perjantai 23. elokuuta 2019

Perhosia, kukkia ja idea

Hauskaa, miten perhoset yhtäkkiä pölähtävät paikalle, kun aurinko hetkeksi pilkistää pilven rakosesta ja tuuli tyyntyy. Huomasin ohdakeperhosen lentelevän jättiverbenoissa ja jäin seuraamaan sitä, kun neitoperhonenkin tuli apajille. Välillä amiraali pyörähti kunniakierroksen, muttei malttanut laskeutua kukille. Kun seisoo liikkumatta aivan kukkien vieressä, voi päästä todella lähelle siivekkäitä kaunottaria.
Jos ohdakeperhonen olisi ollut yhtään lähempänä, olisin joutunut peruuttamaan saadakseni siitä kuvan. Nyt riitti pienimuotoinen limboesitys.
Tämä parivaljakko oli sentään inhimillisen kuvauestäisyyden päässä. Siivet auki auringon suuntaan, tietysti.
Kasvimaan kukkasissa ei illalla työpäivän jälkeen enää kuhina käynyt. Ahkeraliisat somistavat puutarhakompostorin reunuksia. Vihdoinkin niille on ollut tarpeeksi lämmintä, joten ovat alkaneet kukkia kunnolla.
Kukka se on kesäkurpitsallakin. Ja jääkaappiin lähtivät tämän kesän kesäkurpitsat numero 3 ja 4. 
Edes jossain kasvimaan penkissä näyttää ahtaalta. Tässä on taskunpohjakylvös, lehtikaali ja bonusperuna (=jonkun aiemman vuoden kylvöksestä jäänyt ylläri).
Syyssyrikkä on alkanut aukoa ensimmäisiä kukkiaan. Siirsin sen jättiverbenan viereen, jotta perhoset varmasti löytävät sen. Korkeutta kun tällä on hädin tuskin puoli metriä.
Se kukista, siirrytään siihen ideaan. Marjapensasalueella on takanurkassa paljon tyhjää tilaa. Siinä oli ennen mustaherukka, mutta se oli vanha ja raihnainen, ja kärsi parin metrin päässä olevasta isosta koivusta ja muista puista. Leikkasimme sen pari vuotta sitten maata myöten pois, mutta emme ole keksineet mitään sen tilalle. Sen kohdalle paistaa aurinko suunnilleen tunnin ajan illalla, joten mitään valoa vaativaa siihen ei kannata istuttaa. Istuttaessani uutta mustaherukkaa mietin, mitä ihmettä tuolle nurkalle tekisi. Ei sitä viitsisi kokonaan kivituhkalla peittää ja pieni nurmikkolämpäre takimmaisessa nurkassa näyttää hassulle sekin. Se jäisi myös melko varmasti leikkaamatta, jos koko muu alue on katettu kivituhkalla ja kuorikkeella.
Olisiko tuossa oman mustikkamaan paikka? Kivituhka-alue on pikkuisen laajentunut, mutta vielä on pahasti kesken.
Keksin, että entäs jos kaivaisi kuopan ja vuoraisi sen ensin juurimatolla ja sitten sinisellä savella, jota löytyi uuden marjapensaan kohdalta puolikas multasäkillinen ja todennäköisesti löytyy myös kaivettavalta alueelta yllin kyllin lisää. Sitten täyttäisi vuoratun kuopan turpeen ja mullan sekoituksella ja istuttaisi sinne metsämustikkaa. Pensasmustikka vaatii valoa tuottaakseen kunnolla satoa, mutta metsämustikka pärjää synkässä kuusimetsässä, joten miksei siis tuossakin? Alkuun voisi kokeilla vaikka neliön aluetta ja laajentaa sitä jopa neljän neliön kokoiseksi, jos idea näyttäisi toimivan. Mietin myös, viihtyisikö mesimarja mustikan kanssa vai onko tuossa sillekin liian varjoisaa?

Olisi mukava kuulla ajatuksianne tällaisesta ideasta. Onko siinä järjen hiventäkään ja voisiko se jopa onnistua? Kasvaako kenenkään puutarhassa metsämustikkaa siirrettynä?

18 kommenttia:

  1. Kuntta sisältää mustikan ja puolukan varvikkoa ja hyvin paikoilleen asettuessaan sanovat niiden tuottavan jopa satoa. Varvikko on jokatapauksessa kaunis katsella. Varmaan kannattaa vielä tarkistaa kuntan asennusohjeet ja pyrkiä samantapaiseen pohjaan? Ajattelit varmaan saven auttavan kosteuden säilyttämisessä? Äitini siirsi aikoinaan metsästä varvikkomättäitä (oma metsä) mökkitontille männyn juurelle ja ne ainakin kasvoivat kauniisti ja tuottivat jopa mustikoita :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ajattelin saven auttavan kosteuden pitämisessä. Koivun juurien takia tuo olisi varmasti muuten liian kuiva paikka, kun maa laskeutuu vielä kahdelta sivulta yli metrin verran alaspäin. Minä ajattelin vanhempieni metsästä siirtää mustikkamättäitä mahdollisimman isoilla multapaakuilla, jotta sopivaa metsämaata tulisi mukaan. Hyvä kuulla, että ainakin äidilläsi on onnistunut mustikoiden siirto :)

      Poista
  2. Mainio idea, kannattaa ehdottomasti kokeilla! Mikäpä olisikaan makoisampaa, kuin mustikat omasta pihasta! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja olisihan se helpompi käydä pihalta keräämässä välipalamustikat kuin ajella kilometrien päähän metsään rämpimään. Pakkaseen asti noin pieneltä alueelta ei varmasti mustikkaa saa. Ellei sitten aikaa myöten anna mustikoiden levitä koko marjapensasalueen aluskasviksi... Kiitos, mukavaa viikonloppua!

      Poista
  3. Metsämustikka on maultaan aivan ylivertainen verrattuna pensasmustikoihin. Siis ainakin minusta. Kokeile ihmeessä! Meillä kasvaa mustikkaa omalla tontilla, mutta piha-alueen ulkopuolella. Linnut vain syövät ne, eikä meille jää mitään.:(( Jos itse istuittaisin omalle pihalleni, suojaisin ne verkolla. Ideasi on hyvä, laitanpa mietintään itsekin...hmmm..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, metsämustikka on pensasmustikkaa aromikkaampi. Verkotus olisi varmasti hyvä ajatus, lintuja on täälläkin välillä isoja parvia.

      Poista
  4. Perhosia on niin kiva seurata! Meillä on monenlaista lentelijää näkynyt, mutta neitoperhosia ei yhtäkään. Yleensä niitä on eniten.
    En ole kokeillut kasvattaa metsämustikkaa, mutta ideasi kuulostaa kyllä hyvältä ja toimivalta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhosten saapuminen kruunaa puutarhapäivän. Jospa neitoperhosia tulee vielä teillekin. Lupaava merkki, ettei toistaiseksi ole tullut täystyrmäystä metsämustikkamaalleni :)

      Poista
  5. Mustikkaideaa kannattaa ainakin kokeilla. Kuten tuossa jo kommentoitiin, kuntan mukana mustikkaa siirretään pihoihin ja hyvin se on alkanut elää.
    Kiva, että kesäkurpitsasi tuottaa satoa. Se on varsin salakavala, sillä yhtenä päivänä on vain pari kukkaa ja parin päivän päästä kunnon möllyköitä.
    Aurinkoiset hetket saavat perhoset nyt ilmestymään pihaan. Meillä on näkynyt vain amiraaleja, mutta tervetulleita ovat nekin. Tänään on satanut lähes koko päivän ja välillä kaatamalla. Ei harmita. Kaivaessani maata olen todennus sen pintaa syvemmältä rutikuivaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkurpitsa kasvaa todella vauhdilla. Melkein kannattaa käydä joka päivä tarkistamassa sen jälkeen kun on huomannut ensimmäiset raakileet, ettei jollain kerralla ole monta parikiloista mötikkää odottamassa. En tajunnut sitä ensimmäisenä vuonna, kun kokeilin kesäkurpitsan kasvatusta ja istutin vielä kaksi yksilöä. Tuli kerralla vähän turhan monta ja turhan isoa kesäkurpitsaa...
      Meillä on myös satanut tänään oikeastaan koko päivän. Maa ei tosin ole syvemmältäkään kuivaa, eli saisi jo riittää. Pitää kokeilla metsämustikan siirtoa. Eihän siinä menettäisi muuta kuin kaivuu-urakkaan kuluvan ajan.

      Poista
  6. Kuulostaa kiinnostavalta, minuakin kiinnostaa kuulla, miten mustikkakokeilusi onnistuu.
    Ihanat perhoskuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä pitää sitten testata, kun ei ole keneltäkään täystyrmäystä tullut. Kiitos! Huonollakin kameralla saa näemmä hyviä kuvia kun on tarpeeksi valoa ja rauhallisesti ruokailevat mallit :)

      Poista
  7. Ihana perhoskesä ollut, välillä käy melkoinen kuhina kukissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin käy! Tervetullutta vaihtelua muutaman huonon perhosvuoden jälkeen.

      Poista
  8. Minä olen jonkun verran siirrellyt ilman noin mittavia valmisteluja. Minulla kasvaa ennestäänkin mustikkaa mökkipihassa. Halusin sitä vielä muuallekin. Kokeeksi joitakin laitoin ja alkoivat kasvaa. Sittemmin olen tullut toisiin aatoksiin enkä halunnutkaan niitä enää sinne. Mutta enpä montaa kokeillutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos paikka ei olisi vuohenputken valtaamaa ja rutikuivaa, kokeilisin varmaan minäkin siirtää mättäitä siltään. Jotain kasvuolosuhteista kertonee se, että kuolleen marjapensaan kohdalla ei vieläkään kasva oikein mitään. Jospa "pienillä" valmisteluilla mustikat viihtyisivät hyvin ja tekisivät satoakin.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!