keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Eräänä heinäkuisena iltana

Näytän teille nyt saman pihakierroksen kuin toukokuun puolivälissä. Silloin puut ja pensaat olivat lehdettömiä, osa sipulikukista kukassa ja perennat alkoivat vasta heräillä talvilevostaan. Nyt on niin rehevää kuin tällaisena kesänä voi olla ja loppukesän kukkijat alkavat kukkia.
Mustilanhortensia 
Pihaantulossa kivikkorinteen alaosa viettää hiljaiseloa. Aidan yli kurkottelevat aurinkopenkin ritarinkannukset ja 'Elsa Späth' -kärhö. Entisen tuoksuvattupöheikön tilalla alkavat leijonankidat kukkia.
Pihaantulo ja kivikkorinteen alaosa.
Kivikkorinteen yläosassa kukkivat karpaattienkellot, kaukasianmaksaruohot sekä nukkapähkämö. Oikea paratiisi pörriäisille. Aurinkopenkki hehkuu pinkinpunaisena, kun tarhakeijunkukka 'Hans', pikkusydän, maksaruoho 'Strawberries and Cream' ja isotähtiputki ovat yhtäaikaa kukassa.
Kivikkorinteen yläosa ja aurinkopenkkiä taustalla.
Lempihetkeni päivästä on, kun aurinko laskee ja saa kukkien värit hehkumaan. Kamera ei koskaan pysty toistamaan sitä, miltä tämä näyttää luonnossa ja kun pitää vielä rajata naapureitakin mahdollisimman paljon pois.
Talon edusta koki alkukesällä pensasryhmän kokoisen mullistuksen. Pensaat ovat lähteneet hyvin kasvuun: mustilanhortensia kukkii tänä vuonna komeasti ja 'Creme Brule' -pensashanhikitkin yllättävän hyvin. Pensasryhmän päässä on pirteä väriläiskä samettiruusuja ja kääpiöauringonkukkia.
Pensasryhmä. Pieni pistokkaasta kasvatettu pensashanhikkikin on kasvanut valtavasti kesän aikana (eturivin reunimmainen).
Talon julkisivukin sai piristystä parvekelaatikoista. Pelargoneja on kahta erilaista valkoista. Ensimmäisessä laatikossa on mytty viimevuotista 'Kaiser Wilhelm' -lobeliaa, loput ovat vaaleampaa 'Saphir' lajiketta.
Mustilanhortensia ja takana auringonkukat.
Kärhökaaripenkissä huomion varastaa värimintun ja syysleimun kukkarunsaus. Kärhöt vasta aloittelevat, mutta nuppurunsaus lupaa loistavaa kukintaa.
Alkukesällä kuvittelin, että penkin etureunaan jää aukko ja kylvin siihen pioniunikkoa. Ei olisi tarvinnut. Penkin tämä pää meinaa olla aikamoista sekamelskaa, sillä siihen on laitettu kaikki ylimääräiset taimet. Siis kaivamista tiedossa syksymmällä.
Kaariportissa 'Justa' on päässyt hyvään vauhtiin. Vasemmassa laidassa ensimmäinen 'Piilun' kukka avautumaisillaan.
Kasvimaasta olen tänä vuonna erityisen ylpeä: salaattia ei ole tarvinnut ostaa kaupasta pitkään aikaan, porkkanan harvennustaimet olivat jo nyt saman kokoisia kuin viime vuonna syyskuussa nostetut, herneitä on syöty monta päivää, perunaruttoa ei näy ja ensimmäiset oman maan perunatkin on jo maisteltu. Härkäpavuissa on edelleen kirvoja, mutta se on pieni hinta muuten lupaavan näköisestä kaudesta.
Kasvimaalle ei enää illalla(kaan) paista aurinko, mikä on tänä kesänä ollut hyvä. Ylänurkassa 'The President'.
Kasvimaan takaosassa on pieni lastentarha, jossa ovat omat alennusmyyntiostokseni sekä äidiltäni saadut taimet paahteelta suojassa. Nyt siellä ovat vanhempieni lomamatkan ajan hoidossa myös äitini tämän kesän pistokaskokeilut.
Lastentarha. Lasten kottikärry on suojaamassa vasta juurtuneita pistokastaimia alkuillan auringonpaisteelta. Aamupäivän auringolta suojaavat korkeammat taimet ja siirtoa odottavat kivet. Päivällä paikka on varjossa.
Kasvimaan reunalta poistetun punakarviaisen tilalle istutin alkukesällä rivin hempeää japaninjaloangervoa.
Pisarapenkissä lasten hiekkalaatikon luona 'Fanal'-jaloangervot ovat kauneimmillaan. Tänä vuonna ne ovat innostuneet huimaan kukintaan ja kasvattaneet kukkavarsilleenkin harvinaisen komeasti mittaa. Myös ensimmäiset tomaatit alkavat punertaa.
Jaloangervo 'Fanal'.
Tomaatti 'Maskotka'.
Uudessa patiopenkissä daalia 'Wittem' kukkii, joskin kärsii myös paahteesta ja kirvoista. Naapurilta sain keväällä kaksi maksaruohon pistokasta, jotka alkavat nyt kukkia. Lajikkeesta ei ole mitään tietoa eikä sitä varmaan saa edes selville. Ilmeisesti ovat jotain isomaksaruohoa.
'Wittem' saa keskipäivän paahteelta varjostusta, mutta eteläseinustan kuumuus meinaa silti olla sille liikaa.
Tämä vaaleamman punainen maksaruoho aavistuksen sinertävillä lehdillä saa jäädä patiopenkkiin.
Pinkimpi saa uuden kodin vatukkorinteeseen tulevasta kivikon laajennuksesta.
Takapihalla on näyttänyt kovin vaisulta pitkään, sillä siellä ei oikein ole kukkinut mitään alkukesän kukkijoiden jälkeen. Korallikeijunkukat ovat olleet ainoita väripilkkuja, mutta nyt leijonankidat, jaloangervot ja kuunliljat alkavat aukaista kukkiaan.
Kuva otettu varjopenkin takaa. Erilaisia lehtimuotoja ja värejä on onneksi paljon korvaamassa kukinnan vähyyttä. Valkokirjavien kuunliljojen takana kuvan etualalla sormivaleangervo kärsi keväällä kylmästä ja erottuu siksi hädin tuskin kevätkaihonkukan seasta. Pitää muistaa ensi keväänä suojata se hallalta.
Valkea varjopenkki kaipaa uudelleenjärjestelyjä, sillä 'Brautschleier'-jaloangervot ovat turhan matalia komeasinikuunliljojen ('Elegans') ja sulkavaleangervon väliin.
Takanurkassa viime kesänä istutetut pensashanhikit aloittelevat kukintaa. Täällä keltainen väri on turvallisesti vihreää taustaa vasten. Niiden edessä ovat toistaiseksi viimevuotiset amppelimansikat, mutta jokin alku- tai keskikesällä kukkiva reunuskasvi on siihen mietinnässä.
Nurmikon puolelta kivireunus on edelleen kesken.
Tällaiselta meillä näyttää nyt. Helteistä keskiviikkoa!

8 kommenttia:

  1. Minun mieleeni (tietenkin) ovat kivikkopenkit! Kivan näköisiä. Tykkäisin jaloangervosta mökkipihassa, mutta se ei taida olla oikein aurinkoisen paikan kasvi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Jaloangervo viihtyy kyllä aurinkoisessakin paikassa, jos kosteutta on riittävästi. Täyspaahteeseen en kuitenkaan sitä laittaisi. Kannattaa ainakin kokeilla, saahan sen sitten siirrettyä parempaan paikkaan, jos ei viihdykään.

      Poista
  2. Todella kaunis ja siisti kivikkopenkki. Ihanat värimintut, kärhöt ja jaloangervot, puutarhassasi on paljon kaunista kukintaa. Helteisen viikon jatkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Loppukesällä on aina ihanasti kaikkea kaunista kukassa. Kiitos, sinulle myös!

      Poista
  3. Kaunista ja monipuolista kasvustoa. Pihallanne ei ole laisinkaan niin kuivan näköistä, kuin täällä. Jaloangervotkin ovat huomattavasti reippaamman näköisiä, vaikka osa omistanikin on multavissa paikoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei täällä oikeastaan edes ole kuivaa. Aurinkopenkin bellikset meinaavat taas ottaa nokkiinsa paahtesta, muut kasvit voivat hyvin. Pintamaa on pölisevän kuivaa, mutta syvemmällä on vielä kosteutta. Ruohosilppukate auttaa todella paljon kosteuden säilymisessä ja suojaa maanpintaa kuumenemiselta, jolloin kasvitkin voivat paremmin.

      Poista
  4. Kauniisti kaikki kukkivat. Mikähän kasvi on kolomannessa kuvassa kiven vasemmalla puolella. suurensin kuvvoo ja lehet miusta muistutti jaloangervoo, tuo kukino ei ihan auvennu miulle! Ompas hempeän värinen japaninjaloangervo, onko 'Peach Blossom'!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä on (monsteri)pikkusydän. Se on hämäävän isoksi kasvanut puska, en ihmettele, jos kuvasta tunnistaminen oli hankalaa. En tiedä, mistä se vetää kasvuvoimaa, kun kasvaa samanlaisessa hiekkamullassa kuin kivikkokasvitkin enkä ole lannoittanut tai kastellut sitä ollenkaan. Siirrän sen syksymmällä pois tuosta häiritsemästä muita. Jaloangervon lajike ei ole tiedossa, mutta se voisi hyvinkin olla 'Peach Blossom'. Kiitos vinkistä!

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani. Jättäisitkö myös viestin käynnistäsi, ilahdun jokaisesta kommentista! Tervetuloa uudelleenkin!