Eilisillan pihakierros

Minulla on tapana iltaisin lasten nukahdettua kierrellä puutarhassa ihan vain nautiskelemassa hiljaisuudesta ja kukista. Sadekelillä kierros jää välistä, mutta eilen illalla oli aivan ihana sää: hiljaista, tyyntä, pehmeän lämmintä ja ilta-aurinko sai kukat hehkumaan. Hyttysiä oli paljon, mutta nekään eivät pahasti rauhaa häirinneet. Etupihalla kivikkorinteen päässä kasvava nukkapähkämö on nauttinut tästä kesästä. Toinen innokas kukkija on tarhakeijunkukka 'Hans'.

Nukkapähkämö eli lampaankorva ja päivänlilja 'Stella d'Oro'

Korkeutensa puolesta nukkapähkämö sopisi taaemmaskin, mutta minusta sen on oltava kulkuväylän vieressä kosketusetäisyydellä. Harvalla kasvilla on näin pehmoinen kasvusto kuin tällä.

Tarhakeijunkukka 'Hans' ja taustalla pikkusydän. Niiden välissä tiukukärhö 'Arabella' yrittää etsiä jalansijaa.

Yksi kolmesta verenpisarastani alkaa kukkia. Tämä oli keväällä jatkuvasti kirvojen kiusaama ja myös sen näköinen, mutta toipui nopsaan kun pääsi ulos.

Pidän tämän verenpisaran kukan mallista. Värikään ei ole hassumpi.

Hipoo täydellisyyttä.

Ihan mukavasti nuppuja. Taustalla pihakierrosseuralaiseni.

Varjolilja on parhaassa kukassaan nyt. Eilen päivällä sitä kuvatessa äkkäsin perhosen esikon lehtien lomassa. Lähempi tarkastelu paljasti otuksen joksikin metalliyökköseksi ja netti kertoi lajin olevan melko yleinen poikkimessinkiyökkönen. Sen siipien h-kirjainta muistuttava kuvio kiiltää kuin kiillotettu messinki. Aika hieno minusta yökköseksi.

Varjoliljapuskani hieman levähti toissapäivän sateissa. Osa varsista nojailee pihlajan oksiin ja töyhtöangervoon.

Olikohan yökkönen käynyt varjoliljan kukilla ennen piilopaikkaan kömpimistä? Näyttäisi hieman siitepölyä olevan päässä.

Komeat päiväperhoset ovat mukavia puutarhavieraita, mutta kelpaa minulle pienemmätkin perhoset. On mukavaa, kun puutarhassa on elämää (hiiret ja muut tuholaiset poisluettuina tietenkin). Aurinkoista viikonloppua!