lauantai 2. heinäkuuta 2022

Työlistalta rivi pois

Avoimiin puutarhoihin on enää hitusen reilu kuukausi aikaa ja tehtävälista on edelleen melkein yhtä pitkä kuin keväällä. Laiskuus on iskenyt pahan kerran eikä tällaisella helteellä kyllä kannatakaan mitään isompia urakoita tehdä. Yksi työlistani tehtävistä oli tarkistaa juhannuksen jälkeen lähialueen puutarhamyymälät ja kesäpihat, jos vaikka niistä löytyisi halvalla täydennystä kukkapenkkien aukkopaikkoihin. Eilen kävinkin tekemässä tarkistuskierroksen. Kesäkukkia ja mieluisia perennoja ei oikein löytynyt kärhöistä puhumattakaan mutta edullisia hyötykasveja oli tarjolla aikamoinen valikoima. Sorruinkin sitten laajentamaan kasvimaan tarjontaa ja samalla unohdin tavoitteeni talvetettavien kasvien määrän vähentämisestä.

Suklaakosmos pääsi kuvaamisen jälkeen kukkapenkkiin, eli yksi aukkopaikka sentään vähemmän.
Tässä koko kuorma: vasemmalla suklaakosmos, hopeinen etualalla curry-yrtti, eli italianolkikukka, sen takana ranskanrakuuna ja oikealla chili 'Joyride'.
Minulla piti olla tänä vuonna kasvimaalla viisi uutta kasvia testissä mutta hommahan kariutui siihen, että kamomilla, sitruunamelissa ja minttu eivät suostuneet itämään, vaikka kylvin niitä moneen kertaan niin sisälle kuin uloskin. Mintun tilalle hankin lomareissulta suklaamintun ja sitruunamelissankin ostin kesällä valmiina taimena. Nyt on varaa vaikka epäonnistua jonkun kanssa, sillä curry-yrttiä ja rakuunaa en ole koskaan itse yrittänyt kasvattaa. Rakuuna on sentään tuttu kuivamausteena. Talvetusongelma lisääntyy sillä, että kaikki nämä pystyy teoriassa talvettamaan. Ranskanrakuuna tosin saattaa talvehtia maahan istutettunakin, jos vain uskallan sitä kokeilla. Suklaakosmos ei tuota ongelmaa, sillä se talvetetaan daalian tapaan kellarissa, joten valoisiin tiloihin jää vain curry-yrtti ja chili. Istutin kasvimaalle tulevat uudet ostokset ruukkuihin, jotta niitä ei tarvitse syksyn tullen kaivaa maasta ylös.
Kärhökaaripenkki on nyt sini-valkosävyinen. Kaariportissa kärhöt kasvavat rehevästi ja ensimmäinen kurottelee jo kaaren huipulla.
Kuljetaan seuraavalla työmaalle kärhökaaripenkin kautta. Siellä kukkii nyt näkyvimmin rönsyakankaalia, bellistä, päivänkakkaraa ja kurjenpolvea. Syreenit ovat komeassa kukassa penkin takalaidassa tontin rajalla. Pian kukkaan puhkeavat 'Elina'-pionit ja jalopähkämöt, jolloin sävymaailma muuttuu kerrasta lämpimämpään suuntaan. Pionien varret ovat alkukesän sateiden ansiosta kasvaneet valtavan pitkiksi ja kummassakin yksilössä on valtava määrä nuppuja. Laitoin jo varmuuden vuoksi niille tukikepit, jotta saan tarvittaessa vedettyä versoja narulla pystympään. Sadekuuroja on harmillisesti ennustettu juuri kun 'Elinat' alkaisivat kukkia. Kärhökaaripenkkiä lähempää tarkasteltuna löytyy pienempiäkin kukkijoita. Tarhavaleunikko on aukaissut kolme sivunuppuaan ja metsän rajassa näkyy myös ukkolaukkojen korkealla keikkuvia palloja.
Vielä lähempää tutkimalla löytyy tarhakullero 'Alabaster', jonka istutin viime syksynä.
Sitten on myös kasveja, joita pitää tutkia melkein suurennuslasin avulla. Vuodentakainen amerikanvuokon taimi teki kesäkuun puolella ensimmäisen kukkansa, joka oli suorastaan surkuhupainen ilmestys. Verholehtien sisällä oli oikeastaan vain kukan keskusta, josta sojotti pari hyvin kapeaa terälehdenomaista huitulaa. Nyt seuraava nuppu on auennut ja se alkaa jo muistuttaa oikeaa kukkaa.
Amerikanvuokon toinen kukka on kooltaan hädin tuskin peukalonpään kokoinen. Olisikohan seuraava jo täysin oikeanlainen?
Palataan kukkakierrokselta takaisin työlistalle. Ensimmäinen kohde on takapihalla, johon isäntä rakensi viime kesänä köynnösseinäkkeitä ja portin nuotiopaikalle. Ne saimme vihdoin maalattua mustiksi. Oli jo aika työlästä pitää kärhöjä ja kelloköynnöksiä irti puuosista, jotta ne eivät olisi maalatessa tiellä. Pääsin myös vihdoin täyttämään kukkapenkkien aukkopaikkoja. Lemmikkejä kitkiessä huomasin, että harjaneilikoita ja myskimalvoja oli kuollut talvella eivätkä ihan kaikki lehtosinilatvatkaan olleet lähteneet kovin reippaina kasvuun. Täydennyskasveja oli jo ruukuissa odottelemassa mutta en halunnut istuttaa niitä paikoilleen ennen maalausurakkaa.
Istumakiven takana on ensimmäinen seinäke. Siinä kiipeilevät kelloköynnös, loistokärhö 'Innocent Blush' sekä tarhaviinikärhö 'Polish Spirit'. Polkukin on vihdoin kitketty loppuun.
Edellisestä kuvasta on tässä hypätty vasemmalle astinkiviä pitkin, jolloin päädytään nuotiopaikalle johtavalle kivipolulle.
Huomasin heti kun olimme maalanneet rakenteet, että kaikki vaaleanpunaiset ja liilat kukat nousevat nyt paljon paremmin esille kun niillä on taustalla mustaa eikä kestopuun väriä. Luumutarhassa onkin nyt runsaasti niitä sävyjä, kun peittokurjenpolvet, kivikkosuopayrtit ja erilaiset laukat kukkivat. Yksi kukinto on myös puistosyreeniksi paljastuneessa mysteeripensaassa ja tummempaa violetinsävyä tulee lehtosinilatvasta, joka valitettavasti retkottaa lemmikkien kitkennän jäljiltä maata vasten. Retkottajia ovat myös harjaneilikat, joita kukkii ainoastaan kaksi hyvin hentoa vartta koko luumutarhan alueella.
Lehtosinilatvalle ja harjaneilikalle retkotuskilvassa vetää vertoja kurjenpolvi 'Birch Double'. Ensi vuonna tämän ympäriltä pitänee kitkeä lemmikit pois jo heti keväällä.

Kuvassa kaikki näyttää olevan vinksin vonksin, luonnossa onneksi melkein suorassa. Ovat kuitenkin maalattuja!
Nyt kun maalaushommat on tehty, pääsin jatkamaan kitkemistä ja täydentämään samalla istutuksia. Maa oli paahteessa tinttautunut kivikovaksi mutta kyllä siihen lapio pystyi. Positiivinen puoli sentään oli se, että kuivuudesta ei vielä ole viitteitä. Ei siis tarvitse kastella muita kuin vasta istutettuja tai siirrettyjä kasveja. Kyllä, minä hölmö siirtelen myös heinäkuun helteillä kasveja, jos inspiraatio sattuu kohdalle. Yleensä kasvit kestävät senkin, jos vain tarpeeksi suurella juuripaakulla niitä siirtää. Saa nähdä, kuinka käy neidonkurjenpolvelle, jonka juurien ympäriltä hiekkainen multa irtosi saman tien kun sain kasvin ylös. Koko juurakko hajosi siinä samalla neljään osaan. Epäilinkin, että kasvi oli aivan liian kuivassa kohdassa kun ei jaksanut kunnolla kasvaa moneen vuoteen. Siirsin juurenpätkät pikkuruisine lehtitupsuineen multavampaan kohtaan ja kastelin kunnolla. Nyt niillä on ainakin pieni toivo kasvaa rehevämmin.

Varjokujan kautta seuraavaan kohteeseen. Varjokujalla kukkii nyt komeasti töyhtöangervo ja keltaisen nurkan puolella päivänliljat.
Ilta-aurinko vähän hämää, mutta portin vieressä oleva pienempi seinäke sudittiin myös mustaksi. Seinäkkeessä kasvavat loistokärhöt 'Proteus' ja 'Warszawska Nike', portissa vähän sitä sun tätä.
Aidan edusta näyttää nyt kovin tyhjältä, sillä kaivoin keväällä kaikki vesimyyrältä jääneet pikkusydämet äidilleni. Kyllästyin pikkusydänten retkottamiseen, liian nopeaan tilanvaltaamiseen ja loppukesällä rumasti kellastuvaan ulkonäköön. Vesimyyrän tunneli puskan keskellä oli se kuuluisa viimeinen pisara, joka sai ämpärin tulvimaan yli. Istutin niiden tilalle leijonankitaa ja asteria, mutta vähän hitaasti ne ovat lähteneet kasvuun. Ehkä pitäisi käydä kastelemassa niitä vähän useammin. Siellä on myös muutama rypäs sinikatanaa ja tarhakylmänkukkaa. Ne vain eivät kunnolla erotu kuvassa, vaikka ihan hyvässä kasvussa ovatkin. Heti seinäkkeen vieressä kasvaa hyvin rehevä kasvusto kurjenmiekkaa 'Black Swan', jonka olen odottanut kukkivan edes joskus. Ei vaikuta nuppuja tulevan tänäkään vuonna, vaikka tuohon kohtaan osuu varjoa vasta iltaseitsemän jälkeen. Päätinkin, että syksyllä kurjenmiekat lähtevät ja tilalle tulee Päivänpesän Katjalta saamani pikkuruinen pionintaimi ja ehkä jotain muutakin. Puutarhani ei selvästikään ole kurjenmiekkaystävällinen, kun ei kuki siperiankurjenmiekat eivätkä nämä paksujuuriset lajikkeet. 
Edellisen kuvan vasemmassa reunassa näkyi osa purppuraheisiangervosta, joka on myös innostunut kukkimaan komeasti.
Heinäkuun helteet jatkuvat vielä ainakin hetken. Toivottavasti sää säilyy kuitenkin mukavan kesäisenä, vaikka ei ihan kolmeakymmentä astetta olisikaan.

20 kommenttia:

  1. Näillä helteillä ei ole todellakaan tehnyt mieli kovin paljon huhkia. Hiki on auringon paistaessa muutoinkin herkässä. Tosi kivoja ja siistejä näkymiä puutarhastanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hiki tuli tänä aamunakin, vaikka taivas oli pilvessä. Oli jotenkin niin hiostava keli.

      Poista
  2. Peukut suklaakosmokselle, se on tosi kiva ja kukkii kauniisti. Nuo mustat rakenteet ovat minunkin silmään kauniita ja tuovat monet kasvit paremmin esiin. Minäkin maalasin Juhannuksen aikaan Arboretumin portit ja aidan puuosat tummiksi ja nyt ne sointuvat paremmin keittiöpuutarhaan.
    Tosi kivoja näkymiä näissä kuvissasi, ihan valtava muutos on tapahtunut teidän tontilla parin viime vuoden aikana. Onnittelut uurastuksestasi ja sen aikaansaamasta kauneudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maalaamattomina puuosat pomppasivat liian näkyvästi esille taustastaan ja veivät huomion kasveilta. Nyt ne näkyvät, mutta hillitymmin, ja kasvien värit ja muodot ovat pääosassa.
      Kiitos! Viime vuosina onkin tullut isompia muutoksia kuin alkuun. Paljon muuttaa maisemia sekin, että kasvit ovat kotiutuneet ja ottaneet oman tilansa.

      Poista
  3. Kauniita näkymiä puutarhastasi. Nuo mustat rakenteet tuovat kyllä kasvit kauniisti esille. Mahtava suklaakosmos.

    VastaaPoista
  4. Kaunista! Oletpa tehnyt kovasti töitä. Mustaksi maalatut rakenteet korostuvat hienosti ja kaarikärhöpenkki on tosi upeana.
    Mukavaa heinäkuun jatkoa!

    VastaaPoista
  5. Olipa aika kiva tehtävä työlistalla kumminkin: kierrellä puutarhaliikkeissä. Ei pöllömpää, taidan kirjoittaa saman omallekin ;-) Nimittäin ainakin pari kuollutta ruusua taitaa olla ja yrttipenkissäkin olisi tilaa. Sitten on kaikki vesimyyrien jälkeensä jättämät tyhjät kohdat... Niin ja uusi puu kuolleen omenapuun tilalle! (Siitä huolimatta, että lakkipuiden ja siperianpihtojen kylvökset ovat molemmat itäneet).
    Minäkin muuten siirrän heinäkuussa, vaikka millään järjen äänellä kerrottuna ei kannattaisi. Jotkut niistä ovat jopa yhä elossa.
    Onpa hienon näköiset mustat rakenteet ja koko puutarha! Ihastelen myös kurjenmiekkasi lehtiä, minulla ei ole yksikään noin rehevä, vaikka jokunen kukkikin.
    On muuten kumma, kuinka kuvissa kaikki näyttää oltvan vinossa. Perspektiivivinoutuman lisäksi onnistun itse näppäilemään monet kuvistani vinoon. Toisaalta täällä ei kyllä mikään ole muutenkaan suorassa, paitsi horisontti kai. Toivottavasti. Muuten putoamme ehkä maailman laidan yli.
    Tsemppiä kaikkeen puuhaan ja älähän stressaa, pihanne on todella upea ja kiinnostava kävijöiden mielestä ihan varmasti, vaikka et tekisi kuukauteen mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä työlistalla pitää jotain kivaakin olla. Ja nyt kun niitä kaivattuja kasveja ei löytynytkään alelaareista, on tehtävä toinenkin kierros :D Jonkun pitäisi muuten tehdä lista, mitä vesimyyrät eivät syö kuin äärimmäisessä hädässä (vih vih!), niin voisi suunnitella riskialueiden kasvillisuuden niin, että jäisi jotain ihasteltavaa itsellekin.
      Mieli tekisi joitain kasveja jakaakin mutta ihan niin rohkeaksi en taida kuitenkaan heittäytyä, ellei nyt satu tuleman kylmää ja kosteaa jaksoa juurtumisen avuksi. Ei minulla tulisi kuitenkaan kasteltua niin ahkerasti, että jaetut kasvit olisivat pörheinä avoimiin mennessä.
      Juu, kyllä nuo kurjenmiekat ihan rehevinä kasvavat, ainakin siihen saakka kun niiden lehdet alkavat elokuussa kellastua. Mieluummin ottaisin edelleen niitä kukkia.
      Nuotiopaikka näyttää muuten ikkunastakin katsottuna olevan vinossa. Se kun on rinteessä ja lisäksi kulmat epämääräisiä; ei ole suorakaide eikä myöskään täydellinen puolikaari, vaan kivien mukaan tehty "epämuodokas". Kamera sitten vääristää lisää. Onneksi tuolla alueella kävellessä se näyttää paremmalta kun silmä osaa tulkita kaltevan maaston suhteen vaaterissa oleviin rakenteisiin paremmin kuin sisätiloista.
      Kiitos! Välillä käy vähän stressinpoikasta mielessä kun katsoo keskeneräisempiä alueita. Sitten käyn vilkaisemassa jotain toista kohtaa ja stressi vähenee.

      Poista
  6. Minäkin siirtelen kasveja heinäkuussa, siirrettävien lista on pitkä kun näillä helteillä en ole siirtänyt mitään, tai no pari kasvia on kaivettu ämpäriin odottamaan istuttamista. Mustat portit ja köynnöstuet näyttävät hyviltä, taidankin maalata kasvihuoneen portin mustaksi kun tulee sen maalaamisen aika. Mitä maalia käytit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että meitä uhkarohkeita on enemmänkin. En muista maalin merkkiä, mutta jotain ihan tavallista ulkotiloihin sopivaa maalia se oli (Tikkurilaa ehkä?). Muistaakseni maalasimme samalla maalilla talon räystäslautoja. Voi olla, että asiantuntija olisi suositellut jotain muuta (esim. jotain sävytettyä puuöljyä), mutta tuota nyt oli tähteenä niin sillä mentiin :D Musta sulautuu minusta hyvin taustaan ja korostaa kasveja.

      Poista
  7. Onpa ihania kasveja ja hankintoja! Erikoinen juttu tuo itämättömyys tänä vuonna, minullekin kävi samoin useiden siementen kanssa. Jännää varmasti valmistautua Avoimiin puutarhoihin, ihanaa että olet mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minulla onneksi suurin osa iti hyvin. Kamomilla, sitruunamelissa ja minttu olivat samasta pussista, joten veikkaan, että siinä erässä oli jotain vikaa. Taisipa olla vielä alelaarista hankittu, joten ehkä päiväys oli mennyt.

      Poista
  8. Mustaksi maalatut rakenteet näyttävät tyylikkäiltä ja toimivat hienosti myös kasvien taustana.
    Miten ihmeessä jaksat kitkeä ja uurastaa näillä helteillä? Yritän saada aina jonkun homman kerrallaan pois päiväjärjestyksestä, mutta vähän viileämmät varhaiset aamut ja myöhäiset illat ovat kortilla.
    Olen siirrellyt ja istutellut kasveja heinäkuussa. Nyt on pakko odottaa sateita, sillä maa on kuivaakin kuivempi. Kohta lähden taas kastelemaan.
    Teit hyvät ostokset. Kävin eilen yhdessä puutarhaliikkeessä, mutta siellä ei ollut alennuksessa juuri mitään. Joitakin kesäkukkia, mutta niitä on riittävästi jo ennestään.
    Tarhakullero Alabasterin väri on kaunis. Minun harjaneilikkani katosivat talven jäljiltä. Vain yksi varsi kukkii. Pitääkin muistaa seuraavalla kauppareissulla katsoa, josko löytyisi lisää siemeniä vastaisuuden varalle.
    Yhdyn Kottikärryn kääntöpiirin Päivin toteamukseen, että puutarhassasi on tapahtunut valtava kehitys lyhyessä ajassa. Vaan mitäpä muuta voisi odottaa, kun olet ahkeroinut niin systemaattisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En aina jaksakaan, vaan teen vain pakolliset ruukkujen ja kasvimaan kastelut. Eilen aamupäivällä ei paistanut aurinko, joten päätin kitkeä edes yhden kottikärryllisen. Kunhan tulee viileämpää, pitää urakoida tehokkaammin. Joillekin aukkopaikoille en välttämättä mahda mitään ennen avoimia, mutta rikkaruohoja ei tarvitse kenenkään täällä katsella.
      Eipä puutarhaliikkeilläkään ole tavoitteena myydä kasveja hirmuisia määriä alennuksella, joten ei voi tuudittautua sen varaan, että aletaimia löytyisi juuri silloin kun niitä haluaisi. Perennat ja kärhöt olivat erityisesti mielessäni mutta olisin tyytynyt myös sopivanvärisiin maahan istutettaviin kesäkukkiin, jos niitä olisi ollut tarjolla.
      'Alabaster' on nätti. Ostoslistallani oli 'New Moon' mutta sitä ei ollut ja valitsin 'Alabasterin'. Ei tarvinnut katua. Minulla harjaneilikat katosivat kahdesta penkistä. Kahteen muuhun paikkaan istutetut ovat lähteneet hyvin kasvuun ja aloittelevat kukintaa.
      Kiitos! Lapset ovat nyt isompia kuin puutarhan alkuvuosina, niin pystyy ja ehtii tekemään enemmän.

      Poista
  9. Puutarhasi on kaunis 😊 Musta väri on kyllä hyvä noissa porteissa ja seinämissä.
    Meilläkin on vähän kärsitty kuumasta kelistä, mitään ei oikein jaksa tehdä. Aamusta ja illasta ollut välillä viiöeämpää, mutta pienimmäiset tarvitsee silloin huomiota joten ulkopuuhastelu on kyllä minimissään. Kohta viilenee vähän ja ehkä koko perhe uskaltaa nauttia vähän enemmän pihajutuista 🤭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pienten lasten ehdoillahan sitä on mentävä, vaikka miten tekisi mieli puutarhaan. Ei meilläkään ole kuin pari vuotta siitä, kun puutarhatöistä ei tullut lasten kanssa oikein mitään. Nyt sentään viihtyvät ja pärjäävät keskenäänkin omissa leikeissään kunhan on itse kuuloetäisyydellä ja pystyy tarpeen vaatiessa irrottautumaan puutarhasta, jos tarvitsevat apua tai erotuomaria. Ruokaa eivät toki osaa laittaa itse, joten välillä paras puutarha-aika menee hellan ääressä :D

      Poista
  10. Tosi hyvännäköiset nuo mustat verkkoseinämät. Meidän puutarha näyttää' just sille, mitä sen eteen on tehty tänä keväänä ja varsinkin nyt helleaikoina. Melko sotkuista ja monet työt ovat vielä tekemättä. No, täytyy pitkin kesää korjailla mitä vielä voi ja leikkaan pensasruusutkin kukinnan jälkeen, mikä tuntuu olevan humauksessa ohi. Olisi pitänyt kastella hellejaksolla enemmän, en jaksanut vain vedellä edestakaisin letkuja ja käydä toisessa päässä taloa auaavamassa ja sulkemassa hanaa. Kipeiden jalkojen kanssa on pakko tehdä kompromissejä:( Lisäksi sääsket söivät hulluna heti, kun pisti päänsä ulos, ei siellä ole kukaan iltaisin.
    Hienoa kun jaksat avata puutarhasi ovet ihailtavaksi kaikelle kansalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niin minustakin :) Minäkään en ole mukamas ehtinyt tekemään systemaattista kitkemiskierrosta koko kesänä kertaakaan, nappaissut vain sieltä sun täältä jonkun kukkivan rikkaruohon. Paitsi vuohenkellot olen kaivanut pois saman tien kun jossain olen nähnyt edes pieniä lehtiä, etteivät pääse valloittamaan koko tonttia. Ei helteellä oikein ole huvittanut rehkiä. Onneksi suurin osa puutarhatöistä kestää odottaa inspiraatiota vaikka sinne syksyyn saakka eikä pitkäkään kuivuus yleensä tapa kasveja lopullisesti.
      Vähän hirvittää jo avoimet, mutta ken on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön! Jospa kukaan ei lähtisi pettyneenä kotiin :D

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!