkuja, että pääset ensi vuonna multaa möyrimään. 'Wittem' on suloinen. Helteiden aikana sen kukat olivat puhtaan valkoiset, mutta nyt kun on viileämpää, sen kukkiin on taas tullut liilaa häivähdystä.

      Poista
  5. minulta oli jäänyt monta postausta väliin, niin paljon kauniita kukkijoita puutarhassasi! kyl töiden alkaminen aina hieman verottaa, kivan kierroken kyl vedit kaikesta huolimatta, kiitos siitä Minna:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Työvaihteelle vaihtaminen puutarhassa möyrimisen jälkeen on aina vähän hidasta... ehkä rattaiden välissä on liikaa multaa :D

      Poista
  6. Kauniita kuvia puutarhasta ja ihana tuo kärhöportti :) Minäkin vielä joskus haluan tuolloisen portin omaan puutarhaani.

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä töiden, lasten, kotitöiden ja puutarhan yhteensovittamisessa! Pitää olla aikaa myös olla tekemättä mitään erityistä esim. valokuvailla ja ihmetellä. Etköhän ehdi kitkeä myöhemmin syksyllä jos silloin huvittaisi enemmän. Olet tehnyt niin paljon puutarhassa tämän kasvukauden aikana, että voit olla jo siihenkin tyytyväinen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä se kitkemisinnostus löytyy varmasti jossain vaiheessa. Nyt menee ehkä hetki puhdistaessa multaa työvaihteiden rattaista ja saada syksy käyntiin. Olen kyllä tyytyväinen tämän kesän aikaansaannoksista :)

      Poista
  8. Ei aina puutarhaan pääse. Arki on myös joskus aikaa ja voimia vievää. Onneksi puutarhassa voi vain käväistä. Tai vain katsoa ikkunasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Puutarhassa tulee kyllä käväistyä vähintään pikakierroksella, vaikka olisi miten kiireinen päivä.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!