Kasvimaan kuulumisia

Kasvimaalla alkaa olla ahdasta, kun perunanvarret taipuvat käytäville ja muutkin kasvit pullistelevat sen minkä ehtivät. Oman maan perunoita on syöty jo muutaman kerran. Veden puute näkyy sadon määrässä, sillä kussakin varressa on viitisen syöntikokoista perunaa ja loput peukalonpään kokoisia. Olenkin kaivellut pinnasta varovasti isoimpia syötäväksi ja jättänyt varret maahan kasvattamaan lisää satoa.

Lehtisalaatit alkavat olla tiensä päässä ja jäävuorisalaateissa on ilmeisesti joku otus käynyt maistelemassa. Bataviasalaatti on vielä hyvää. Pinaatit keräsin pois, kun alkoivat tehdä kukkavarsia. Lehdet toki päätyivät pakastimeen odottamaan käyttöä. Uudenseelanninpinaatit juroivat kuukauden kasvamatta mihinkään suuntaan, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Ehkä niistä saadaan loppukesän tuoreet lettutarpeet.

Jäävuorisalaatit laatikon reunassa, siemenien sekaan oli ilmeisesti eksynyt jotain väärää lajikettakin. Kuvan alareunassa bataviasalaattia, jonka piti olla punalehtistä. 

Tässä kivipenkkiin huhtikuun lopussa kylvettyä bataviasalaattia.

Herneitä ollaan syöty joka päivä jo viikon ajan ja härkäpapuja maisteltu pari kertaa. Ensimmäisiä harvennusporkkanoita päästiin maistelemaan  24.7. ja voin sanoa, että hyvältä maistuivat. Olivat saman kokoisia kuin viime vuonna syksyllä nostetut eikä ollut yhtään juurimatojen, kemppien tai porkkanakärpästen aiheuttamaa viotusta!

Yksi härkäpavuista. Tämä on kylvetty silloin huhtikuun lopussa.

Lapsille iltapalaa, myös ne tämän kesän ensimmäiset harvennusporkkanat.

Maa-artisokat huitelevat parin metrin korkeudessa. Ihan kuin olisin nähnyt jo pieniä nuppujakin parissa latvassa. Viime kesänä nämä eivät ehtineet kukkia ollenkaan, joten nyt onkin mukava nähdä niiden kukkivan. Kesäkurpitsa voi yllättävän hyvin, vaikken ole sitä(kään) kastellut. Olisin kuvitellut sen olevan kuivuudelle herkkä, kun kasvaakin vielä kummulla. Myös viime kesänä koivun juuresta pelastettu raparperi on yllättänyt kasvullaan.

Maa-artisokka.

Kesäkurpitsa. Mitähän ovat nuo valkoiset täplät lehdissä? Niitä on ollut joka kesä. Onko lajikeominaisuus vai yrittääkö kasvi kertoa jostain vaivasta?

Sadon muodostusta valkoiset täplät eivät näytä haittaavan. Ensimmäinen taitaa jo lähteä syötäväksi...

Alkukesällä raparperissa oli vain pari pientä lehteä ja mietin, ettei tuosta saa satoa vielä ensi vuonnakaan.

Herukoita tulee reilusti. Marjatertut ovat melko lyhyitä, mutta niitä on paljon. Jopa punaherukankin oksat retkottavat melkein maata myöten sadon painosta. Vielä menee varmaan viikko-pari, että pääsee keräämään mehustettavaksi ja pakastimeen.

Tällaiselta näyttää punaherukan joka oksa.

Mustissa marjoja on vähemmän kuin punaisessa, mutta kyllä niitäkin useamman tovin saa kerätä.

Kasvimaa kylpee ilta-auringossa.

Tomaateille tämä kesä on ollut aivan liian kuuma ja niille on pitänyt viritellä lisävarjostusta, vaikka ovat paahteelta suojassa melkein iltaan asti. Raakileita on kuitenkin paljon tulossa ja muutama tomaatti onkin jo melkein kypsä. Ensimmäinen saattaa salaa sujahtaa omaan suuhun...

Ensin riitti aidanpätkä varjostamaan, nyt tarvitaan jo kaksinkertaista harsoakin.

Nämä melkein kypsät ovat 'Maskotka'-lajiketta.

Jättitertut tekevä 'Ildi' kypsyttää myös ensimmäisiään.

Siinä olivatkin hyötytarhan kuulumiset. Tämä oli 99. postaukseni. Sadas tulee sitten, kun eräät kukkivat komeasti. Siihen ei menekään kuin pieni hetki... Iloista viikonloppua!