Loistokärhön istutus maahan

Minä törmään usein siihen väitteeseen, että isokukkaiset kärhöt eivät menesty IV-vyöhykkeellä. Valitetaan, että ne kuolevat ensimmäisen tai toisen talven jälkeen. Minä rohkenen väittää, että suurin syy niiden häviämiseen löytyy virheistä istutuksen yhteydessä. Mielessä on pyörinyt jo viime kesästä lähtien ajatus perusteellisten istutusohjeiden tekemisestä, mutta viime kesänä itselläni ei ollut maahan istutettavia kärhöjä, niin jätin postauksen tälle kesälle. Nyt seuraa melkein rautalangasta väännetty megapostaus loistokärhön istuttamisesta sillä tyylillä, jolla olen itse kärhöjä kasvattanut.

Loistokärhö 'Voluceau' on avannut ensimmäisen kukkansa. Aika erikoinen tyyli hänellä, sanoisin. Lehdistä näkee selvästi, että lannoitusta ei ole ollut tarpeeksi. Oli tarkoitus istuttaa tämä jo aikaisemmin maahan, mutta säät eivät oikein suosineet.

Säästösyistä ostan yleensä tarjouksesta pieniä kärhöjä ja istutan ne reilunkokoisiin ruukkuihin vuodeksi. Talvetan ruukut noin 4-asteisessa kellarissa ja istutan seuraavana keväänä maahan. Näin maahan pääsee vahvajuuristoinen kärhö, joka pärjää jatkossa paremmin kuin pieni taimi. Maahan istuttamisessa suosin kevättä ja alkukesää sen vuoksi, että kärhö ehtii varmasti juurtua paikoilleen ja kasvaa kokoa ennen talvea. Etelämpänä toimii varmasti syysistutuskin, sillä siellä talvi tulee myöhempään ja yleensä routa ei ehdi lyhyen talven aikana niin syvälle.

Paikan valinta
Kärhöä ei kannata istuttaa ainakaan yhtään pohjoisemmassa varjoisalle paikalle. Aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka on sopiva, niin kärhöt ehtivät yleensä kukkia hyvin. Jos aikoo istuttaa loistokärhön puun tai vahvajuurisen pensaan juurelle, niin kannattaa vuorata istutuskuoppa juurimatolla, ettei puun tai pensaan juuristo vie vettä ja ravinteita kärhöltä. Myös seinänvierus on huono paikka kärhölle, sillä siellä on yleensä kuivaa. Kohopenkki on paras, sillä se lämpenee keväällä nopeasti eikä talvella jää vesi seisomaan. Savimaalla kohopenkki on oikeastaan ainut vaihtoehto kärhön istuttamiseen. Perennat ja hillittykasvuiset pensaat ovat hyviä kavereita kärhöille. Loistokärhöt viihtyvät, kun juuristo pysyy viileänä, joten niiden ympärille on hyvä istuttaa maan pintaa varjostavia kasveja. Varpaat varjoon, kasvot aurinkoon on hyvä muistaa, kun istuttaa kärhöjä.

Kärhökaaripenkin kärhöt viihtyvät hyvin. Maanpinta on noin 20cm koholla ja koko alue viettää kasvimaata ja marjapensaita kohti. Perennoja on ympärillä ja aluskasvina kangasajuruohoa.

Istuttaminen
Loistokärhöjen istuttamisessa ei lapiohommista voi luistaa. Tärkein ohje on istuttaa ne todella syvälle, sillä niiden paksut juuret kärsivät maan routiintumisesta. Kun juuristo on istutettu routarajan alapuolelle, selviää kärhökin talvesta. Aikaa myöten kärhöt kasvattavat uusia juuria myös maan alle jääviin varsiin, jolloin niiden juuria voi löytyä jopa aivan maan pinnastakin. Suotuisina talvina niille ei käy kuinkaan, mutta aina on niitä vuosia, jolloin maa routiintuu syvemmältä tai sulaa ja jäätyy vuorotellen ja silloin pinnassa oleva juuristo kärsii. Ne kärhöt, jotka on alun perin istutettu tarpeeksi syvälle, selviävät myös huonommista talvista. Meillä on pohjamaa hiekka- ja kivivoittoista ja lisäksi maanpinta viettää melkein joka kohdasta johonkin suuntaan, joten en ole tehnyt kärhöilleni mitään salaojitusta pohjalle. Jos epäilette, että vesi saattaa jäädä seisomaan tai pohjamaa on savea, niin tehkää kohopenkki ja salaojitus sorasta. Seuraavien ohjeiden mukaan voi toimia, jos ei ole huolta seisovasta vedestä.

Tähän monttuun alkaa jo yksi kärhö mahtua. Jos tätä kukkapenkkiä ei olisi viime kesänä kaivurilla myllätty, olisin kaivanut vielä leveämmän kuopan, jotta juuristo pääsee varmasti levittäytymään mahdollisimman laajalle.

Sitten kun on kaivettu tarpeeksi, on aika parantaa maata. Kärhöt vaativat paljon ravinteita ja kosteutta jaksaakseen kukkia. Vesi ei saa jäädä seisomaan juurelle, mutta maan olisi hyvä pidättää kosteutta. Minä laitan yleensä kärhöä kohti ämpärillisen kompostimultaa ja kourallisen kanankakkaa ja sekoitan ne montun pohjalla olevaan pohjamaahan. Tuhkaa tai kalkkia on hyvä laittaa myös, sillä kärhöt eivät viihdy kovin happamassa maassa. Päälle kaadan kerroksen säkkimullalla parannettua pohjamaata ja asettelen kärhön vasta sitten.

Tällä kertaa oli tarjolla palanutta lehmänlantaa, joten laitoin ripauksen sitä kompostimullan sekaan ja vähensin kanankakan määrää. En ole ennen testannut tällaista cocktailia, joten nähtäväksi jää, mitä 'Voluceau' tuumaa. Sitten sekoitellaan.

Juuria on hyvä oikoa ja levitellä mahdollisimman laajalle alueelle. Tässä vaiheessa kaadan monttuun ämpärillisen vettä ja annan sen imeytyä hetken aikaa ennen kuin alan täyttää kuoppaa. Jos kukkapenkin multa on kovin ravinneköyhää, niin laitan vielä ripauksen kanankakkaa juuriston lähettyville, kun olen täyttänyt osan mullasta. Tähän penkkiin tuotiin kuitenkin viime kesänä uutta peruslannoitettua ja kalkittua multaa, joten en laita kalkkia enkä säkkimultaa. Olen pitänyt periaatteenani kärhöjen istuttamisessa sitä, että juuripaakusta alaspäin olisi mahdollisimman ravinteikasta ja hyvää multaa ja mitä ylemmäs mennään, sitä köyhempää maata olisi. Kuvittelen sen houkuttelevan kärhöjä pysyttelemään syvällä eikä lähtemään kohti pintaa ravinteiden toivossa.

Juuret levällään. Toivoin, että 'Voluceaulla' olisi ollut vähän enemmän juuria, mutta eiköhän tämäkin riitä. Ruukku oli kuitenkin aika iso ja ostettaessa kärhö oli pienimmässä mahdollisessa kärhöruukussa, joten juurimassaa on tullut viime vuodesta ihan hyvin lisää.

Lapset osallistuivat myös kasteluun, joten kärhö sai uinnin lisäksi myös suihkun. Tässä vaiheessa meni kymmenen litraa vettä. Kuvasta näkyy myös hyvin, kuinka syvälle juuripaakun pinta saa jäädä.

Mullan sisään jäävistä versoista nypitään lehdet pois ja versojen ympärille laitetaan karkeaa hiekkaa. Se ehkäisee lakastumistautia ja ohjaa myös vedet pois kärhön tyveltä. Olen kuullut, että jotkut pujottavat versot salaojaputkeen tai vastaavaan ja täyttävät putken soralla, mutta minä olen kokenut tämän riittäväksi. Jos kärhön istutuspaikka on kovin paahteinen, voi olla hyvä upottaa putki kastelua helpottamaan. 'Voluceau' pääsi puolivarjoisaan kolmiopenkkiin, joten jätän kasteluputken laittamatta.

Jotkut laittavat hiekkaa vasta maan pinnan tasalle, minä laitan hiekkaa kärhön tyveltä maan pinnalle saakka koko juuripaakun leveydeltä..

Kun kärhön multapaakku alkaa olla peitettynä, kaadan vielä ämpärillisen vettä, jotta multa painuisi hyvin juuria vasten ja maassa olisi varmasti tarpeeksi kosteutta kärhöjen juurtumiseen. Sitten täytetään monttu loppuun. Montun täyttämisen voi jättää myös kesken, jos kärhöllä on niin lyhyet versot, etteivät ne yltäisi maan pinnalle asti. Multaa voi lisätä sitä mukaa kun versot kasvavat pituutta. Jos ei ole laittanut kasteluputkea, maan pintaan voi tehdä kesän ajaksi "vallihaudan", jotta kasteluvesi imeytyy kärhön juuriston kohdalle eikä lähde valumaan. Ennen talven tuloa maan pinta tasataan tai jopa muotoillaan pieneksi kummuksi, jotta vesi ei jää seisomaan.

Kärhön ympärillä on matala vallihauta kastelua helpottamassa. Taaempana on pieni syyshortensia. Aluskasvi on vielä mietintämyssyssä.

Tulevina vuosina
Seuraavana keväänä (tai ylipäätään keväisin) suurin virhe on kaivaa kärhö pois, jos versoja ei ala näkyä kesäkuuhun mennessä. Jos talvi on ollut ankara ja versot ovat paleltuneet syvemmältäkin kuin maan pinnasta, menee hetki ennen kuin kärhö saa uudet versot nostettua syvältä maan uumenista. Jos juuristo on istuttaessa ollut hyväkuntoinen ja hyvän kokoinen, kärhö nousee nopeammin. Jos on mennyt istuttamaan pienessä purkissa kasvaneen parin euron tarjoustaimen, sillä voi kestää heinä-elokuullekin ennen kuin pinnalla näkyy vihreää. Silloin on tietysti turha odottaa kukintaa, mutta pääasia, että on hengissä. Kärhöille on myös aivan tavallista pitää välivuosi, kaksi tai jopa kolmekin. Minun kärhöistäni yksikään ei ole pitänyt välivuotta, mutta eipä minulla ole ollutkaan kuin vasta kolme talvea kärhöjä maassa. Äitini puutarhassa sen sijaan muutama kärhö on nukkunut vuoden yli. Seuraavana vuonna ovat sitten nousseet entistä komeampina. Maltti on siis valttia loistokärhöjen kanssa.

Minun piti istuttaa 'Voluceau' alunperin taustalla näkyvään luumutarhaan mantsuriankärhön kaveriksi, mutta sinne ei yksinkertaisesti saanut kaivettua tarpeeksi syvää monttua. Kolmiopenkkiin ei pitänyt tulla kärhöjä, mutta onneksi suunnitelmia saa aina muuttaa. Risut saavat kelvata alkuun tueksi, mutta pitää katsella hänelle joku hienompi tuki.

Näillä ohjeilla loistokärhöt ovat viihtyneet hyvin meillä IV-vyöhykkeellä. Lisää loistokärhöjen istutus- ja erityisesti kasvatusvinkkejä löytyy oikean kärhögurun, eli Kruunu Vuokon blogista Puutarhan Lumo (klik klik). Siellä on myös aivan upeita kuvia. Käykää ihastelemassa ja hakemassa vinkkejä! Minua kiinnostaisi tietää, onko jollain teistä loistokärhöjä IV-vyöhykkeellä tai pohjoisempana. Kuinka olette niitä istuttaneet ja kasvattaneet, ja onko teillä hyviä kasvatusvinkkejä muille jaettavaksi?