Kasvualustavertailun loppupäätelmät

Koko kevään jatkunut kasvualustavertailuni kylvömullan ja kasvusammalen eroista on nyt päättynyt ja on aika tehdä yhteenveto höystettynä tämän hetken puutarhanäkymillä. Kylvöt alkoivat helmikuun alkupuoliskolla paprikoilla, chileillä ja kuukausimansikoilla. Olin varautunut siihen, että ne itävät hitaasti, mutta kaikki yllättivät puskemalla vihreää jo muutamien päivien sisällä. Paitsi 'Patio Red' -paprika, josta kylvin kevään mittaan muutaman viikon välein yhteensä nelisenkymmentä siementä eri kasvualustoihin, kylvölautalle, valoon, pimeään, huoneenlämpöön ja kuuman leivinuunin päälle. Tuloksena viimein yksi taimi, joka on nyt kymmensenttinen. Jätin 'Patio Redin' pois testistä kun ei ollut taimia vertailtavaksi asti, mutta mainitsen nyt kuitenkin, että ainoa itämiskykyinen siemen oli kasvusammalessa. Ensimmäisten kylvöjen siementen itämisnopeudessa, itämisprosenteissa tai taimien kasvuvauhdissa en huomannut kasvualustasta johtuvia eroja.

Marjatanalppiruusu 'Mikkeli' avasi ensimmäisen kukintonsa. Sopii kauniisti yhteen taustan lemmikkimeren kanssa.

Seuraavat testiin tulevat kylvökset tein maaliskuun alussa: kylvin tomaatteja ja miinanköynnöstä. Tomaatit itivät kasvusammalessa hieman nopeammin (1-9 päivää eroa), mutta taidan laskea sen ennemminkin sattumaksi kuin kasvualustojen erilaisuudesta johtuvaksi eroksi. Tomaatit näyttivät kasvavan vauhdikkaammin kasvusammalessa ja ehkä siitä syystä myös kukkivat aiemmin, mutta suuren suurta eroa taimissa ei ollut. Kasvattajalla sen sijaan kävi pieni lannoite-erehdys: käyttämäni lannoite sisälsi liian vähän typpeä verrattuna fosforiin ja kaliumiin ja taimista tuli hailakoita ja hentoisia. Sen lisäksi muiden kiireiden ja sääolojen takia ulosistutus venähti vähän turhan myöhäiseksi ja taimet joutuivat oleskelemaan sisällä lämpimässä suunniteltua kauemmin.

Viimeisin vertailutaulukko. Tomaattien ja miinanköynnösten mittaaminen oli jo niin hankalaa 8-viikkoisina ja kasvu kaikissa tasaista, joten jätin ne mittaamatta.

Vertailin kasvualustoja myös pistokaslisäyksessä. Pelargonit ja ruusuliisat juurtuivat selvästi paremmin kasvusammalessa. Loistokärhöjen osalta testi jatkuu vielä, sillä kärhöt eivät ole vielä osoittaneet selviä kasvuun lähdön merkkejä, hengissä tosin ovat vielä melkein kaikki. Juuristoja en ole uskaltanut penkoa.

Pelargonit: vasemmalla kasvusammal, oikealla kylvömulta.

Ruusuliisat: vasemmalla kasvusammal, oikealla kylvömulta.

Vaikka maanpäällisessä kasvussa ei suuria eroja näkynytkään, olivat erot juuristoissa aivan selvät: kasvusammalessa sekä siementaimet että pistokkaat tekivät selvästi paremmat juuristot kuin kylvömullassa.

Vasemmalla kaksi 'Maskotkaa' (vas. kylvömulta, oik. kasvusammal), oikealla neljä 'Majaa' (vas. kaksi kylvömultaa, oik. 2 kasvusammalta). Multapaakut olivat kaikilla samankokoiset, mutta nurmikko taisi olla vasemmanpuoleisten 'Maja'-tomaattien kohdalta montulla, joten ne näyttävät siksi pienemmiltä.

Kuukausimansikat kasvoivat todella hitaasti myös juurten osalta, mutta kyllä niissäkin eroja näkyy. Kuviin valitsin aina sen puolen multapaakusta, jossa juuria näkyy eniten. Vasemmalla kasvusammal, oikealla kylvömulta, kuukausimansikka 'Alexandria'.

'Rügen'-kuukausimansikoissa kasvueroja näkyi ulosistutusvaiheessa maan päälläkin. Vasemmalla kylvömulta, oikealla kasvusammal.

Tässä samat taimet irrotettuna ruukuistaan, eli vasemmalla kylvömulta, oikealla kasvusammal.

Miltä kasvusammal sitten tuntui käyttää? Ensikosketus kasvusammaleeseen oli jännittävä. Sen pehmoisenhöttöinen olemus oli aivan toista kuin aiemmin käyttämieni turvepitoisten pussimultien. Kasvusammalta oli miellyttävä käsitellä eikä se haissut juuri miltään. Se ei myöskään sotkenut käsiä samalla lailla kuin multa. Toki pientä roskaa käsiin tarttui siitäkin, mutta ne lähtevät helposti pyyhkäisemällä tai huuhtelemalla pois. Ei siis mustia kynnenalusia kevään juhlasesongissa. Huomasin testaillessani, että kasvusammal säilytti kosteuden kylvömultaa paremmin, eli sitä tarvitsi kastella harvemmin. Kasvusammal myös imi kuivana paremmin vettä kuin kylvömulta. Päästin tarkoituksella pussin jämät kuivumaan ihan pölisevän kuivaksi ja kokeilin, miten kasvusammal käyttäytyy sitten. Ensimmäisellä kastelukerralla vesi valui samantien ruukun läpi, mutta sammal tuntui silti jäävän osittain kosteaksi. Laitoinkin rutikuivaan sammaleeseen koulittujen taimien ruukut alkuun vesiastiaan, jotta sammal kastuisi kunnolla. Pian sammal käyttäytyi taas aivan samalla tavalla kuin koko ajan kosteana pysynyt sammal. Liikakastelustakaan ei tuntunut olevan vaaraa, sillä sammal pysyi ilmavana myös ollessaan läpimärkää.

Tarhakeijunkukka 'Hans' on ihan villiintynyt viime syksyn jakamisesta ja uudelleenistutuksesta. Taustalla vasemmalla aivan pian kukassa puistoatsalea 'Illusia'.

Muuta negatiivista en kasvusammalesta löytänyt kuin hinta: litramääräisesti kasvualustaa oli saman verran kuin käyttämässäni kylvömullassa ja näiden säkkihinta oli sama. Kylvöjä tehdessäni huomasin kuitenkin jo pian, että kasvusammal ei ole niin riittoisaa, joten sitä kuluu saman taimimäärän kasvattamiseen enemmän kuin kylvömultaa. Jos hinta ei ole este, suosittelen ehdottomasti ainakin kokeilemaan kasvusammalta ja tekemään itse omat johtopäätökset. Minä aion jatkossa käyttää kasvusammalta esikasvatuksissa ja pistokaslisäyksessä. Enemmän kasvualustaa nielaisevissa kesäkukkaistutuksissa käytän edelleen kesäkukkamultaa tai vastaavaa, jos kasvusammalen hinta ei laske nykyisestä.

Kivikkosuopayrtti aloittaa kukinnan.

En ole testin missään vaiheessa maininnut käyttämieni kasvualustojen valmistajaa enkä mainitse edelleenkään, sillä maksoin kasvualustat omasta pussistani. Halusin myös säilyttää testin mahdollisimman puolueettomana, joten en edes kysynyt valmistajia blogiyhteistyöhön. Toki olin lukenut kasvusammalesta aiemmin muiden blogeista, mutta pystyin silti mielestäni vertailemaan kasvualustoja objektiivisesti. Siinä vaiheessa kun taimien kasvussa ei näyttänyt olevan minkäänlaisia eroja, tuumasin jo mielessäni, että ihan sama, missä kasvualustassa taimet kasvavat. Minut vakuutti kasvusammalen paremmuudesta se, kun kumosin eri kasvualustoissa kasvaneet taimet irti ruukuistaan ja näin niiden juuret. Juuristo on kasvin tärkein osa, joten sen kuntoon kannattaa mielestäni panostaa. Taimivaiheessa hyvän juuriston kehittänyt kasvi lähtee varmasti paremmin kasvuun kuin samankokoinen, mutta heikompijuuristoinen kasvi. Tällaiselle laiskalle puutarhan kastelijalle ja kasvien hoitajalle se on ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen asia.

Tarhakylmänkukan siemenhahtuvapalleroiset ilta-auringossa.

Testin aiemmista vaiheista voit lukea klikkaamalla TÄSTÄ tai tunnisteluettelon kohdasta kasvualustatesti.