lauantai 15. kesäkuuta 2019

Yltäkylläisyyttä

Aurinkopenkin kasvit ovat nyt suorastaan räjähtäneet kukkaan. Viime syksynä tekemäni uudelleenjärjestelyt kannattivat, sillä nyt kukinta jakautuu tasaisemmin penkin eri osiin eivätkä värit riitele niin paljoa keskenään. Kiven takaa aidan tolpan viereen siirretyt tarhakeijunkukat ('Hans') ovat ehdottomasti parempi valinta nykyiselle paikalleen kuin siinä ennen olleet vaaleanpunaiset pikkusydämet. Tyhjän aukon keijunkukkien takana täyttää myöhemmin kesällä tiukukärhö 'Arabella ja atsalean takana isotähtiputket ovat jo nupullaan valmiina tuomaan oman lisänsä aurinkopenkin kukkaloistoon.
Aurinkopenkki pihaantulosta katsottuna. Etualalla tarhakeijunkukkia, niiden seassa ja taaempana penkissä ukkoaukkoja, ihana valkoinen pallo keskellä on puistoatsalea 'Illusia', sen vieressä saksankurjenmiekkoja, penkin etureunassa belliksiä ja aivan kuvan oikeassa ylänurkassa pikkusydämet.
Aurinkopenkin aidan takana kivikkorinteessä kevätvuohenjuuret ovat lopettelemassa kukintaa, joten siellä ei ole nyt kovin näyttävää kukintaa. Pari väripilkkua siellä kuitenkin on.
Tähtilevisia 'Little Plum' on kukkinut vajaan viikon verran. Luulen, että sillä on kivikkorinteessä edelleen liian kuiva paikka, vaikka lisäsin hieman multaa sen kasvualustaan syksyllä.
Viime keväänä hankittu sinilemmiö 'Heavenly Blue' teki kesän ajan juuristoa ja talvehti erinomaisesti joten nyt kelpaa kukkia. Nuppuja on joka ikisessä latvassa. Väri on jotenkin luonnottoman sininen, mutta sopii hienosti yhteen taustalla aloittelevien hopeahärkkien kanssa.
Muutama viikko sitten puutarhatapahtumasta ostamani varjorikko pääsi istumakiven juureen. Vaaleanpunaiset kukat ovat ihana pari harmaiden kivien kanssa.
Yhteen sopivat myös loistokärhö 'Multi Blue' ja kivikkosuopayrtti. Pian aloittaa kukinnan myös kivikkosuopayrtin värinen loistokärhö 'Hagley Hybrid'. Kärhöt on talvetettu kellarissa, jos joku ihmetteli niiden aikaista kukintaa.
Niittyrinteessä alkaa näyttää jo niittyiseltä. Tällä hetkellä näkyvimmät kukkijat ovat niittyleinikit, ahomansikat ja yksi koiranputki, mutta päivänkakkaroita on paljon ja ne ovat nupullaan. Tarkemmin kun katsoo, on kukkijoitakin jo aika paljon. Ensi vuonna kukinta on paljon näyttävämpää, kun kasvit kasvavat kokoa.
Niittyrinteen alkukesän värimaailma on kelta-valkoinen ripauksella sinistä ja punaista. 
Valkoailakkeja niityllä on kaksi. Yksi puna-ailakkikin kukkii jo. Takana violetti metsäkurjenpolvi.
Vaalea metsäkurjenpolvi piilottelee koiranputken takana. Hiirenvirnat aloittavat aivan pian.
Metsänreunapenkissä kukkii marjatanalppiruusu 'Mikkeli' kaikkien neljän kukinnon voimin. Sen hento punerrus sopii ihanasti yhteen lemmikkien kanssa.
Kesän yltäkylläinen kukinta on vasta aluillaan. Joka paikkaan ilmestyvät nuput lupaavat kukkaisaa kesää. Toivon sitä samaa teillekin! Mukavaa viikonloppua!

22 kommenttia:

  1. Kaunista! Häkellyttävän sininen tuo sinilemmiö - minulle uusi tuttavuus. Menee hankintalistalle:) Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sinilemmiö tuntuu aika helpolta ja vähään tyytyväiseltä kasvilta. Pitää vain muistaa suojata se kevätauringolta, sillä se on ikivihreä.

      Poista
  2. Sinilemmiö on todella sininen, harvinainen väri kukassa. Minulla on kasvamassa keijunkukkaa siemenestä, nyt pitäisi koulia pienenpienet hennot taimet. Toivottavasti saan ne aikuisiksi asti, pihassa ei vielä kasva yhtään keijunkukkaa. Nuo sinun ovat kauniit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Hans' on näyttävä keijunkukka. Onnea pikkuisille keijunkukillesi. Muista jakaa niitä sitten kun kasvavat isoiksi. Ainakin minulla keijunkukat kuolevat talven aikana, jos pääsevät kasvamaan liian isoiksi.

      Poista
  3. Onpa kauniisti kukkiva levisia ja sinilemmiö.

    VastaaPoista
  4. Hyvälle näyttää kivikkopenkkisi. Minulta kuoli tuo Hans, oli kyllä kaunis. Punalehtiset heucheratkaan ei pysy hengissä:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Keijunkukat tuntuvat olevan oikukkaita. Minullakin punalehtinen vain kituuttelee juuri ja juuri hengissä. Pitää ehkä kokeilla jakaa se syksyllä ja laittaa yksilöt eri paikkoihin kasvamaan. Jos vaikka paikkavalinta onkin sille väärä.

      Poista
  5. Ompa tosi sininen tuo sinilemmiö. Miulla levisia on sorarinteessä ja on vuosia siinä pärjänny. Kaunis aurinkopenkki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin levisia kasvaa melkein pelkässä hiekassa, mutta kärsii selvästi kuivuudesta hellejaksojen aikana eikä ole kasvanut yhtään kokoa sinä aikana kun on tuossa ollut. Kiitos!

      Poista
  6. Kukistasi suosikkini on vaatimaton varjorikko. Minä olen mökkipihassa siirtänyt niittykasvit sille paremmin sopivaan paikkaan muiden luonnonkasvien joukkoon pihan perälle. Siellä minullakin nyt kukkivat mm. puna-ailakit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varjorikko onkin herkän kaunis. Niittyrinne onkin aivan tontin takarajalla eikä näy juurikaan ikkunoihin muulloin kuin korkeampien kasvien kukkiessa.

      Poista
  7. Varjorikon herkkä kukinto vaatii oikean kasvupaikan ja tuo kiven vierus on oiva valinta! Ihmeen suuri merkitys lopputuloksen kannalta on löytää oikeat vieruskasvit penkkeihin. Oikeat kasvit täydentävät ja korostavat toistensa hyviä puolia :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vieruskasveilla onkin suuri merkitys kasvien ulkonäköön. Kummasti iso kivenjärkälekin sopii kauniisti hentoisten kasvien kanssa yhteen.

      Poista
  8. Hans on hieno keijunkukka. Taidankin ryhtyä sitä metsästämään, sillä punalehtiset keijunkukat ovat meillä hätää kärsimässä. Nekin, jotka ovat vielä hengissä. Vihreälehtiset näyttävät pärjäävän paremmin.
    Minulla oli vuosia sitten lewisiaa rinteessä, jossa se pärjäsi hyvin. Kuiva ja aurinkoinen paikka. Ilmeisesti ei kuitenkaan kestänyt päälle tulevaa kolauslunta. Olen lukenut lewisiasta, ettei se siedä seisovaa vettä.
    Viimeinen kuva alppiruususta lemmikkien ympäröimänä on ihana. Kuin pitsiä pensaan koristeena.
    Jotenkin kesä on tähän saakka ollut silkkaa yltäkylläisyyttä ja näkyy edelleen jatkuvan. Ruusut ja kärhöt aloittelevat, pionien nuputkin pian poksahtelevat. Puutarhassa katselemiseen voisi käyttää aikaa loputtomiin.
    Aurinkoista ja kukkaisaa juhannusviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä minullakin on purppurakeijunkukka juuri ja juuri hengissä. En ehkä ole löytänyt sille optimaalista kasvupaikkaa. 'Hans' on keijunkukaksi näyttäväkukintoinen, mutta sekin vaatii säännöllistä jakamista, sillä muuten se kuolee talven aikana. Viime syksynä jaoin omani ja nyt kukkivat varmaan enemmän kuin koskaan.

      Ehkä minun pitääkin siirtää levisiani toiseen kohtaan, sillä tuohon tulee lapioitua talvella lunta. Olen laittanut sille liuskekiven palasen katokseksi suojaamaan syyssateilta, mutta jospa se silti kärsii lumesta. Seisova vesi ei ainakaan ole syypää, sillä rinne on melkein pelkkää hiekkaa. Jopa mehitähdet nuutuvat pahimpien hellejaksojen aikana.

      Alppiruusu ja lemmikit näkyvät olohuoneen ikkunasta ja niitä tulee ihasteltua monta kertaa päivässä. Samaan näkymään tulevat vielä vaaleanpuna-valkoraidalliset 'Sorbet'-tulppaanit ja vadelmanpunaiset 'Little Beauty' -tulppaanit. Kaikkien sävyt sopivat ihanasti yhteen ja katselukokemus on suunnilleen täydellinen. Kiitos! Aurinkoista ja kukkaisaa juhannusviikkoa sinullekin!

      Poista
  9. Onpas komea keijunkukka! Aivan ihana : ) Ja ihana on myös varjorikko! Metsäkasvit ovat kivoja, olen nyt tosi innostunut niistä. Valkoailakki on söpö, sellaisen jos jostain tienpenkasta löydän niin raahaan kyllä uuteen, pieneen metsäpenkkiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmat ovat kauniita, varjorikko on minullekin uusi tuttavuus. Tai oikeastaan rikot muutenkin, kolme on nyt löytänyt tiensä meille ja tutustumme toisiimme. Vasta muuten tajusin, että valkoailakkini saattaakin olla puna-ailakin harvinaisempi värimuunnos eikä valkoailakki. Tuon kukat ovat nimittäin mielestäni päivälläkin auki. Pitääpä varmistaa asia huomenna ja korjata tarvittaessa kuvateksti. Söpö se on joka tapauksessa.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos! Niityllä on nyt auennut ensimmäisiä päivänkakkaroita, joten näkymä alkaa olla jo aika kaunis.

      Poista
  11. Ihana tuo Hans. Kasvattaa komean kukkavarren ja sopii hienosti tuohon portin pieleen. Muutenkin aurinkopenkkisi näytää todella kauniilta. Mukavaa juhannusviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Hans' on mukavan näyttäväkukintoinen poikkeus keijunkukkien joukossa. Kiitos! Mukavaa juhannusviikkoa!

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!