Juhannuskukkia

Juhannuksen kunniaksi meillä kukkii patiolla, kukkapenkeissä, niityillä ja ilmoittipa jopa kerran hävitetty piikkiliisakin olemassaolostaan kukinnalla.

Patio sai ensimmäisen koristuksensa kunnon kukkakorista.

Viimeisiä laukkoja, koiranputkea, pikkusydäntä, nukkapähkämöä sekä sormivaleangervon lehtiä.

Kasvimaalla saksankirveli on kukintansa lopulla. Ruohosipuli ja mustakaali ovat jo hätää kärsimässä, joten ehkä syksyllä on aika etsiä kirvelille uusi paikka.

Sinilemmiö 'Heavenly Blue' on kivikkorinteen sähäkkä väripilkku.

Varjopenkin särkynytsydän 'Alba' kukkii tänä vuonna neljän kukkavarren voimin ja on tuplannut kokonsa viime vuodesta. Pian se on jo edessä olevien kuunliljojen korkuinen.

Särkyneensydämen taustalla nimetön akileija kohottaa kasvojaan taivasta kohti.

Sorjalaukka 'Mount Everest' alkaa lopetella kukintaa. Kerään kummastakin siemenet talteen ja kylvän johonkin kasvamaan kokoa.

Ja sitten siihen piikkiliisaan... Kasvimaan takana kasvoi tänne muuttaessamme iso ruusupuska, joka oli täynnä neulanteräviä piikkejä. Pyllistele siinä sitten kylvämässä tai kitkemässä.

Kitkimme tontin rajalta kaikki ruusut, mutta muutama kitukasvuinen puska jäi kunnan metsikön puolelle parin metrin päähän rajasta

Olisi pitänyt kaivaa nekin pois, sillä ruusu on ryöminyt salakavalasti heinikon seassa takaisin entiselle kasvupaikalleen ja ilkkuu nyt yhden kukan voimin. Joku ruusutietäjä voisi varmistaa, onko tämä karjalanruusu.

Viime kesänä roska-astian viereen perustamallani pikkuniityllä kukkii runsaasti päivänkakkaroita.

Päivänkakkarat ovat vallanneet myös vuoden vanhemman niittyrinteen.

Syreenin tuoksu kuuluu juhannukseen. Tänä vuonna puistosyreenini kukkivatkin runsaammin kuin koskaan.

Leppoisaa, kukkaisaa ja oikein mukavaa juhannusta kaikille!