Iloisia yllätyksiä ja stressaava reissu

Eilen illalla kukkaruukkujen kastelukierroksella satuin huomaamaan rantakukan juurella jotain vaaleaa. Piti ihan lähemmäksi mennä katsomaan ja sieltähän löytyi valkea isotähtiputken taimi. Rantakukat sain äidiltäni pari vuotta sitten ja hänellä kasvoi niiden lähellä punaisia isotähtiputkia. Toki tiedän, että siementaimista ei välttämättä tule emonsa kaltaisia, mutta enpäs osannut arvata, että punakukkaisista voisi saada valkeankin, kun kaikki muut isotähtiputken siementaimet ovat tähän asti olleet punaisia. Olipas ihana yllätys! Nyt saan viivata sen yli ostoslistaltani. 

Isotähtiputken ja rantakukan erottelu voi olla mielenkiintoinen operaatio...

Toisen ihanan yllätyksen tarjoili kummitätini vuosi sitten antama orkidea. Edellisten kukkien kuihduttua siinä ei päällisin puolin tapahtunut oikeastaan mitään. Kukkavanan ilmestymisen huomasin ajat sitten, mutten osannut silti arvata, että se aukaisisi jo nyt ensimmäisen kukkansa.

Eikös olekin suloinen? Taustalla kukkii edelleen ihmeorkideani.

Kävin tänään lasten kanssa kesäpihalla. Ei olisi pitänyt! Siinä(kään) paikassa hyllyvälejä ei oltu tehty tuplarattaiden kanssa kuljettaviksi ja kasvit olivat sen verran matalilla pöydillä, että molemmat muksut ylettyivät huitomaan oksankärkiä. Tosin nuorempi olisi halunnut päästä omin jaloin juoksentelemaan ja protestoi hyvinkin kuuluvasti jouduttuaan turvavöihin istumaan. Onneksi yksi esille laitetuista vesiaiheista vangitsi molempien huomiota sen verran, että ehdin juoksemaan pari tarjouspöytää nopeasti läpi ja sieltä löysinkin melkein sen, mitä olen pitkään metsästänyt: purppurapunalatvan. 'Melkein' sen vuoksi, että lajike oli 75-80cm korkeaksi kasvava 'Phantom'. Olisin halunnut sen parimetriseksi kasvavan. Myyjä tosin ihan pokkana vakuutteli, että hänellä itsellään on juuri tämä, ja se kasvaa helpostikin ihmisen korkuiseksi. Epäilen, mutta katsotaan miten käy. En ehkä kuitenkaan laita sitä ritarinkannusten viereen aurinkopenkin takalaitaan, mihin olen varannut paikan sille "oikealle" purppurapunalatvalle.

Vähän harottaa joka suuntaan, mutta oli pöydän ainut taimi, jossa oli neljä isoa versoa ja pari ihan pientä tulossa juuresta.

Kukkiakin on tulossa.

Vaikka nuput ovat melkein valkoisia, pitäisi kukinnosta tulla pinkki.

Nyt on tullut jo niin paljon tarinaa, että jatketaan tämän hetkisillä kukkijoilla.

Puna-ailakin väriset tarhakohokitkin olivat saaneet aikaiseksi yhden valkoisen siementaimen. Pitää seurata, houkutteleeko tämä pörriäisiä yhtä hyvin kuin punainen.

Hauska valkokirjava kehäkukka. Etualalla vasta auennut ja kuvan alareunassa vanha kukka.

Eilen illalla pisarapenkin 'Fanal'-jaloangervot hehkuivat laskevan auringon valossa. Kuva otettu ikkunasta, kun en juuri sillä hetkellä päässyt kameran kanssa ulos. 

Kärhökaaressa alkaa tapahtua. Tässä 'The President', mutta on siellä jo muutakin auki. Valtavasti on nuppuja kaikissa kärhöissä, odottakaahan vain...

Verenpisarat kukkivat ihan kivasti. Harmi vain, että ne piti siirtää paahteelta piiloon kasvimaan käytäville.

Tänä vuonna yritin ensimmäisen kerran kasvattaa mitään kaalikasvia. Kokeilu tapahtui koristekaalilla, jota kylvin kymmenen siementä. Kolme iti. Yhden parturoi jo alkukesällä jänis, toista ovat syöneet jotkut ötökät. Kolmas säästyi nälkäisiltä suilta, mutta on päättänyt kasvaa ylöspäin. Helle ja kuivuusko ovat syypäät? Punerrusta sentään alkaa löytyä, eli edes osittain onnistunut kokeilu oli.

Kuvassa koristekaalit eivät ihan näin hujoppeja olleet. Vasemmassa alanurkassa jäniksen syömä taimi, ylhäällä vasemmalla osa ötököiden jyrsimästä.

Yöllä satoi ihan pikku ripsaus vettä, joka ilmeisesti höyrystyi saman tien, sillä ilma on kosteaa kuin höyrysaunassa. Taivas on paksussa pilvessä, joten ehkä vettäkin saadaan vielä jossain vaiheessa. Hauskaa viikonloppua!